Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Utsjoki ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
305
maata (1910) 302 ha (siinä luvussa
luonnonniityt 170 ha). Manttaalimäärä 5 5/2«,
talon-savuja 66, torpansavuja 11 ja muita savuja 19
(1907). 498 as. (1915), joista lapinkielisiä n. 475.
112 ruokakuntaa (1901), joista karjan- ja
poronhoito pääelinkeinona 70:llä (niistä ainoastaan
8:11a yksinomaan poronhoito). 36 hevosta, 245
nautaa (1914); 4,357 poroa (1910). 2 poropaliskuntaa
(Kaldoaivin ja Paistunturin). — Kansakouluja 1
(Outakoskella). Inarin-Utsjoen aluelääkäri (asuu
Inarin kirkolla). — Luonnonnähtävyyksiä:
lukuisat tunturit (Paistunturit, Akuvaara,
Ailigas-tunturit, Vartoaivi y. m.), Tenojoen rannikot ja
Utsjoen luonnonihanat järvet (ks. Utsjoki,
joki), Alakönkään koski Tenojoessa y. m. —
2. Seurakunta, konsistorillinen, Kuopion
hiippak., Lapin fovastik.; kuului alkujaan
annek-sina Kautokeinon seurakuntaan, sai oman kirkon
n. 1700 ja vakinaisen papin 1743; kun
Kauto-keino rajain järjestelyssä 1747 joutui Norjan
puolelle, mutta U. jäi Ruotsin puolelle,
muodostettiin U. omaksi khrakunnaksi kunink.
käsky-kirj. 26 p:ltä kesäk. 1747 ja siihen kuuluvaksi
siirrettiin samalla siihen asti Kuusamoon
kuulunut, Inarin kappeli. — Kirkko harmaasta
kivestä, rak. 1853 valtion varoilla. [J. Fellman,
„Anteckningar under min vistelse i Lappmarken"
I-IV (1906); A. Andelin. »Kertomus Utsjoen
pitäjästä" (»Suomi" 1854, sivv. 173-299).]
L. E-nen.
Utsjoki (lap. Vttsu johka = pieni joki), joki,
oikeastaan vesireitti Utsjoen-Lapissa, alkaa
Rautujäyristä Inarin rajalta, virtaa pohjoista
kohti luounonihanassa siirroslaaksossa,
muodostaen kaikkialla kauniita pikkujärviä, viehättäviä
kaskia ja jokipalasia, tarjoten matkailijalle
harvinaisen paljo luonnonnähtävyyksiä (Mierasjäyri,
Kenesjäyri, Keneskosket, Kenespahta,
Mando-jäyri, Mandokosket, Ailigastunturi y. m.);
tunnettu myös erittäin tuottavasta harrin- ja
forellinkalastuksestaan. U:n pituus n. 65 km.
U:ea ja sen laaksoa myöten käy sekä kesäisin
että talvisin Inarin-Utsjoen välinen liikenne. —
U. laskee Tenojokeen Ailigastunturin kohdalla.
Lähellä U:n suuta, Mandojäyrin länsirannalla
sijaitsee Utsjoen kirkko. L. E-nen.
Utskottsmöte ks. Valiokuntapäivät.
Ut supra (lat.), kuten yllä.
Utter, Iisak (1743-1812), pappi.
Toimiessaan pitäjänapulaisena Orihvedellä U. liittyi
paikkakunnalla syntyneeseen uskonnolliseen
herätysliikkeeseen. Sen johdosta nostettiin häntä
vastaan 1776 rovasti Eerik Lencqvistin
ilmiannosta oikeusjuttu, joka jännitti häntä niin, että
hän joutui mielipuolisuuden partaalle, ja päättyi
lopulta siihen, että kuningas tuomitsi hänet
1778 papinviran menettäneeksi. Sittemmin U.
siirtyi Tukholmaan, jossa hän harjoitti
kirjakauppaa. A. J. P-ä.
Utter, Pe der Mänsson (1566-1625),
arkistomies, oli Ahvenanmaalta kotoisin, ja
kerrotaan kuuluneen Sigismundin kannattajiin,
niistä syystä hänen sitten useita vuosia täytyi
piillä Kaarle herttuan vihaa. V. 1615 hänet
nimitettiin sihteeriksi kuninkaan kansliaan, ja
1618 hän erikseen sai hoidettavakseen
»valtakunnan arkiston, niin vanhan kuin uuden",
joten häntä voidaan tavallaan pitää Ruotsin
ensimäisenä valtionarkistonhoitajana. U. näyt-
306
tää olleen toimeensa innostunut ja on jättänyt
jälkeensä laajoja genealogisia y. m. keräilemiä.
