Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Uusi-Espanja ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
/
317 Uusi-Espanja—I
mutta kesällä sää ou erittäin suopeaa, joten
alue on tullut erittäin suosituksi
kesänviettopaikaksi (siihen vaikuttaa lisäksi viehättävät
maisemat ja hyvät tilaisuudet urheilukalastukseen ja
-metsästykseen). Toistasataa v. takaperin U.-E.
oli Yhdysvaltain suurenmoisen
laivanvarustus-liikkeen pääpesiä. Kun siitä elinkeinosta tuli
loppu 1800-luvun keskivaiheilla, ryhdyttiin
U:ssa-E:ssa käyttämään alueen tavattoman
runsaita koskivoimia teollisuuden palvelukseen (1908
1,112,031 hevosv., 21% Yhdysvaltain kaikesta
käytännössä olevasta koskivoimasta) ja siten
syntyi suurenmoinen teollisuus, josta varsinkin
kutomo- (tuotannon arvo 1905 oli 45 % koko
Yhdysvaltain kutomoteollisuuden tuotannon
arvosta), jalkine- (yli 55’%) ja paperiteollisuus
(yli 25 %) ovat Yhdysvalloissa vertoja vailla.
Tärkein kaupunki ja pääsatamapaikka on
Boston, New Yorkin jälkeen Yhdysvaltain suurin
ulkomaankauppakaupunki. — U:n-E:u
suhteellinen merkitys Yhdysvaltain taloudellisessa
elämässä on kaikesta teollisuuden kehityksestä
huolimatta vähentymistään vähentynyt ja vähentyy
yhä, sillä lännen suurien siirtolaisalueiden
avauduttua on painopiste yhä suuremmassa ja suu
remmassa määrässä siirtynyt länttä kohden. —
Siirtomaakauden alussa sekä ranskalaiset että
englantilaiset vaativat nyk. U:n-E:n aluetta
itselleen ja antaakseen pontta Englannin
vaatimuksille kuningas Jaakko I 1006 läänitti alueen
Plymouth companylle. Asuttamisesta ei
kuitenkaan tullut mitään, ennenkuin 1620 Plymouth
company’n seuraaja New England council oli
saanut läänityksen alueelle 40°-48°:n välillä pohj.
lev. Sam. v. Plymouth-lahden rannalle
,,May-fIower"-aluksesta nousi maihin U:n-E:n
ensimäinen siirtolaisjoukko, joka Englannista oli
lähtenyt uskonnollista vainoa pakoon. Toisia
uutis-asutuksia perustettiin seur. vuosina lisää; niistä
syntyivät vähitellen Massachusettsin,
Connecticutin y. m. siirtokunnat, jotka 1643 yhtyivät The
united colouies of* New England (New England
confederacy) nimiseksi liitoksi suojellakseen
itseään paremmin intiaaneja, ’ hollantilaisia ja
ranskalaisia vastaan ja selvittääkseen omia
raja-riitojaan. Puritaanismielisten siirtokuntain
omavaltaisuudet toisinajattelevia uutisasukkaita
kohtaan sekä riitaisuudet emämaan kauppamiesten
kanssa johtivat siihen, että Englannin
hallitus 1684 peruutti U:n-E:n pääsiirtokunnan
Massachusettsin oikeudet ja koetti järjestää
U:u-E:n välittömästi emämaan alaisen
kuvernöörin hallitsemaksi alueeksi Territory and
dominion of New England in America. V:n 1688
vallankumouksen jälkeen olot U:ssa-E:ssa
vähitellen joutuivat entiselleen; taloudelliset
näkökohdat alkoivat kuitenkin vähitellen näissä
puritaanisissa siirtokunnissa painaa enemmän
kuin uskonnolliset. Yhdysvaltain vapautussodan
jälkeen U.-E. kauan aikaa oli Yhdysvaltain
taloudellisessa elämässä vallitseva alue. E. E. K.
Uusi-Espanja (esp. Nueva Espana), Meksikon
(ks. t.) nimi 1536-1822.
Uusi Etelä-Wales [-ue’ilz] (engl. New South
llrifes), Austraalian liittovaltioon kuuluva
valtio Austraalian kaakkoisosassa,, käsittää,
Queenslandin (jota vastaan raja vain idässä on
luonnollinen, kulkien muuten 31°:tta et. lev. myöten)
ja Victorian (rajana melkein koko matkalla
lusi Etelä-Wales 318
Murray) sekä Etelä-Austraalian (rajana 141° it.
pit.) välisen alueen; 801,510 km2, 1,868,656 as.
