Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Uusi-Guinea ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
321
Uusi-Guinea
322
Aclandin-, Collingvvoodin-, Goodenoughin- ja
Milnen-lahdet. Muuallakin U:n-G:n rannikoilla
011 pienehköjä lahtia, mutkia ja niemiä,
varsinkin on Papuan-mutkan rannikko rikkoutunutta.
Pohjoisrannikko on ylimalkaan jyrkkärantaista
ja vuorista, samoin itäisen niemimaan
etelärannikko. jotavastoin etelärannikon muut osat ovat
enimmäkseen matalia, hiekkaisia tai rämeisiä.
Läntisellä niemimaalla vaihtelevat matalat ja
korkeat rannikkomuodot. Kaikilla rannikoilla on
taajassa koralliriuttoja, lukuunottamatta
länsirannikkoa ja jokien suita. — Geologinen
r a k e n n e on sangen vähän tutkittua ja
pinnanmuodostuksestakin tunnetaan paremmin vain
rannikkoseudut. Sisäosat ovat melkein
tuntemattomia, vain jokunen tutkimusretkikunta on
päässyt tunkeutumaan syvemmälle sisämaahan.
Huonoimmin tunnetaan Alankomaille kuuluva
länsiosa. Kokonaisuudessaan U.-G. on hyvin
vuorinen ja vuoret ovat yleensä jyrkkiä,
vaikeakulkuisia. Läntisen niemimaan halki kulkee lännestä
itään useita vuorijonoja (Arfak-vuoriston
korkein huippu ’2,740 m), joiden jatkot U:n-G:ii
tuntemattomissa sisäosissa (Charles Louis-,
Sneew-vuoristot) kohoavat yli 4,000 m yi.
merenp. (YVillielmina 4,750 m, Carstensz ehkä vielä
korkeampi). Ne ovat todennäköisesti yhteydessä
U:n-G:n koillis- (\^tor-Emanuelin-, Bismarekin-,
Finisterreu- ja Gladstouen-vuoristot) ja
kaakkoisosassa (sir Arthur-Gordonin-, Albert-Viktorin-,
Albertin- ja Owen-Stanley’n-vuoristot) olevien
vuorijonojen kanssa, joiden huiput kohoavat yli
4,000 m. Vuorien korkeimmat huiput ovat
lumipeitteiset. —■ Ilmastosuhteista on tehty
havaintoja melkein yksinomaan vain rannikoilla.
Pohjoisrannikolla on v:n keskilämpö 26,i° C,
eteläisellä + 26,»° C Kuumin kuukausi
pohjoisessa on maalisk. (4-26,e°C), etelässä jouluk.
(-f- 28,30 C), kylmin molemmilla rannikoilla elok.
(-(-25,s° C). Kesällä (marras-hulitik.) puhaltaal
luoteismonsuuni, tuoden runsaasti sadetta
pohjoisrannikolle ja niille osille etelärannikkoa,
jotka ovat sitä vastassa (Papuan-mutkan
itäosiin). Talvinen kaakkoispasadi jättää
Papuan-mutkan itäosan kuivaksi, tuoden sadetta muualle
etelärannikolle; myöskin pohjoisrannikolla sataa
talvella, vaikka vähemmän kuin kesällä.
Pohjoisrannikolla v: n sademäärä on 2,150-2,960 mm
(vuoristoissa 9,700 mm), etelärannikolla on esim.
Port Moresby’ssa Papuan-mutkan itärannikolla
1,260 mm. Kuivimmissakin osissa sataa niinollen
runsaasti. Kostea ja kuuma ilmasto tarjoaa
malarialle erinomaisia tyyssijoja, joten
rannikkoseudut ovat laajalti mahdottomia eurooppalaisten
asua. — Jokia on paljo, mutta enimmäkseen
vain niiden suupuolet tunnetaan. Suurin on Fly
I. Govver (U:n-G:n kaakkoisosassa), jota voidaan
kulkea 800 km ylöspäin; muita ovat Franziska,
Markham, Kabenau, Gogol, Ramu,
Keisarinna-Augustan-joki (kaikki U:n-G:n koillisosassa;
viimem. joki on suurin pohjoisrannikolla),
Amberno, Digoel, Iar, Ijkema (U:n-G:n
länsiosassa). — Kasvillisuus muotoina
rannikkovyöhykkeessä on vaihdellen mangroverämeikköä
ja eukalyptuksia kasvavaa ruohikkoa. Sisämaassa
läpipääsemättömät aarniometsät nousevat
vuoristojen rinteillä parin tuhannen m:n korkeuteen;
