- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 10. Työehtosopimus-Öölanti /
379-380

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vaakalintu ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

379

Vaakasuora—Vaalikuningas

380

Vaaksiaisia ja niiden toukkia.

tarunomainen lintu, joka selässään kuljettaa
ihmisiäkin; sittemmin myös = g r i i p p i (ks. t.).

K. G.

Vaakasuora 1. horisontaalinen suunta
tai taso on kohtisuora pystysuoraa (ks. t.) viivaa
vastaan; määrätään libellin 1. vesivaa’an (ks. t.)
avulla. U. S :n.

Vaakasuora kulma, kulma, jonka molemmat
kyljet ovat vaakasuorassa tasossa (ks.
Vaakasuora).

Vaakitus ks. Nivelleeraus ja
Tarkka-vaakitus.

Vaakituskone ks. Nivelleeraus.

Vaaksiaiset (Tipula), pitkäsarvisiin
kaksisiipisiin 1. sääskiin (Nematocera) kuuluvia
suuria hyönteisiä,
joi-_ _ den raajat ovat

erinomaisen pitkät
ja hoikat, siivet
monisuoniset,
suuosat muuttuneet
lyhyeksi kärsäksi,
jolla eläin imee
nesteitä kasveista,
mutta ei osaa
pistää. — Toukat ovat
tav. n. 30-40 mm
pitkiä, liereitä, likaisenharmaita, jalattomia ja
päättömiä olentoja, jotka elävät maan sisässä
niityillä y. m. Tekevät vahinkoa puremalla
viljakasvien juuret poikki, joten kasvit kuihtuvat.

U. S-s.

Vaakuna, kuvio 1. merkki, jota joku valtio,
kaupunki, hallitsija- tai muu suku j. n. e.
käyttää pysyvänä merkkinään, esim. kilvessä, lipuissa
y. m. Myös luostareilla, virkakunnilla,
yhdistyksillä ja kaikenlaisilla muilla laitoksilla on
usein omat vaakunansa, vrt. Heraldiikka.

K. G.

Vaakunakirja. 1. Aateliskirja, joka sisältää
kuvan suvun vaakunasta. — 2. Kokoelma
jossain maassa käytetyistä aatelisista (joskus
muistakin) vaakunoista.

Waal, Reinin (ks. t.) etel. suuhaara.

Vaal [fiii], joki Etelä-Afrikassa, Oranjen
lisä-joki oik., n. 680 km, muodostaa rajan Oranjen
vapaavaltion ja Transvaalin välillä.

Vaala, satamapaikka Oulujärven luoteispäässä,
Oulujoen niskassa, Niskakosken yläpuolella
(n. 70 km Kajaanista), Utajärven pitäjässä.
Oulujoen koskenlaskureitin lähtökohta. Vilkas
laivaliikenne (joka päivä) Kajaaniin.
Laivalaiturin luona on Matkailijayhdistyksen yömaja ja
n. 2 km siitä alaspäin Matkailijayhdistyksen
uutistalo Uutela, joka on järjestetty
,,kalastaja-kodiksi" urheilukalastajia varten.
Matkailuliiken-teen lisäksi V. 011 tärkeä liikennesatama
Oulujärven ympäristön paikalliselle liikenteelle, ja
varsinkin ennen, tervanpolton kukoistusaikoina,
V:ssa oli erittäin vilkas tervaveneliikenne. —
Kesäkuukausina lähtee Vaalasta, joka päivä heti
laivan saavuttua Kajaanista,
Matkailijayhdistyksen koskenlaskuvene koskia alas (Muhokselle).

L. IJ-nen.

Vaaleat kivennäiset vuorilajeissa ovat ne,
jotka eivät sisällä rautaa. Pääaineksina niissä
ovat kvartsi, maasälvät, nefeliinit ja vaalea kiille,
vrt. S a 1 i n e n. P. E.

