Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ut desint vires tamen est laudanda voluntas ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
301
Ut desint vires tamen est laudanda voluntas—Utilitarismi
302
siitä johtuvia ruuansulatushäiriöitä. Tällaisissa
tapauksissa vaatii tauti erinomaisen huolellisen
ja tarkan hoidon, sillä usein, hyvästä hoidostakin
huolimatta, aiheuttaa tulehdus niin suuria
muutoksia utarekudoksissa, että sairastuneet osat
ainiaaksi menettävät toimintakykynsä, vieläpä
voi tapahtua, että bakteerit tulehtuneesta
utareesta tunkeutuvat vereen ja aiheuttavat
verenmyrkytyksen ja tällöin 011 kuolema miltei aina
seurauksena. Kroonillinen u. johtuu akuuttisesla
ja sen oireet ovat jotenkin samat, vaikkakin
paljoa lievemmät ja siksi vaikeat huomata.
Hoito riippuu taudin laadusta ja käytetään
u :ssa erilaisia lämmittäviä kääreitä ja hauteita,
monenlaisia salvoja, utareensisäisiä antiseptisia
huuhteluita y. m. Tärkeitä ovat taudin
ehkäisykeinot. Lypsämisessä, hoidossa j. n. e. on
noudatettava mitä suurinta puhtautta. Lypsetty maito
ei kelpaa ihmisten eikä eläintenkään
käytettäväksi. — Jos u. 011 ollut niin ankara, että 011
käynyt välttämättömäksi toimittaa hätäteurastus,
ovat sellaisen eläimen lihat usein
kelpaamattomia ihmisravinnoksi ja tällaisissa tapauksissa on
ehdottomasti aina toimitettava asianmukainen
lihantarkastus. E. M-i.
Ut desint vires tamen est laudanda
voluntas (lat.), joskin voimia puuttuu, on kuitenkin
tahto kiitettävä (Ovidius).
Ute [juti] 1. utah [jiUa], sosoneihin kuuluva
intiaaniheimo Polijois-Ameriikassa, Yhdysvaltain
länsiosissa, Coloradon ja Utahin valtioissa, 1909
kaikkiaan 2,090 henkeä, asuvat reservatsioneilla.
Olivat ennen hyvin sotaisaa kansaa, mutta
kuitenkin enimmäkseen rauhallisissa suhteissa
valkoisiin, lukuunottamatta 1879 puhjennutta sotaa.
U.tensiliat (lat. utensi’lia < nti = käyttää),
tarpeet, tarvekalut, talouskalut.
TJterini /-rt’-/ (< lat. uterus = emä),
puolisisa-rukset.
Uterus (lat.), emä, kohtu.
Utgardr, skand. mytologiassa jättiläisten koti,
jonka kuvailtiin olevan maan äärimmässä
seudussa. Pohjoisen Jäämeren rannalla. Siellä
hallitsi kuninkaana U t g a r d a-L o k i, jonka luoksi
Tor jumala teki vaarallisen, taruissa kuuluisan
matkan. A’. G.
Utica ljutiko], kaupunki Yhdysvalloissa, New
Yorkin valtion keskiosassa, Mohawk-joen,
Erie-kanavan ja monen radan varrella; 83,876 as.
(arv. 1915), joista paljo saksalaisia ja
irlantilaisia. — Monta oppilaitosta, useita
hyväntekeväisyyslaitoksia. Teollisuus kukoistava,
valmistusarvoltaan 1909 161,8 milj. mk. (josta puolet
kutomoteollisuuden osalle). Kauppa vilkas,
viedään paitsi omia, myös rikkaan maaseudun
tuotteita, juustoa, kukkia, hedelmiä, vihanneksia,
hunajaa y. 111. — U:n nyk. paikalle perustettiin
linnake seitsenvuotisen sodan aikana nimeltä
Fort Schuyler, jonka luo vapautussodan jälkeen
syntyi asutus. Kaupunginoikeudet U. sai 1832.
Utica, foinikialainen kaupunki
Pohjois-Afri-kassa. Karthagon luoteispuolella Makar- (lat.
Bagradas, nyk. Medjerda) joen suulla. U. säilytti
kauan itsenäisyytensä Karthagon rinnalla, oli
Karthagon häviön jälkeen Africa-maakunnan
pääpaikkana sekä Rooman keisariajan alussa koko
Afrikan suurimpia kaupunkeja, piispanistuin
y. 111. Vasta 3:nnelta vuosisadalta U. menetti
merkityksensä satamansa mataloitumisen takia.
