Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Uusikaarlepyy ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
327
Uusi-Kaledonia
323
1617, mutta perustusprivilegit se sai vasta 7 p.
svysk. 1620. U:u asema oli kaupallisesti
katsoen pitkät ajat sangen edullinen, sen
kauppa-piiriin kun kuului Lapuanjoen varrella oleva
laaja, runsaasti tervaa tuottava alue. Tästä
alueesta sillä oli kuitenkin vaarallisina
kilpailijoina etelässä Vaasa, pohjoisessa Pietarsaari.
Jonakin tarkemmin mainitsemattomana vuonna
aikana 1689-97 U:stä vietiin Ruotsiin 5,892 tynn.,
Vaasasta 9,972 tynn. ja Pietarsaaresta 5,412 tynn.
tervaa. Seuraavalla vuosis. tervan vienti
kasvamistaan kasvoi, ollen 1700-luvun lopulla
vuosittain 15,000-20,000 tynn. Tervan ohella vietiin
jonkun verran pikeä (kaupungilla oli oma
piki-polttimo), lautoja, voita, talia y. m. s. Tuonti
käsitti etupäässä suolaa. Tervan viennin ohella
oli laivanrakennus joltinenkin, vaikka U. sillä
alalla olikin auttamattomasti jälessä pahimmasta
kilpailijastaan Pietarsaaresta. V. 1794 U:n
Puistokatu.
kauppalaivastossa oli 5 alusta, yhteensä 380
läs-tiä, 1842 13 alusta, 1,822 lästiä (Pietarsaarella
oli silloin 25 alusta, 4,322 lästjä). — U:n
merkitystä entiseen aikaan osoittaa sekin, että
Pohjanmaan maaherran istuin jonkun aikaa
v:sta 1648 alkaen oli U:ssä, sekä että siellä
samalla vuosis. oli triviaalikoulu, joka 1641
siirrettiin Vaasaan. — Samat seikat, jotka yleensä
vaikuttivat Pohjanmaan kaupunkien merkityksen
taantumiseen, veivät U:täkin taaksepäin, eikä U.,
satamansa huonouden ja yleisten liikenneolojen
toisenlaisen suuntautumisen takia, ole
uusimpana-kaan aikana kyennyt vaurastumaan edes siinä
määrässä kuin lähimmät kaupungit Pietarsaari
ja Kokkola. Asukasmäärä oli 1790 810 henkeä,
1820 779, 1850 1,154, 1880 1,220 ja 1900 1,230
henkeä. — Taistelussa Juuttaan luona, U:n
eteläpuolella, von Döbeln 13 p. syysk. 1808 turvasi
Suomen armeian paluutien. E. E. K.
2. U.:n maalaiskunta, Vaasan 1., Lapuan
kihlak., Uudenkaarlepyyn-Jepuan-Munsalan
nimis-miesp. Pinta-ala 250,5 km2, josta viljeltyä maata
(1910) 5,808 ha (siinä luvussa luonnonniityt
2,208 ha). Manttaalimäärä 313iU», talonsavuja
244. torpansavuja 44 ja muita savuja 363 (1907).
3,916 as. (1915) ;’ läsnäolevasta väestöstä (2,850 hen»
keä) oli v. 1910 ruotsinkielisiä 2,717 ja
suomenkielisiä 133. 552 ruokakuntaa, joista
maanviljelys pääelinkeinona 349:llä, teollisuus 110 :llä
(1901). 369 hevosta, 1.916 nautaa (1914). —
Kansakouluja 5 (1916.1. — Teollisuuslaitoksia:
Haraldin saha, mylly ja sähkölaitos; Kovjoen
saha, mylly ja meijeri; Markbyn saha, mylly ja
meijeri; Vernamin ja Korsäkerin myllyt; Ny-
gärdin kaljapanimo. — Runoilija Sakari
Topeliuksen syntymäkoti Ktiddnäs (ks. t.). —
3. U:n seurakunta (yhteinen maa- ja
kaupunkiseurakunta), konsistorillinen, Turun
arkki-hiippak., Pietarsaaren rovastik.; muodostettu
1607 Pietarsaaren ja Vöyrin seurakuntien osista
uudeksi itsenäiseksi khrakunnaksi. U:hyn ovat
aikaisemmin kappeleina kuuluneet nykyjään
itsenäiset khrakunnat Munsala ja Jepua. — Kirkko
(kaupungissa) puusta, rak. 1708, korj. 1854, 1877
ja 1889. L. Tl-nen.
