Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Uusikaupunki ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
331
Uusikaupunki
333
Paitsi valtiollisia, 011 U:ssa seuraavat
yhdistykset: kauppayhdistys (stipendirahasto 10,000 Smk.),
lcäsityöläisyhdistys, vapaaeht. palokunta (oma
talo), raittiusseura ,,Kasvi" (oma talo),
orkesteriyhdistys (per. 1888), V. P. K:n torvisoittokunta,
kansanvalistusseuran haaraosasto (per. 1899),
purjehdusseura (oma paviljonki), urheiluseura,
Uudenkaupungin satama.
eläinsuojelusyhdistys, rouvasväenyhdistys,
Luterilaisen kirkon ystävät (oma rukoushuone),
mieskuoro, kirkkokuoro, nuorten naisten krist.
yhdistys, ompeluseuroja merimies- ja
pakanalähetyk-sen hyväksi. Huomattava on „U:n kauppias- ja
laivanpäällikköseuran eläkerahaston
eläkerahalai-tos" (tavallisesti nimitetty porvariston
eläkerahastoksi), joka alkoi toimia 1 p. taminik. 1859.
Perusrahasto oli 31 p. jouluk. 1916 100,000 mk.,
vararahasto Smk. 227,053: 77.
Käsityöläisyhdis-tyksen eläkerahaston pohjarahasto oli 30 p.
kesäk. 1915 Smk. 49,394: 14 ja vararahasto
Smk. 36,428:80. U:n työväen sairaus- ja
hau-tausapukassan (perust. 1891) varat ovat n.
16,000 mk.
Kaupungin talous. V:n 1917
talousarvion mukaan U:lla oli tuloja yhteensä
Smk. 549,987: 45. Tärkeimmät tuloerät olivat
valtion ja muut apurahat Smk. 43,152: 50, maista
Smk. 23,300:—, metsistä Smk. 7,000:—,
rakennuksista Smk. 29,100:—, kunnallisista laitoksista
24,300 mk., taksoituksesta Smk. 186,854: 31,
sekalaisia tuloja Smk. 44.071:32. Huomattavimmat
menoerät: virastot Smk. 21,693:33,
kunnallishallinto Smk. 9,900:—, terveyden- ja sairaanhoito
Smk. 17,922:50, vaivaishoito Smk. 35,000:—,
opetus- ja sivistyslaitokset Smk. 101,757: 50, palolaitos
Smk. 5,650:—, yleiset rasitukset Smk. 22,945:—,
yleiset työt Smk. 19,435:—katuvalaistus
4,000 mk.,’ kunnalliset laitokset Smk. 25,445 : 22,
sekalaiset menot Smk. 97,754: 28, kaupungin velat
Smk. 154,851:30, ennen myönnetyt
käyttämättömät määrärahat Smk. 33,633: 32. — 31 p. jouluk.
1915 oli rahatoimikamarin hoidossa olevia
rahastoja yhteensä 482,617: 64 Smk:n arvosta.
Suurimmat näistä olivat U:n rautatienrakennusrahasto
Smk. 292,716: 44, sairaalarahasto Smk. 69,988: 43,
Viini o.-y:n voittovarainrahasto Smk. 31,499:07,
järjestämiskassa Smk. 18,764: 96, I. P. Grunellin
lahjoitusrahasto Smk. 14,950:—,
paloviinan-voittovarainrahasto Smk. 14,037:43,
sillan-rakennusrahasto Smk. 11,245:79, Serafia ja
Th. Lindrothin stipendirahasto Smk. 10,053: 62.
— Kirkolla on myös useita lahjoitusrahastoja,
joista suurimmat ovat Cederin lahjoitusrahasto
Smk. 165,300:—, Seikowin Smk. 16,000:—, kirkon
rakennuskassa Smk. 13,410:87, Frans Stenroosin
Smk. 13,191:47. — U:n vaakunassa on kaksi
selitysten olevaa kalaa. Värit: sininen,
punainen, hopeinen.