Vaali 011 se tapa ja toimitus, millä useamman

oikeutetun henkilön joukosta joku kutsutaan
johonkin erityiseen asemaan. Erityisen tärkeitä
ovat tätä nykyä kansanedustajain v:t. Nämä v:t
tapahtuvat joko siten, että valitsijat itse
suorastaan valitsevat edustajansa (välitön v.), tai
siten, että he vain valitsevat ne valitsijamiehet,
jotka sitten suorittavat lopullisen v:n
(välillinen v.). Yleisimmin ovat käytännössä
välittömät v:t; välillisiä ovat esim. Ranskan
senaatin, Espanjan ja Preussin edustajakamarin vrt.
V. 011 joko vapaa, niin että valitsijat saattavat
mielensä mukaan valita edustajansa
vaalikelpoisten joukosta, tai sidottu, jolloin vain ne
voidaan valita, jotka itse ovat asettuneet-
vaaliehdokkaiksi. V:t suoritetaan tavallisesti
kirjallisella äänestyksellä, joka voi
tapahtua julkisesti, jolloin valitsija
vaalitilaisuudessa suullisesti ilmoittaa, ketä hän äänestää, tai
suljetuilla äänestyslipuilla (salainen
äänestys). Edellistä äänestystapaa käytetään esim.
Preussissa. Useimmissa maissa on kuitenkin
käytännössä salainen äänestys. Valittaessa on
äänestettävä joko yhtä henkilöä (yhdenmiehen v.)
tai useampia (lista-v,).

V. ratkaistaan joko e n e m m i s t ö-v :11 a, niin
että se tai ne ehdokkaat julistetaan valituiksi,
jotka ovat saaneet enemmän kuin puolet
annetuista äänistä tai ainakin enemmän ääniä kuin
muut ehdokkaat (tätä menettelyä noudatetaan
aina yhdenmiehen vaalipiireissä, mutta sitä
voidaan käyttää myöskin useampia valittaessa;
joskus toimitetaan uusi v. niiden kesken, jotka
ovat saaneet enimmin ääniä ks. Täytevaali),
tai v ä h e m m i s t ö-v :11a, joko niin, että
valitsija ei saa äänestää niin monta ehdokasta, kuin
on valittava edustajia (rajoitettu
äänestys), tai niin, että hän voi antaa kaikki äänensä
yhdelle ainoalle ehdokkaalle sen sijaan että hän
äänestäisi useampia (kumulatiivinen
äänestys). Vähemmistövaalin edelleen
kehittämisenä voi pitää suhteellisia vaaleja
(ks. t.). vrt. Eduskuntavaalit ja E d u
6-tajanvaali.

Vaaliavustaja, henkilö, jonka tehtävänä ou
avustaa valitsijoita vaalitoimituksessa antamalla
neuvoja vaaliteknillisissä seikoissa. — Suomen
vaalilain mukaan „edustajanvaalissa pitää olla
saapuvilla erityinen vaalilautakunnan ottama
henkilö, jonka tulee valitsijan pyynnöstä avustaa
häntä tarpeellisten merkintäin tekemisessä
vaalilippuun" (41 §).

Vaalikelpoisuus, ne ominaisuudet, jotka
henkilöllä lain mukaan täytyy olla, jotta hänet
voitaisiin valita johonkin valtion tai muun yhteisön
virkaan tai toimeen. V. johonkin virkaan
käsittää tavallisesti, paitsi vaadittavia yleisiä
kan-salaisominaisuuksia, jonkun säädetyn
taitopäte-vyyden (virkatutkinto). — Vaalikelpoinen
kansanedustajaksi on jokainen, joka on
vaalioikeutettu (ks. Kompetenssi, Äänioikeus).

Vaalikuningas, kuningas, jonka asema
valtion ylimpänä elimenä perustuu vaaliin.
Vaali-kuninkuus oli ennen varsin yleinen; sellainen
oli olemassa esim. vanhassa Saksan
valtakunnassa. missä kuninkaan valitsivat vaaliruhtinaat.
v:een 1544 Ruotsissa, missä vaalin keskiajan
loppupuolella toimittivat laamannit ja
laamanni-kuntain edustajat, v:een 1660 Tanskassa,
Puolassa uuden ajan alkupuolilta lähtien. Kunin-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:30:55 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/10/0206.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free