laajat alat ovat kuitenkin kulojen hävittämiä,
ja niillä kasvaa korkeaa heinää (Imperata arun-
II. X. Painettu !2/418.
dinacea), jota on melkein mahdoton tuhota. Niissä
vuoristometsissä, jotka ovat yläpuolella 1,800 m,
ovat leimanantavina Araucaria-, Liboccdrus- ja
palmulajit. Korkeampien huippujen kasvillisuus
on merkillinen sekoitus euroopp. (Rubus,
Ranun-culus, Leontodon, Aspidium), himalajalaisia,
uusseelantilaisia (Vcronica), antarktisia ja
etelä-amer. sekä kotimaisia lajeja. — Eläimistö! le
on ominaista nisäkäslajien harvalukuisuus. Ne
eroavat melkoisesti austr. muodoista. Puissa
eläviä pussieläinlajeja on useita, jotavastoin
kenguruita on vähän. Muita nisäkäslajeja ovat rotat,
lepakot sekä muudan sikalaji. Lintumaailma on
laji- ja yksilörunsas, loistavanvärinen
(paratiisilinnut, papukaijat y. m.). Käärmeistä useat lajit
ovat myrkyllisiä. — Asukkaat, papualaiset,
ovat melaneesialaisia (ks. t.). Lännessä huomaa
kuitenkin inalaijilaista, idässä ja kaakossa
poly-neesialaista vaikutusta, joten rotumerkit ja
-ominaisuudet eivät suinkaan ole yhtenäiset. .—
Valtiollisesti U.-G. on jaettu Alankomaiden,
Saksan ja Englannin kesken. Kartta ks. A u s t r a
a-1 i-a.’
Alankomaiden U.-G. käsittää saaren
länsiosan 141° it. pit. myöten, lähisaarineen
394,789 km2 (siis n. puolet koko U :sta-G :sta),
n. 200,000 as. Se on U:n-G:n vähimmin tutkittu
ja muutenkin enimmän laiminlyöty osa.
Plan-taasiviljelyksiä ei ole ollenkaan, vaikka
luonnonrikkaudet ja niiden käyttämismalidollisuudet ovat
paljo suuremmat ja paremmat kuin Saksan ja
Englannin hallussa olevissa osissa.
Vaihtokaupalla alkuasukkailta saadaan helmiä, helmiäistä,
trepangia, paratiisilintuja, kallisarvoisia
puulajeja, saagoa, muutamia mausteita y. m. s.
Kauppaa alankomaalaiset käyvät Makassarista ja
Ternatesta käsin. Hallinnollisesti Alankomaiden
U.-G. on Ternaten residentin alainen, jonka
puolesta aluetta valvoo U:lla-G:lla asuva alankoni.
I kontrollööri.
Saksan U.-G. 1. K a i s e r
Wilhelm!-land käsittää U:n-G:n koillisosan, 181,650 km2,
n. 112,000 as., joista parisataa eurooppalaista.
Eurooppalaiset har joittavat yhä laajenevassa
määrässä plantaasiviljelystä (kookospalmuja,
kaut-sukkia y. in.). Tärkeimmät satamat
Friedrich-Wilhelmshafen, Berlinhafen ja Konstantinhafen.
— Saksan U:een-G:aan 1. Kaiser-Wilhelinslandiin
kuuluu hallinnollisesti myös Bismarckin-saaristo,
joista virallisesti käytetään yhteisnimeä’
Deutsch-Neu-Guinea (Saksan U.-G.). Laajimmassa
merkityksessään Deutscli-Neu-Guinea on s i i r t o m a a,
johon kuuluu edellämain. alueiden lisäksi
Karoliinit ja Mariaanit,; siirtomaa 011 kaikkiaan
242,476 km2, as. on 11. 602,000, joista 1,423
valkoihoista (1913). Pääkaupunki on Rabaul
Bismarekin-saaristossa, jossa myöskin on siirtomaan
korkein tuomioistuin. Siirtomaan laivaliikenne 1912
oli 0,9 milj. rek.-ton. netto. Tuonti (elintarpeita,
teollisuiulentuotteita) oli arvoltaan 7,7 milj.,
vienti (kopraa 7,i milj. mk., fosfaattia y. m.)
13,9 milj. mk. — Lähetysseurojen toimesta on
perustettu yli 500 koulua, joissa 18,000 oppilasta.
— Siirtomaan tulo- ja menoarvio tili-v.lle
1916-17 päättyi 4,7 milj. mk:aan, josta
tuloarviossa 2,i milj. mk. oli valtakunnanavustusta.
Englannin U.-G. (engl. Territory of Papua),
kuuluu v:sta 1905 Austraalian liitolle, käsittää
U:n-G:n kaakkoisosan lähisaarineen, 234,500 km2,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
