- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 10. Työehtosopimus-Öölanti /
319-320

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Uusi-Espanja ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

319

Uusi-Georgia—Uusi-Guinea

320

sittain n. 15,000-30,000 henkeä enemmän kuin
maasta lähtee. V. 1911 miespuolisia oli 858,850,
naispuolisia 789,896 henkeä. Uskontokunnista
eniten tunnustajia on anglikaanisella (734,000),
senjälkeen roomal.-katolisella (412,013),
presby-terisellä (182,911) ja metoilistisella
kirkkokunnalla (151,274). — Koulupakko 6 ja 14
ikävuosien välillä; opetus on maksuton. V. 1914
U:ssa E.-W:ssa oli 3,537 valtion koulua (niistä
2,003 alkeiskoulua), joissa 258,562 oppilasta;
yksityisiä kouluja oli 717, niissä 79,647
oppilasta. Korkeinta opetusta varten on Sydney’n
yliopisto (per. 1850), jossa 1,674 ylioppilasta. —
Pää elinkeinona on karjanhoito. Varsinkin
lampaanhoito menestyy erinomaisesti lännen
tasangoilla, lukuunottamatta tilapäisiä^
kuivuuskausia (kuten vuosisadan vaihteessa ollutta)
jolloin suuria lammaslaumoja kuolee nälkään ja
janoon. V. 1914 U:ssa E.-W:ssa oli 36,423,000
lammasta, 2,597,000 nautaa, 711,700 hevosta ja
n. 290,000 sikaa. Karjatalouden tuotteista on
villan (tuotanto 162 milj. kg 1913) ja lihan
ohella yhä tärkeämmäksi tulemassa myöskin voi
ja juusto. Maanviljelys edistyy huomattavasti,
osaksi karjanhoidon kustannuksella, tuottaen
(1914) vehniä 13,8 milj., maissia 1,« milj., kauroja
0,7 milj. hl., perunoita 107,000 ton., ohria,
tupakkaa, viiniä 2,s milj. 1, appelsiineja ja sitruunoja
417,000 hl, ruokosokeria 185,970 ton. y. m.
V. 1900 U. E.-W. astui vehnää vievien maiden
joukkoon. — Metsistä saadaan melkoiset määrät
rakennus- y. m. puuta, vaikka metsien käyttö
monella seudulla on sangen hankalaa sopivien
uittoväylien puutteessa. — Vuorityö on
1800-luvun puolimaista alkaen ollut U:n E.-W:n
pääelinkeinoja, vaikka sillä enää ei olekkaan
suhteellisesti yhtä suurta merkitystä kuin aluksi.
Etenkin kullan tuotannon arvo on vähentynyt,
jotavastoin kivihiilen on kasvanut. Ensimäinen
yleisesti tunnetuksi tullut kultalöytö Austraaliassa
tehtiin juuri U:ssa E.-W:ssa 1851, Bathurstin
lähellä. Kaikkiaan valtiossa 1915 v:n loppuun
mennessä oli löydetty kultaa 1,542 milj. mk:n
arvosta (1915 14 milj. mk:n arvosta). Hopeaa
ja hopeansekaista lyijyä on v:u 1914 loppuun
mennessä louhittu kaikkiaan 1,646 milj. mk:n
arvosta (1914 81,6 milj. mk:n arvosta). Brokeu
hiilin hopeasuoni on maailman rikkain.
Kivi-hiilltä (etenkin Nevvcastlen läheisyydessä;
kaikkiaan 111 kaivosta, joissa 1914 työskenteli
19,977 miestä) louhittiin 1914 10,4 milj. ton.
(1905: 6,6 milj. ton.), arvoltaan 94,j milj. mk.
(yli puolet louhitusta kivihiilestä viedään
ulkomaille; valtio on eteläisen pallonpuoliskon ainoa
huomattava kivihiilentuottaja). Sinkkimalmia
saatiin sain. v. 359,000 ton., arvoltaan 25,8 milj. mk.
Lisäksi saadaan vaskea, tinaa, rautamalmia,
wolframia y. m.; kaiken kaikkiaan oli
vuori-työn tuotteiden arvo 1914 264,e milj. mk. ja
vuorityön alkamisen alusta 1914 v:n loppuun
asti 5,350 milj. mk. — Teollisuus on verraten
nopeasti kehittymässä; 1913 teollisuuden
palveluksessa työskenteli 120,400 henkeä, näistä 27,619
metalli-, kone- y. m. s. teollisuudessa, 26,565
kutomoteollisuudessa, 15,197 ravinto- ja
nautinto-aineteollisuudessa, 10,009 graafillisessa sekä 9,293
puuteollisuudessa. — Ulkomainen, meritse
tapahtuva kauppavaihto tiliv. 1914-15: tuonti
arvoltaan 688 milj., vienti arvoltaan 708 milj. mk.

