Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ut desint vires tamen est laudanda voluntas ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
303
Utopia—Utsjoki
304
puolista käsittelyä varten. Riidanalaista on,
vastaako u. sitä todistusta, jonka siveellinen
tietoisuus antaa omasta itsestään, ja varsinkin on
väitelty siitä, voiko u. riittävästi tunnustaa
siveellisten vaikuttimien, siveellisen mielenlaadun
merkitystä, kun se on taipuvainen panemaan
pääpainon toiminnan tuloksille 1. seurauksille.
U:n vastakohtana on uudemman ajan siveysopissa
I. Kantin siveysopillinen suunta. [Ernest Albee,
,,A history of english utilitarianism" (1902).]
Z. C.
Utopia (< kreik. w = ei, ja topos = paikka, siis
paikka, jota ei ole olemassa), haaveellinen
maail-manparannussuunnitelma; haave. U.-sanaa
käytetään usein samassa merkityksessä kuin sanaa
valtioromaani (ks. Sosialismi, palsta 1653).
Sanan keksijä on engl. Thomas More (ks. t.),
joka kirjassaan ,,De optimo statu reipublicae deque
nova insula Utopia" (1516) käytti sitä sen
saaren nimenä, jossa hänen kommunistinen
yhteis-kuntaihanteensa oli toteutettu. — Utopisti,
henkilö, joka esittää mahdottomia (utopisia)
maailmanparannussuunnitelmia. J. F.
Utra, koski ja kanava Pielisjoessa (ks. t.).
U:n koskea perkautti jo 1770-80 ,,Koski-Jaakon"
veli Martti Stenius ja 1780-luvulla hän
rakennutti siihen sahan ja myllyn. N. L. Arppe
rakennutti kosken sivulle, suluilla varustetun
kanavan 1832, ensimäisen laatuaan maassamme.
Myöhemmin (1881) perustettiin U:aan lasitehdas,
pääasiallisesti ikkunalasin valmistamista varten
ja sittemmin toinen saha, joten siellä aikoinaan
oli käynnissä lasitehdas, 2 sahaa ja mylly.
Samaan aikaan muodosti U:n seutu oman
teh-dasseurakunnan, jota hoiti (1896-1904)
Kontiolahden khran apulainen (tehtaan
palkkaamana), asuen U:ssa. Kirkko puusta, rak. 1895.
Jo 1905 olivat kaikki U:n varsinaiset
teollisuuslaitokset lopettaneet toimintansa; ainoastaan
vesimylly on toimessa vieläkin. — U. kuului
aikoinaan Kontiolahteen, mutta on nyt siirtynyt P i
e-1 i s e n s u u n (ks. t.) uuteen khrakuntaan
kuuluvaksi, muodostaen sen kirkonkylän. L. U nen.
Utraqvistit, ne katolilaiset, jotka vaativat
sekä leivän että viinin jakamista Ehtoollisessa
(sub utraque specie), ks. H u s s i 1 a i s e t.
Utrecht /ytreht] (< Oude Trecht, käännös
lat. Vetus Trajectum = „vanha kahlaamo").
1. Maakunta Alankomaissa, Zuiderseen ja Reinin
suuhaaran Lekin välissä; 1,385 km2 (pienin
Alankomaiden maakunnista). 288,514 as. (1909;
1915 arv. 313,644 as.), 226 km»:llä. — U:n
itäosa on harvaan asuttua geesti-maata, jonka
asukkaat harjoittavat etupäässä tattarin y. m. s.
viljelyä, länsiosa on taajaan asuttua, osaksi
merenp. alapuolella olevaa marskia, jossa
karjanhoito on väestön pääelinkeinoja. — 2.
Edellä-main. maakunnan pääkaupunki, Kromme Rijnin
varrella, monen radan risteyksessä; 130,010 as.
(1915). — U. on viehättävä, vanhanaikainen
kaupunki, kadut kuitenkin suoremmat, puistoja
enemmän ja kanavia vähemmän kuin yleensä
muissa Alankomaiden kaupungeissa.
