Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Uusikaupunki ... - Uusimaa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
335
Uusikirkko—Uusimaa
336
josta viljeltyä maata (1910) 360 lia (siinä luvussa
luonnonniityt 69 ha). Manttaalimäärä 6 V12,
talonsavuja 28, torpansavuja 22 ja muita savuja 79
(1907). 788 as. (1915); 139 ruokakuntaa, joista
maanviljelys pääelinkeinona 49:llä, kalastus
22:11a. merenkulku 20 :llä (1901).
Kauppalaivastoon kuului v. 1913 5 purjealusta (yhteensä
1,470 netto rek.-ton.). 60 hevosta, 241 nautaa
(1914). — Kansakouluja 1 (1917). —
Teollisuuslaitoksia: Putsaaren ja Lepäisten kivilouhimot,
Salmen kartanon juustomeijeri. — Vanhoja ,
kartanoita: Salmen kartano.
3. U:n seurakunta (yhteinen maa- ja
kaupunkiseurakunta), hallituksen seurakunta, Turun
aikkihiippak., Vehmaan rovastik.; kuului aluksi
Uudenkirkon (T. ja P. 1.) seurakuntaan, kunnes
sai oman khran 1622; kunink. käskykirj. 5 p:ltä
helmik. 180S yhdistettiin jälleen Uudenkirkon
emäseurakuntaan anneksina, mutta määrättiin
taas keis. käskykirj. 8 p:ltä jouluk. 1866
erotettavaksi omaksi khrakunnaksi, mikä toteutui
18S6. — Kirkko tiilestii, rak. 1858-6.3. L. 11-nen.
Uusikirkko (virallinen muoto Uusikirkko
T. 1.; ruots. Nykyrko). 1. Kunta, Turun
ja Porin 1., Vehmaan kihlak.,
Uudenkirkon-Uudenkaupungin-Pyhämaan (osa) nimismiesp.;
kirkolle Uudestakaupungista 9 km, Raumalta
40 km, Turusta 75 km. Pinta-ala 270,» km2, josta
viljeltyä maata (1910) 5,461 ha (siinä luvussa
luonnonniityt 1,031 ha). Manttaalimäärä 85 17/4«,
talonsavuja 250, torpansavuja 161 ja muita
savuja 617 (1907). N. 5,000 as. (1915); 1,093
ruokakuntaa, joista maanviljelys pääelinkeinona
490:llä (1901). 736 hevosta, 2,452 nautaa (1914).
— Kansakouluja 6 (1916). Säästöpankki. —
Teollisuuslaitoksia: Halliin höyrysaha;
Männäis-ten ja Puttaan vesimyllyt; U:u osuusmeijeri.
Entisistä teollisuuslaitoksista mainittakoon
Män-näisten masuuni (ks. t.). — Vanhoja kartanoita:
Männäisten kartano ja Uussaari. — 2.
Seurakunta, ent. hallituksen pitäjä, Turun
arkki-hiippak, Vehmaan rovastik.; mainitaan
itsenäisenä seurakuntana jo 1411. V. 1808 U:n
seurakuntaan yhdistettiin Uusikaupunki, jossa sitten
U:n kirkkoherrat asuivat, kunnes Uusikaupunki
jälleen erosi itsenäiseksi khrakunnaksi 1886. —
Kirkko harmaasta kivestä (rakentamisvuosi
tuntematon), 011 ollut olemassa ainakin jo 1411;
kirkossa on ,,al secco"-maalauksia n.
1440-1470-luvuilta. rL. H-nen.
Uusikirkko (virallinen muoto Uusikirkko
Vi. 1.; ruots. Ny ky r ka). 1. Kunta,
Viipurin 1., Rannan kihlak., U:n nimismiesp.;
kirkolle 10 km U:n rautatieasemalta. Pinta-ala
820 km2, josta viljeltyä maata (1910) 9,982 ha
(siinä luvussa luonnonniityt 2,708 ha,
puutarha-ala 13 ha). Manttaalimäärä 52,11, talonsavuja
1.446, torpansavuja 157 ja muita savuja 1,192
(1907). 15,570 as. (1915); 2.397 ruokakuntaa,
joista maanviljelys pääelinkeinona 1.361:Iiii,
teollisuus 115:llii (1901). 1,940 hevosta, 5,111
nautaa (1914). — Kansakouluja 18 (1916).
Kansanopisto (Kanneljärven kylässä, avattu 1894).
