Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Uusimaa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
346
189 Uusi-Siperia—Uusi testamentti 356
356
Askola.
Perniö (ruots.).
— Uusmaalaisia ovat syntyperältään useat
maamme historiallisesti huomattavista
henkilöistä. Ennen muita ovat mainittavat suomen
kirjakielen ja suom. kirjallisuuden kolme
suurinta merkkimiestä Mikael Agricola, Elias
Lönnrot ja Aleksis Kivi. Muita lueteltakoon:
sotapäälliköt A. Wittenberg, A. Forbus, T.
St&l-handske, C. J. Adlercreutz; ruotsinkieliset
runoilijat C. F. Creutz ja Emil v. Qvanten,
suomenkielinen kirjailija ja suomalaisuuden herättäjä
K. A. Gottlund, kirjailija Johannes Linnankoski
y. m.; tähtientutkija S. A. Forsius, tiedemiehet,
veljekset J. A. ja E. G. Palmfin, oikeusoppinut
ja valtiomies Leo Mechelin, taidemaalari Albert
Edelfelt, kuvanveistäjät
Walter Runeberg ja R. Stigell
sekä musiikkimies Robert
Kajanus monia muita
mainitsematta. —
Kansatieteelliseltä kannalta
katsoen ei U:lla enää ole
tarjona mitään
erikoisemmin silmiinpistävää.
Liikenteen valtaväylien
varsilla sijaiten maakunta on
suuremmassa määrässä kuin
monet muut maamme
seudut ollut sivistyksen kaikki
tasoittavalle vaikutukselle
alttiina. Vanhat
rakennukset. puvut, tavat y. m. ovat jo kauan sitten
Strömfors (ruots.).
joutuneet pois käytännöstä ja niistä on enää
havaittavissa vain heikkoja kajastuksia.
Sitkeimmin säilyivät vanhat kauniit kansanpuvut,
itäosassa maakuntaa, kuten Pyhtään ja
Ruotsinpyhtään suomalaisosissa, Kymissä, Anjalassa ja
Lavansaarella, joissa ne paikoin joutuivat
käytännöstä pois vasta aivan tuonnottain.
Uusmaalaisista suomen murteista ks. Suomen m n r t e e t.
Elinkeinot. U. kuuluu Suomen
viljelysseutuihin, joissa maanviljelys
sivuhaaroilleen on pääelinkeinona. Tällä alalla
työskennellen hankki 1910 Uudenmaan läänin 362,879
asukkaasta elatuksensa 156,285, teollisuuden alalla
68,667, kulkulaitosten alalla 18,742 ja kaupan
alalla 17,924. Läänissä on (1910) 20,i %
viljeltyä maata koko alasta, enemmän kuin
missään muussa läänissä, 3,4 % luonnonniittyä ja
76.5 % metsää, joutomaata y. m. Viljelmistä on
58,4 % pikkuviljelmiä, 36,o % keskikokoisia ja
5,« °/0 suurviljelmiä, joita viimemainittuja
monilukuisten herraskartanoiden vaikutuksesta on
huomattavasti enemmän kuin muissa lääneissä.
Itsenäisiä viljelmiä on 41,4 %, vuokraviljelmiä
58.6 Ennen yleiset kaski- ja kytöviljelys ovat
jo kauan sitten saaneet väistyä
uudenaikaisempani viljelystapojen tieltä, edellisestä on
kuitenkin vielä heikkoja jälkiä maakunnan
luoteisimmassa kolkassa, Pusulan Kärkölässä.
Harvimmin viljellyt seudut ovat äärimmäisinä idässä,
lännessä ja luoteessa, joissa korsiviljan sato on
(1914) alie 100 hl 1 km2:iä kohden.
Viljavim-mat paikkakunnat ovat muutamat Keski-U:n
rannikkopitäjät (yli 200 hl 1 km2:iä kohden)
sekä Artjärvi (224 hl 1 km2:iä kohden).
Enimmän viljellään kauraa, jota 1914 U:lla saatiin
1,018,579 hl (yli 66% koko korsiviljatuotannosta;
tunnetut ovat Paloniemen ja Ilolan kaurat),
sitten ruista (sato 418,479 hl) ja ohraa (ainoastaan
36,676 hl). Vielä pienempi oli vehnän saalis,
12,712 hl, tehden kuitenkin huomattavan osan
koko maan vehnäsadosta. Enimmän viljellään
vehnää Länsi-U:lla, 3-4 hl 1 km2 :iä kohden.
Sekaviljan tuotantoon nähden on U:n lääni
ensimäinen koko maassa, tehden sato 54,393 hl (25,8 %
koko maan tuotannosta). Tattaria viljellään vain
nimeksi, herneitä sensijaan yleisesti (sato 1914
U:n läänissä 18,785 hl eli n. viidennes koko
maan tuotannosta). U:lta kotoperäisin ovat
kuuluisat Mustialan lantut ja Östersundomin
turnipsit. Perunoita lienee ensiksi maassamme
viljelty Fagervikin kartanossa Inkoossa. Sato oli
U: ii läänissä 1914 631,363 hl. Enimmän
viljellään niitä Helsingin ympäristöllä (sato
Helsingin pitäjässä 153 hl 1 km2:iä kohden).
Vanhempina aikoina yleinen pellavanviljelys on
supistunut vain kotitarpeen tyydyttämiseen.
Puutarhanhoidolla on U:lla vanhat juuret monien
herraskartanoiden (esim. Fagervikin)
suurenmoisten puutarhaviljelysten esimerkin vaikutuksesta.
Jo 1876 U:n läänin kasvi- ja puutarhat
tekivät 1,469,5 tynnyrinalaa eli 0,7 % läänin
kaikesta viljellystä maasta. Yleisimmin tavataan
rahvaan keskuudessa puutarhoja Länsi-U:lla,
jossa pienimpäinkin mökkien vierustoilla kasvaa
omena-, kirsikka- ja luumupuita, syreenejä y. m.
—- Maakunnassa oli 1914 67 meijeriä, joiden
ilmoitettu vointuotanto oli ainoastaan 447,701 kg.
Sensijaan oli juustontuotauto kokonaista
1,318,586 kg, joka oli enemmän kuin puolet koko
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