Uusi-Kaledonia. 1. Ranskalle kuuluva
alusmaa Tyynessä meressä, 158°-170° välillä it. pit.
ja 17° 30’-23° 30’ välillä et. leveyttä, käsittää
U:n-K:n pääsaaren sekä Loyalty- ja
Chesterfield-saaret ynnä joukon kauempana sijaitsevia
pikkusaaria. Pinta-ala yhteensä 20,079 km2; 56,700 a».
(1911), joista yli puolet alkuasukkaita, m e 1
a-neesialaisia (ks. t. ja Oseaania).
Alusmaata hallitsee Numöassa asuva kuvernööri.
Hänellä on apuna ,,salainen neuvosto", johon
kuuluvat eräät korkeammat virkamiehet sekii
kaksi alusmaan asukkaiden edustajaa, sekä
kansan valitsema yleisneuvosto conscil general.
Nou nimisellä saarella on rangaistussiirtola (1912
7,034 rikollista), johon kuitenkaan 1896 jälkeen
ei ole uusia rikollisia lähetetty. Vapaista
siirtolaisista on ranskalaisia aivan vähän, sensijaan
yli 3,000 Jaavalta, Intiasta, Tonkinista y. m.
Kansakouluja 1912 oli 94; 2,018 opp. Numgassa
alkeiskoulu. Alusmaan tulot 1912 3,97 milj. mk.,
menot 3,7 milj. mk. — 2. Edellämainitun
alusmaan pääsaari (ent. nimi Iialadea), 16,712 km2,
50,680 as. (1911, yhdessä Loyalty-saarien kanssa).
Pituus luoteesta kaakkoon 392 km, leveys vain
35 km. Saarta ympäröivät 200-1,000 m leveät
rantariutat, jotka vain jokien suut katkaisevat.
— U.-K. on otaksuttavasti ennen liituaikaa ollut
Austraalian mantereen yhteydessä sekä siitä
erottua vielä Uuteen-Seelantiin liittyneenä
tertiääri-kaudelle saakka. Geologisesti saari sisältää
kolmenlaisia formatsioneja: kauimpana luoteessa
arkeisia vuoria (saaren korkein vuori Mont Pani£
1,642 m), lounaassa mesozooisia sedimentti vuoria
(kivihiiltä joukossa) ja kaakossa tuliperäisiä
vuoria (useita yli 1,000 m korkeita huippuja).
Vuori-perä on yleensä kvartääristen kerrostumani
(hiekan, saven, korallikalkin) peitossa. Toimivia
tulivuoria ei ole, mutta kyllä kuumia lähteitä;
maanjäristykset tavallisia. Ilmasto verraten
miellyttävä. Vuoden keskilämpö NumCassa 23,i°,
lämpimin kuukausi helmikuu (26,7°), viilein
elokuu (20°). Kuumin aika on myös saderikkain;
sademäärä suurin pohjoisrannikolla (1,890 mm).
Kasviston suhteen U.-K. muistuttaa
Uusia-Hebridejä; endeemisiä lajeja runsaasti. Matara-,
myrtti- ja Eupliorbiacea:-kasvit lukuisimmin
edustetut. Vain laaksoissa on kasvillisuus erikoisen
rehevää. Enemmän kuin puolet saaresta on
Austraalian scrubseja muistuttavien
pensasmet-sien peitossa. Eläimistö köyhää. Nisäkkäitä
alkujaan vain pari lepakkolajia, myöhemmin
ilmestynyt rottia, hiiriä, jäniksiä ja eräitä
kengurulajeja. Lintuja verraten vähän, mutta
niistä 70 % endeemisiä. — Pääelinkeino
maanviljelys (tuottaa kopraa, kahvia, maissia,
tupakkaa ja sokeria). Tärkeitä ovat myös kalastus,
metsänhoito ja vuorityö (nikkeliä, kobolttia,
kromia, vienti 1911. 4,75 milj. mk.). Koko alus-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