(arv. 1915), 2,3 km2:llä. — Rannikko on verraten
korkeata, lahtirikasta. (Jervis bay, Port Jackson,
Broken bay ja Port Stephens ovat, erinomaisia
satamia), mutta lahdet ja niemet eivät ole suuria,
eivätkä suurin piirtein katsoen riko rantaviivan
yhtenäisyyttä.
Pinnanmuodostukseltaan U. E.-W. jakaantuu kolmeen, pohjoisesta
etelään kulkevaan vyöhykkeeseen, jotka kaikissa
suhteissa eroavat toisistaan. Pitkin rantaa 011
11. 50-200 km leveä, epätasainen, selänteiden
halkoma rannikkovyöhyke (käsittää 11. 12 % koko
valtion pinta-ahista), joka 011 muodostunut
etupäässä mesozooisista kerroksista; niiden alta
monin paikoin tulevat esille kivihiiltä sisältävät
kivihiilikauden kerrokset. Rannikkovyöhykkeen
takana 011 monen vuoriston ja vuorijonon (Blue
mountains, Coast range, Great dividing range
y. m.) halkoma ylätasankoalue (kaikkialla
yläpuolella 450 m yi. merenp.; korkein vuorista 011
etelässä, Austraalian alpeissa oleva
Kosciuszko-ryhmä, jossa Mount Townsend saavuttaa 2,241 m
yi. merenp., ollen siis Austraalian korkein
huippu), joka itään laskeutuu hyvin jyrkästi,
länteen melkein huomaamattomasti (käsittää
11. 27% valtion pinta-alasta). Ylätasankoalueen
pääaineksina ovat graniitit, joiden ohella siellä on
laajalti paleozooisia muodostuksia. U:ii E.-W:n
länsipuolen täyttävät rajattomat, länsiosissa
aro-luontoiset tasangot (61 % valtion pinta-alasta).
Tätä liitukauden ja sitä nuoremmista
kerrostumista syntynyttä tasankoaluetta nimitetään usein
sen halki virtaavien pitkien, mutta sateettomana
aikana melkein vedettömien virtojen mukaan
RiverinaMsi-, suurimmat virroista, jotka laskevat
kaikki Murray’hin, ovat ajoittain kuiva Darling,
Murrumbidgee ja Lachlan. Itärannalla laskevat
joet ovat verraten lyhyitä, mutta
runsasveti–sempiä kuin edellämain.; suurimmat ovat
Hawkes-bury, Hunter, Manning, Hastings, Macleay,
Nam-bucca, Bellingen, Clarence, Richmond ja Tweed.
Liikenteelle niistä ei ole suurta hyötyä. Järviä
on eniten lännen aroilla. — Ilmasto
muistuttaa jonkun verran Etelä-Euroopan ilmastoa; se
muuttuu pohjoisesta eteläänpäin mentäessä
viileämmäksi, ja idästä länteenpäin mentäessä
kuivemmaksi. Vuotuinen sademäärä on Sydney’ssä
1,265 mm, Bathurstissa 534 mm ja Darlingin
varrella vain 158 mm. Kasvillisuus vaihtuu
ilmaston mukana; idässä ou komeita sademetsiä
(palmuja, saniaispuita, eukalyptuksia, puumaisia
Liiirtcofle-kasveja y. 111.; kaikkiaan n. 1/4 valtion
pinta-alaSta kasvaa metsää), lännessä kuivia
ruoho- ja pensaikkoaroja. Eläimistö
Austraalian tavallinen. -— Asutus 011 taajin
rannikolla; siellä 011 yhteen ainoaan kaupunkiin,
Sydney’in, keskittynyt 38,s % koko valtion
asukasmäärästä. U: 11 E.-W:n asuttaminen alkoi
aikaisemmin kuin minkään muun Austraalian
osan, jo 1700-luvun lopulla, mutta edistyi aluksi
niin hitaasti, että 1837 asukkaita oli vain 76,793.
Kultakautena asukasmäärä lisääntyi nopeaan,
ollen 1860 348,546, 1890 1,121,860, 1901 1,359,133
ja 191 1 1,648,746 henkeä. V. 1911 asukkaista
oli U:ssa E.-W :ssa syntyneitä 74,5%, muualla
Austraaliassa syntyneitä 9,7 %, Englannissa
syntyneitä 7,5 %. Alkuasukkaita oli 2,012,
kiinalaisia n. 100,000 henkeä. Maahan muuttaa vuo-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
