- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 10. Työehtosopimus-Öölanti /
373-374

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - V ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

illustration placeholder

V, latinalais-eurooppalaisen kirjaimiston 22:nen
kirjain, jota muinaiskreikkalaisessa
kirjoituksessa Y:n rinnalla käytettiin ensin u:n,
sittemmin y:n merkkinä. Muinaislatinalaisessa
kirjaimistossa V:llä merkittiin sekä u- että
v-äänteitä. V-kirjaimen myöhemmästä historiasta
ks. U. Kaksinkertainen W, w syntyi jo 9:nnellä
vuosis. v:n kahdistamisen kautta.

Useimmissa euroopp. kirjaimistoissa v-kirjain
merkitsee (joko dentilabiaalista tai bilabiaalista)
v-äännettä. Saks. ja myös holl. kirjoituksessa v
kuitenkin merkitsee f-äännettä. Kaksinkertainen
w esiintyy suom. ja ruots. kirjoituksessa
etupäässä vain fraktuuralla painetuissa teksteissä;
muuten tavallisesti ainoastaan nimissä. Saks.
kirjoituksessa w on sekä dentilabiaalisen että
bilabiaalisen v-äänteen, holl. kirjoituksessa
bilabiaalisen v-äänteen ja engl. kirjoituksessa
(„double u”) huulten pyöristämisen ja kielen
takaosan kohoamisen ohella muodostuneen
bilabiaalisen v-äänteen merkki.

Suom. v-äänne on puheäänellinen
dentilabiaalinen spirantti.

Lyhennyksissä roomalaisissa kirjoituksissa
V (v) voi olla m. m. = vale, vivus, vixit; kirjoissa
= versus, verte, vide. Roomal. lukumerkkinä V = 5.
Musiikissa V = violino, voce; kemiassa V =
vanadium, W = wolframium. Aatelisnimissä v. = von,
kieliopissa = verbi (v. a. = verbum activum, v. p. =
verbum passivum). Kompassissa W = west, s. o.
länsi. Y. W.

Waack, Karl (s. 1861), saks. kapellimestari.
Oli orkesterinjohtajana Turussa 1881-83 ja
siirtyi sieltä Riikaan, jossa edisti musiikkielämää
monipuolisella toiminnallaan musiikinopettajana,
arvostelijana sekä orkesterin- ja kuoronjohtajana
(Wagner- ja Bach-yhdistyksissä y. m.). Julkaisi
selostusoppaita Wagnerin oopperoihin (,,Tristan”
1904, „Loliengrin” 1907). Oli osallisena
Bayreuthin juhlanäytäntöjen ohjaamisessa 1897-1900.
I. K.

Waadt ks. Vaud.

Waag ks. Vág.

Vaahersalo. 1. N. 7 km pitkä, 1-2 km leveä
asuttu saari Pienessä-Puruvedessä, Punkaharjun
länsipuolella, Kerimäen pitäjässä. — 2. Vanha
kartano Rantasalmen pitäjässä.

Vaahtera (Acer), Aceraceæ-heimon kasvisuku,
johon kuuluu n. 100 lajia puita ja osaksi
pensaitakin. Lehdet ovat
vastakkaisia, pitkäruotisia.
jokseenkin suuria, joko
ehyitä, halkoisia, jakoisia
t. osaisia, joskus kahteen
kertaan liuskottuja. Kukat
vihreät, keltaiset, valkeat
t. punertavat,
sekasopuiset, huiskiloissa, sarjoissa
t. tertuissa sijaitsevat;
heteitä tav. 8. Hedelmä
on suurisiipinen
2-lohkoinen lohkohedelmä.
Useimmat lajit kasvavat
Itä-Aasiassa ja
Pohjois-Ameriikassa, jonka metsissä
v.-lajit ovat tärkeitä ja
etenkin heleän syksyvärityksen
aikana silmiinpistäviä. Meillä kasvaa
paikoitellen Etelä- ja Keski-Suomen
lehtoseu-duissa (ks. Suomi, palsta 528, kartta, jossa
pohjoisraja merkittynä) hedelmällisellä, tav.
kivisellä maaperällä hajallaan muiden puiden
joukossa metsä-v. (A. platanoides), jonka lehdet
ovat sormihalkoiset ja jonka vihreänkeltaiset
kukat puhkeavat keväällä samanaikuisesti lehtien
kanssa. Sitä kasvatetaan yleisesti puistopuuna.
Sitäpaitsi viljellään meillä, vaikkakin verraten
harvoin, eräitä muitakin v.-lajeja, joista
mainittakoon A. psendoplatanus (Keski- ja
Etelä-Euroopasta), A. lutaricum (Kaakkois-Euroopasta) ja
A. ginnala (Pohj.-Ameriikasta), hyvin harvoin
esim. A. saccharinumia. Pohj.-Ameriikassa
valmistetaan siellä 30 m korkuiseksi tulevan
sokeri-v:n (A. saccharinum), samoinkuin
A. negundonkin mahlasta suurin määrin
v.-siirappia ja v.-sokeria. Meidän v:mme mahla sisältää
sokeria %:ssa n. puolet sokeri-v:n
sokerimäärästä, mutta sen sijaan vuotaa mahlaa
runsaammin, joten esim. Elimäen Mustilassa tehdyissä
kokeissa metsä-v:sta saatiin sokeria puuta kohti
suunnilleen yhtä paljon kuin Pohjois-Ameriikassa
sokeri-v:sta eli 1 ¼ kg (yhden kuukauden
mahlavuodosta). Useiden v.-lajien puuta
käytetään edullisesti puusepäntöihin; meillä
tehdään v:sta m. m. puisia kenkänauloja.
K. L.

illustration placeholder

Kukkiva vaahteran oksa,
hedelmä (ylinnä),
yksineuvoinen hedekukka
(vasemmalla) ja
kaksineuvoinen kukka (oikealla).

Vaahterasokeri, sokerivaahterasta valmistettu
sokeri (ks. Sokeriteollisuus, palsta 1571).

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:30:55 2023 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/10/0203.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free