Huomattavia rakennuksia: reformeerattujen goot.
tuomiokirkko (Martenskerk, rak. 1254-67)
kellotornei-neen (110 m korkea), roomal.-katolisten
tuomiokirkko (1524), Pieterskerk- ja Janskerk-kirkot,
ent. akatemiarakennus (jonka suuressa salissa
1579 Alankomaiden pohjoiset maakunnat tekivät
liiton keskenään), uusi yliopistorakennus,
Ludvik Bonapartea, Hollannin kuningasta varten
1807 rak. palatsi (nyk. kirjastona),
Paushuizen-talo (1517; nyk. hallintorakennuksena),
oikeus-palatsi (1837), raatihuone (uusittu kokonaan
1830), kunink. rahapaja y. m. m. — Monista
oppija sivistyslaitoksista (U. on tieteellisen elämän
pesäpaikkoja Alankomaissa) mainittakoon
yliopisto (per. 1636, 5 tiedekuntaa, n. 900
ylioppilasta), jonka yhteydessä on useita laboratorejar
museoita, kirjasto, kasvit, puutarha, tähtit. ja
ilmat. observatori; lukio, eläinlääkäriopistor
arkkipiispallinen museo, Kunstliefde-museo (Jan
Scorelin y. m. maalauksia), muinaismuistomuseor
kirjasto (n. 200,000 nid. ja käsikirjoitusta) y. m.
Roomal.-katolisen arkkipiispan ja jansenilaisen
arkkipiispan istuin. — Harjoitetaan huomattavaa
kutomo-, tupakka-, posliini-, kemiallista,
kone-y. m. teollisuutta. Kauppa ympäröivän rikkaan
maaseudun tuotteilla (juustoa, voita, karjaa
y. m.) vilkasta. — U. on lujasti linnoitettu,,
kaksi linnakekeliää; suurin osa ympäristöä
voidaan tarpeen tullen laskea veden alle. —
Läheisyydessä m. m. Zuilen on de Vechtin vanha,,
komea linna (1200-luvulta), Zeistin
määriläis-siirtola (muodostettu 1746), Ryzenburgin
roomal.-katolinen seminaari ja arkkipiispan palatsi. —
U:n paikalla oli kenties jo roomal. ajalla
kastelli. Dagobert perusti sinne 630 kappelin ja
Villibrord 696 piispanistuimen. Normannit
hävittivät asutuksen ja linnan 800-luvulla. Seur.
vuosis. rakennetun linnan ympäri kasvoi
kuitenkin pian taasen kaupunki, joka 1000-luvulla jo
oli sangen kukoistava. Piispain ja kaupungin
porvariston välillä kesti kauan kiivasta taistelua
yliherruudesta, samoinkuin kaupungin
’patriisi-sukujen ja ammattikuntien välillä. Vihdoin
1528-kaupunki hiippakuntineen (korotettu 1559
arkkihiippakunnaksi) joutui Kaarle V:lle. Oranian
prinssin puolueen kannattamana uskonpuhdistus
1577 voitti U:ssä. V. 1579 Hollannin seitsemän
pohjoisen maakunnan keskenään tekemä
liitto-laski perustan Alankomaiden itsenäisyydelle.
Vv. 1586, 1610 ja 1785 U:ssä oli vakavia
kansankapinoita. V. 1672 ranskalaiset
miehittivät U:n, 1713 siellä tehtiin U:n rauha, joka
lopetti espanjalaisen vallanperimyssodan, 1787
preussilaiset vastustuksetta miehittivät U: n,
1795-Pichegru ja 1813 liittoutuneet. — 3. Kaupunki
Englannin Etelä-Af rikassa, Pohjois-Natalissa;
1,315 as. (1904). — Samannimisen piirikunnan
pääkaupunki. Läheisyydessä kivihiilikenttiä. —
U:n perustivat 1848 Natalista lähteneet buurit,
jotka 1858 liittyivät Lvdenburgin tasavaltaan ja
1860 sen mukana Etelä-Afrikan tasavaltaan
(Transvaaliin). V. 1903 U. lähialueineen
erotettiin Transvaalista ja yhdistettiin Nataliin.
E. E. K.
Utricularia ks. Vesiherne.
Utriculus, kuuloelimen (ks. t.) ,,eteinen".
Utriusque juris doctor ks. J u r i s
utrius-que doctor.
Utsjoki (norj. Aritsby). 1. Kunta
(Suomen pohjoisin) Oulun 1., Lapin kililak., Utsjoen
nimismiesp.; kirkolle Inarin kirkolta 125 km,
Rovaniemeltä 480 km, Nyborgin
laivasatamast-a-(Varanginvuonon rannalta) 96 km, Vesisaaren
kaupungista n. 150 km. Pinta-ala 4,902,» km*r
josta 68% aukeata tunturialuetta; viljeltyä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