K. G.
Utti. 1. Rautatieasema (IV 1.)
Kouvolan-Viipurin rataosalla Kouvolan ja Kaipiaisten
asemien välillä, 204 km Helsingistä, 109 km
Viipuriin. — 2. K y 1 ä Valkealan pitäjässä (lähellä
U:n rautatieasemaa), jonka luona, Utin kankaan
taistelupaikalla Kustaa III voitti venäläiset 28 p.
kesäk. 1789.
Uttini ./-»’-/, Francesco Antonio
(1723-95), it. oopperansäveltäjä. Tuli Ruotsiin
1754 ja toimi Tukholman hovikapellimestarina
1767-87. Sävelsi ens. ruots. oopperat (»Thetis ja
Peleus", 1773, »Aline", 1776). Esitytti Gluckin
uudistusoopperoita sekä Monsignyn ja Gretryn
koomillisia oopperoita, mutta pysyi omissa
sävellyksissään silloin jo vanhenevan napolilaisen
tyylin pohjalla, jonka tähden ne pian jäivät syrjään.
7. K.
Utu ks. Sumu.
Utö [utu], loistomajakka Utön saarella Turun
ulkosaaristossa Korpoon pitäjässä n. 50 km
Kor-poon kirkolta etelälounaaseen, n. 15 km
Jurmosta länsilounaaseen, Suomen vanhin
loisto-majakka, rak. 1753, uusittu 1814; näyttää
valkoista ryhmävaloa, valaisumatka 18,2 engl.
penink., valonkorkeus vedenpinnasta 38,4 m,
perustasta 23,8 m, valovoima (Hefner-yksiköissä)
640,000. Meteorologinen ja hydrografinen
havaintoasema. — Majakan luona kirkko harmaasta
kivestä, rak. 1909. Aikaisemmin on yksi majakan
huoneista ollut sisustettuna kirkoksi.
Jumalanpalveluksia pidetään kahdesti vuodessa
(toukoja syyskuussa). Tarinan mukaan rakennettiin
U:hön ensimäinen rukoushuone piispa Henrikin
käydessä saarella lähetysmatkallaan. L. E-nen.
Uuden Jerusalemin kirkko ks.
Sweden-borg,
Uudenkaarlepyyn osakepankki ks. N
y-karleby aktiebank.
Uudenkaarlepyyn rata, 1899 valmistunut
yksityinen rautatie Kovjoen asemalta
Uuteen-kaarlepyyhyn, omisti Uudenkaarlepyyn kaupunki,
myytiin 1916 liikemies A. Liliukselle, joka sen
purki ja möi kiskot ja irtaimen Venäjälle. Radan
pituus (satamarata lukuunotettuna) oli 12,45 8 km,
raidepituus 13,878 m, raideleveys 0,«o m.
Myönnytys U. r:n rakentamiseen annettiin 24 p.
maalisk. 1899, rata avattiin väliaikaiselle
liikenteelle 4 p. jouluk. 1899 ja säännölliselle
liikenteelle 1 p. tammik. 1903. Rakennuskustannukset
tekivät 339,523 mk. (siinä valtion avustus
150,000 mk.) ; radan pääoma-arvo 1913 oli
348,036 mk.
Uudenkaarlepyyn tuomiokunta käsittää
seuraavat 4 käräjäkuntaa: 1. Pietarsaari, Ähtävä,
Luoto ja Purmo; 2. Uusikaarlepyy, Munsala ja
Jepua; 3. Kauhava; 4. Alahärmä ja Ylihärmä.
Vaasan hovioikeuden alainen.
Uudenmaa, tavallisesti asiakirjoissa
kirjoitettu U d e m a, 1700-luvun loppupuolella
saaristo-laivastossa käytetty laivatyyppi. vrt.
Hämeen-maa, Pohjanmaa. K. G.
Uudenmaailman apinat ks. Apinat ja
Litteänenäiset.
Uudenmaan ja Hämeen läänin
maanviljelysseura (Nylands och Tavastehus
läns landtbrukssällskap), per. 1856;
Utsjoki—Uudenmaan ja Hämeen läänin maanviljelysseura
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