Tärkeimmät vientitavarat: villa, kivihiili, hopea,
vilja, vuodat ja nahat, lyijy, kulta, voi, liha,
vaski, tina, puutavarat. Pääkauppakaupunki on
Sydney; Newcastle on tärkeä kivihiilisatamana.
Laivaliikenteessä 1912 selvitettiin 15 milj.
rek.-ton. netto. — Rautateitä 6,656 km. —
Hallituksen etunenässä on Englannin hallituksen
nimittämä kuvernööri, jonka rinnalla on
10-jäse-ninen ministeristö. Lakia säätää lakiasäätävä
neuvosto (Legislative council; jäsenet kruunun
elinajaksi nimittämät, nyk. 56) sekä lakiasäätävä
kokous (Legislative asseinbly; jäsenet, luvultaan
90, valitaan yleisellä äänioikeudella).
Pääkaupunki Sydney. Koko Austraaliau liittovaltion
vasta rakennettavan pääkaupungin paikaksi on
valittu alue U:n E.-W:n kaakkoisosassa,
Yass-Canberran piirissä, josta valtio 1909
liittovaltiolle luovutti 2,300 km2 laajuisen maa-alan. -—
Historia. U:n E.-W:n rannikon löysi Cook
1770. Ensimäinen uutisasutus perustettiin 1788
Botany bay’n rannalle. Uutisasukkaina oli
756 pakkotyöhön tuomittua rikollista, 200 vapaata
siirtolaista ja sotilaskomennuskunta. Siirtola,
johon aluksi kuului koko Austraalia, Tasmania
ja Uusi-Seelanti, kehittyi ensin hitaasti; vasta
1817 alkoi vapaita siirtolaisia tuntuvammassa
määrässä saapua, mutta kunnes Hargravesin
kultalöydön (1851) herättämä kultakuume
puhkesi, oli siirtolaisuus kokonaisuudessaan
verraten vähäinen. Tasmania erotettiin U :sta E.-W :sta
erilliseksi siirtomaaksi 1825, Länsi-Austraalia
1829, Etelä-Austraalia 1836, Uusi-Seelanti 1839,
Victoria 1851 ja Queensland 1859. V. 1901
U. E.-W. näiden keralla (Uutta-Seelantia
lukuunottamatta) muodosti Austraaliau liittovaltion.

E. E. K.

Uusi-Georgia, saariryhmä
Salomonin-saarissa (ks. t.).

Uusi-Granada, Kolumbian (ks. t.) ent.

nimi.

Uusi-Guinea f-givca] (saks. Neuguinea, engl.

New Guinea), Melaneesiaan ktluluva saari
Oseaa-niassa, Austraalian mantereen pohjoispuolella,
ulottuu 0° 19’-10° 43’ et. lev. ja 131° 12’-150° 48’
it. pit.; suurin pituus 2,300 km, leveys
(pohjoisesta etelään 660 km), 785,000 km2 (suurempi
kuin Skandinaavia; Grönlannin jälkeen
maapallon suurin saari), lähisaarineen ja saaristoineen
(suurimmat: Aru-saaristo 7,700 km2,
Papua-saaristo 8,600 km2, Geelvinkbay’n saaret 6,600 km2,
D’Entrecastaux’n-saaret 3,145 km2,
Woodlarkin-saaret 1,200 km2, Louisiaden-saaristo 2,200 km2)
818,060 km2, n. 584,000 as. (1911). —
Pohjois-Austraaliasta, jonka yhteydessä U.-G. oli vielä
todennäköisesti ainakin mioseeniajalla, U:n-G:n
erottaa vain 160 km leveä, matala, saaririkas
Torresin-salmi, Molukeista Djilolo-salmi ja
Bis-marekin-saaristoon kuuluvasta
Uudesta-Pomme-rista Dampierin-salmi. U:n-G:n itä- ja länsipäät
ovat tuntuvasti silpoutuneita; pääosasta läntisen
niemimaan erottaa syvä, pohjoisesta etelään
tunkeutuva Geelvinkin-lahti ja lännestä itään
kulkeva Bero- 1. Mac Cluerin-lahti jakaa niemimaan
kahteen pienempään niemimaahan, joista
pohjoinen on nimeltään Berau, eteläinen Onin. Itäisen
niemimaan erottaa pääosasta laaja Papuan-mutka
etelärannikolla ja pohjoisrannikolla sitä vastassa
on pienempi Astrolabeu-Iahti. Niemimaan
pohjoisrannikolla on useita isoja lahtia, lluouin-, Dj ke

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:30:55 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/10/0176.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free