Maamieskoulu ja sen yhteydessä puutarha- ja
talouskoulu. Säästöpankki. Kunnanlääkäri.
Piirieläinlääkärin asuinpaikka. Apteekki. Kunnansairaala;
ven. (ent. »keisarillinen") sairaala; Kuujärven
yksityinen sairaala; Metsäkylän ven.
mielisairaala. — Teollisuuslaitoksia: 3 sahaa (M. Kuntun,
jJ. Määttäsen ja Kirkkojärven saha-o.-y :n) ;
sähkölaitos; 9 myllyä. — Runsaasti ven.
huvila-asutusta. — 2. Seurakunta, ent. hallituksen
pitäjä, Savonlinnan hiippak., Viipurin rovastik.;
kuulunut alkujaan Muolaaseen, mutta mainitaan
jo 1445 omana kirkkokuntana. U:oon on
aikaisemmin kappelina kuulunut Kuolemajärvi (ks. t.)
ja aikoinaan myös Kaukjärven (lakkautettu)
rukoushuonekunta. — Kirkko puusta, rak. 1800,
korj. perinpohjin 1903. L. H-nen.
Uusi kirkko ks. S w e d e n b o r g.
Uusikreikka ks. Uus kreikan kieli ja
kirjallisuus.
Uusi kuu ks. K u u.
Uusikylä. 1. Marttilan (ks. t.) pitäjän
entinen nimi, käytetty jo 1477. — 2. Rautatieasema
(TV 1.) Riihimäen-Kouvolan rataosalla Villähteen
ja Kausalan asemien välillä; 21 km Lahdesta,
151 km Helsingistä, 162 km Viipuriin. — U:n
aseman lähellä sijaitsee samanniminen kylä
(Nastolan pitäjää), vrt. Nyby.
Uusi-Lauenburg ks. B i s m a r c k i n
saaristo.
Uusimaa (ruots. Nyland), Suomen
maakunta, jonka nimi maamme
virallishallinnolli-sessa kielessä on säilynyt
Uudenmaan läänin niinenä.
Nimeä arvellaan eteläiselle
rannikkoalueelle,
varsinaissuomalaisten, hämäläisten ja
karjalaisten asutusalueiden
lomaan asettuneiden
ruotsalaisten siirtolaisasukkaiden
antamaksi, jotka asuttamaansa
rantavyöhykettä, aluksi
varsinkin sen itäistä osaa, ja
siihen liittyvää sisämaatakin
nimittivät uudeksi maaksi
(ny land). Nyland 1. Nylundin
nimi tavataan useasti jo
1300-luvun asiakirjoissa
tarkoittamassa tunnettua ja pääpiirteiltään ikäänkuin
jo varmaa aluetta omine sinetteineen ja
hal-lintovirkamiehineen. Ensi kerran se esiintynee
suom. asussa Uusimaa (Wsimaa) Mikael
Agricolan Uuden testamentin alkulauseessa.
Maakunnan kokonaisnimen ohella tavataan toisinaan
nimet Länsi-U. ja Itä-U. — Maakunnan vanhin
sinetti v:lta 1326 kuvaa Pyhää Olavia.
Vaakunassa, joka ensi kerran tavataan 1599, on
sinisellä pohjalla kahden hopeavirran välissä
kultainen vene. Yllä on kreivilliuen kruunu, muisto
Raaseporin kreivikunnan vaakunasta. —
Maakunnan ahtaammaksi käsitetty alue on aikain
kuluessa laajennut pohjoiseen päin kirkollisia ja
hallinnollisia näkökohtia noudattaen. Länsiraja
on vanhoista ajoista lähtien kulkenut
merenrannikolta Tenholan länsipuolitse pitkin Kiskon joen
vesireittiä koilliseen suuntaan Pusulan
Kfirkö-lään. Täältä raja kääntyy jyrkästi itään, tekee
äkkimutkan Mäntsälän kohdalla pohjoiseen
jatkuakseen sitten itäkoillisessa suunnassa Pukkilan,
Myrskylän, Artjärven ja Elimäen pohjoispuolitse
Sippolaan. Itärajan näyttää määränneen ruots.
asutuksen leviäminen rannikkoseudulla.
Todennäköisesti se ulottui aina Virolalulelle saakka,
jonka mukaisesti raja on vedetty kulkemaan
rannikolta Vehkalahden ja Virolahden välitse
pohjoista kohti yhtyäkseen Sippolassa pohjoisrajaan.
Uudenmaan vaakuna.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>