Historia. Nykyisen U:n ympärillä olevista
pitäjistä käytiin jo keskiaikana laajaa
meri-kauppaa Itämeren satamien kanssa. Nämä n. s.
vakkasuomalaiset (ks. t.) kuljettivat kaupan
puuastioita ja muita puutavaroita, joita
valmistettiin etenkin Uudenkirkon ja Laitilan ynnä Lapin
pitäjissä. Tehdäkseen lopun tästä maakaupasta
Kustaa II Aadolf perusti kaupungin, ensin 1616
Männäisteu kylään Uudellekirkolle ja sittemmin
nykyiselle paikalle 19 p. huhtik. 1617. U:lla oli
alussa täydellinen aktiivinen tapulioikeus
kaikkiin Itämeren satamiin, mutta 1636-41 oli
ulkomaankauppa kokonaan kielletty, kunnes se
viime-main. v. sai luvan viedä Itämeren satamiin
puuastioita ja -tavaroita ■ sekä tuoda vain selvää
rahaa ja suolaa. Tällä kannalla U:n
kauppaoikeudet olivat lähes 200 v., sillä lopullisesti
poistettiin kaikki rajoitukset vasta 1830.
Kuitenkin kaupunki vaurastui 1600-luvulla suuresti.
Siinä oli vuosis. keskivaiheilla toista tuhatta as.,
ja se oli maan suurimpia kaupunkeja.
Uus-kaupunkilaiset kävivät nimittäin laajaa
maakauppaa Satakunnassa ja Hämeessä, etenkin
Tammerkoskella, ja puutavaroista he saivat
hyvän hinnan Kööpenhaminassa ja Saksassa.
Vuosis. loppupuolella hyvinvointi kuitenkin alkoi
vähetä, etenkin hallituksen suosiman lähipitäjien
merenkulun vuoksi. Sitä paitsi kohtasi kaupunkia
kaksi ankaraa tulipaloa, 1685 ja 1691. Vv. 1646-80
U. oli Vasaborgin kreivikunnan pääkaupunkina.
Isonvihan aikana venäläiset linnoittivat U:n ja
hävittivät samalla sitä suuresti. Kaupungissa
solmittiin U:n rauha 1721. Hävityksestä kaupunki
vaurastui hitaasti ja vietti 1700-luvulla hiljaista
elämää puuastiakaupan ja n. s. »lehterien"
viennin turvissa. 1740-luvulla rakennettu Männäisten
ruukki aiheutti suuria riitoja ja tuotti
kaupungille paljon haittaa. Asukkaita oli vuosis.
lopulla n. 1,500. 1830- ja 1840-luvulta lähtien
rupesivat uuskaupunkilaiset varustamaan
valta-merillä purjehtivia laivoja ja se vaurastutti
kaupunkia suuresti. Yritteliäisyys ja vireys
kasvoivat. V. 1844 oli laivastossa 47 alusta,
kantavuudeltaan 2,690 lästiä, mutta 1868 42 alusta
kantavuudeltaan 7,261 lästiä. Tällöin U:n
laivasto oli lästiluvultaan viides, alusmäärältään
kolmas Suomessa. Laivanrakennus oli tähän
aikaan myös tärkeä, ja U:ssa rakennettiin
paljon suuria puulaivoja. Tämä edistys on sitäkin
liuomattavampi, kun kaupungin toinen puoli paloi
perin pohjin 1846, toinen 1855 ja englantilaiset
tuottivat itämaisen sodan aikana suurta tuhoa
laivastolle. Viime vuosikymmeninä ei kaupunki
ole voinut jatkaa kehitystään, sillä rautatie on
vienyt liikettä muihin kaupunkeihin. Väkiluku
oli 1875 3,708 henkeä ja on siitä lähtien
lisääntynyt vain muutamalla sadalla. Vuoden 1909
valtiopäivillä päätettiin rakentaa rautatie Turusta
U:iin; työt alotettiin vasta 1918. [Ephr. Höeekert,
»Beskrifning öfver Sjöstaden Nystad" (1753) ;
K. A. Cajander, »Uudenkaupungin muinaisia. I.
1616-1647"; Kyösti Kaukovalta,
»Uudenkaupungin historia I" (1917).] K. V. K-a.
2. U:n maalaiskunta, Turun ja Porin 1.,
Vehmaan kihlak» Uudenkirkon-
Uudenkaupungin-Pyhämaan (osa) nimismiesp. Pinta-ala 36,7 km2,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