Sen paikalla (nyk. Bu Sater, 11 km:n päässä
merestä) on useita muinaisjäännöksiä. [Cli.
Tis-sot, »Göographie cornpar6e de la province Romaine
d’Afrique" (1888).] K. J. 11.
Utigurit ks. B o 1 g a a r i t.
Utile [u-J (lat.), se, mikä 011 hyödyllistä,
hyöty. — Utile d u 1 c i, »hyödyllinen
yhdistettynä miellyttävään". Tämänniminen kirjallinen ja
soitannollinen, salaisia juhlamenoja noudattava
seura oli olemassa Tukholmassa’ 1766-95;
perustaja lienee ollut E. Schröderlieim. Seura julkaisi
runotuotteita nimellä ,,Vitterhetsnöjen" (1769-81).
Sen haaraosastoja oli Turun Aurora-seura (ks. t.).
Utilitarismi (lat. utilis - hyödyllinen),
liyödyl-lisyysoppi, hyötymoraali, 011 erittäinkin engl.
moraalifilosofien vakaannuttama nimitys sille
siveysopilliselle suunnalle, jonka mukaan
siveellisen toiminnan tarkoitusperänä 011 yleinen hyöty,
vleishyvä, eli, niinkuin tämän suunnan
johdonmukaisin edustaja Bentham määrittelee,
»mahdollisimman suuri määrä onnea", »niin suuri määrä
onnea kuin mahdollista niin monelle kuin
mahdollista". Bentham ei kuitenkaan ole ensimäinen
tämän opin julistaja; sillä on vanhat juuret, ja
Benthamin käyttämä kaavamainen lausetapakin
tavataan jo Hutehesonilla (ks. t.). Toimintaa 011
u:n mukaan arvosteltava hyväksi tai pahaksi sen
perusteella, onko sillä taipumusta edistämään
tuntevien olentojen onnellisuutta ja vähentämään
kärsimystä vai päinvastoin ehkäisemään
onnellisuutta, kartuttamaan kärsimystä. Nimityksen
saattoi yleiseen käytäntöön J. St. Mill, joka
julkaisi »Utilitarianism" nimisen tutkimuksensa
1863 (aikakauskirjassa 1861). Paitsi pidennettyä
muotoa »utilitarianismi", jota englantilaiset
tavallisesti käyttävät, käytetään myöskin
lyliem-pää »utilismi", mutta usein erikoisessa
merkityksessä, esim. Ruotsissa eräästä radikaalisesta
ajatussuunnasta, jonka puolesta jotkut
vapaa-ajattelijat agiteerasivat 1880-luvulla. J. St. Millkin
antoi nuoruudessaan sanalle puoluesuunnan
väritystä, käyttäen perustamastaan
agitatsioniylulis-tyksestä nimeä »utilitariaaninen seura".
Myöhemmin hän pyrki antamaan nimelle tieteellisesti
perustellun teorian merkityksen. Mii! ei itse ole
sanaa keksinyt, vaan tapasi sen eräästä Galtin
novellista ja omaksui sen sopivana nimenä
Benthamin siveysopilliselle käsitykselle, johon
Mill oli innostunut. Asiallisesti Mill kuitenkin
kehitti u:n toiseen suuntaan kuin Bentham.
Viimemainittu katsoi, että onnea 011 vain
kvantitatiivisesti arvosteltava ja että yleinen onni
saavutetaan, kun jokainen toimii oman oikein
ymmärretyn etunsa mukaisesti. Mill ei
edellyttänyt, että ihmisten itsekkäät tahdot voivat
ymmärryksen johtamina yhteiskunnallisessa
elämässä sulautua sopusointuun, vaan tahtoi
kvalitatiivisesti erottaa eri tyydytyksiä, korkeampia
ja alempia, sekä vaati arvokkuuteen pyrkivää
ihmistä noudattamaan jaloluontoisia
viehtymyk-siään, erittäinkin epäitsekkyyden ja
myötätunnon viehtymystä. Millin u. on lennokkaampi
kuin Benthamin, mutta ei ole ajatuksellisesti
yhtä eheä. Spencer on asettanut 11:11
kehitys-aatteen pohjalle. Varsinkin engl. ajatteli jain
käytännöllisiä ajatustaipumuksia u. 011 suuresti
tyydyttänyt, ja kritiikkikin 011 tunnustanut u:ii
ansioksi, että se tarjoaa valaisevia näkökohtia
konkreettisten siveysopillisten kysymysten moni-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
