Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vaalikuninkuus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
383
Vaalisaarna—Vaarnoitus
384
varten uusi, kahdeksas, vaaliruhtinasarvo.
V. 1692 sai Hannover (Braunschvveig-Luneburg)
yhdeksännen vaaliruhtinasarvon. V. 1777
lakkautettiin Baierin vaaliruhtinasarvo, 1803 hävisivät
Kölnin ja Trierin vaaliruhtinaskunnat, Mainzin
vaaliruhtinas siirrettiin Regensburgiin ja uusia
vaaliruhtinasarvoja perustettiin Salzburgia,
Wiirttembergiä, Badenia ja Hessen-Kasselia
varten. Saksan valtakunnan hajotessa 1806
lakkasivat vaaliruhtinasarvotkin. Ainoastaan
Hessen-Kassel pysyi arvonimeltään vaaliruhtinaskuntana
v:een 1866, jolloin se yhdistettiin Preussiin.
[Lindner, ,,Die deutschen Königsvvahlen und die
Entstehung des Kurfiirstenthums".] J. F.
Vaalisaarna, vaaliehdolla avonaiseen
papinvirkaan olevan papin saarnalla ja
alttaritoimi-tuksella seurakunnan jumalanpalveluksessa
suoritettavat vaalinäytteet. Vaalinäytteiden
suorittamisesta ovat vapaat ne papit, jotka virkansa
tähden ovat sodassa tai ulkomailla. Kirkkolain
184 ja 185 §§. E. K-a.
Vaalisalaisuus, valitsijan oikeus salaisessa
äänestyksessä (suljetuilla lipuilla) pitää omana
tietonaan, kenelle hän on äänensä antanut.
Vaalisensus, määrätty varallisuusasema, joka
on säädetty julkisen vaalioikeuden ehdoksi. V. on
muutamissa maissa säädetty jonkin vähimmän
tulomäärän perusteella, toisissa taas se on
määrätty omaisuuden suuruuden mukaan, ks. Ään
i-oikeus.
Vaalisija. Kun viran täyttämiseksi
toimitetaan vaali, jota varten on tehty virkaehdotus
henkilöistä, joita vaalissa voidaan äänestää,
nimitetään sijaa sellaisessa virkaehdotuksessa v :ksi.
ks. Papinvaali ja Virkaehdotus.
Vaalitapa, menetelmä, jota noudatetaan
edustajia (kansan- tai muita edustajia) valittaessa,
ks. Vaali.
Vaalitoimitus, se määrättyjä muotoja
noudattaen suoritettu toimitus, jossa jokin vaali
suoritetaan. Kansanedustajiemme vaalit suoritetaan
joka kunnassa tahi, jos kunta on jaettu
äänestysalueisiin, kussakin sellaisessa alueessa. V:ta
varten tulee kunnan antaa käytettäväksi huoneisto
kustakin äänestysalueesta. Vaalin toimittaa
vaalilautakunta (ks. t.). Kutakin äänestysaluetta
varten on tehtävä vaaliluettelo (ks. t.), jota, sen
jälkeen kuin se on lainvoiman saavuttanut,
vaaleissa on muuttamatta noudatettava. Itse
äänestys suoritetaan vaaliluettelon nojalla siten, että
äänioikeutettu viralliseen vaalilippuun vetää
punaisen viivan siihen ehdokaslistaan, jota hän
tahtoo äänestää, tai merkitsee niiden ehdokkaiden
nimet, joita hän äänestää, vaalilippuun, mainiten
samalla ehdokkaiden ammatin tai toimen sekä
asuinpaikan, vrt. Eduskuntavaali.
Vaaliuurna, säiliö, johon vaaliliput
vaalitoimituksen aikana kootaan. — Suomen vaalilain
mukaan on valitsijan itsensä pantava
vaalilippunsa vaaliuurnaan (ks. 38, 42, 45, 46, 48, 49,
50 §§).
Vaalivaltakunta ks. V a a 1 i m o n a r k i a.
Vaalivapaus, äänic’keuden vapaa, laissa
turvattu käyttö. Valtiopäiväjärjestyksen (20 p:ltä
heinäk- 1906) 7 §:ssä ou määräyksiä v:sta.
W aals, Johann Dietrich «an der
(s. 1837), lioll. fyysikko, tuli 1877 fysiikan
professoriksi Anisten ainiin. W. saavutti tieteellisen
maineen keksittyään sekä nesteihin että kaasui-
hin soveltuvan, tilavuuden, paineen ja
lämpötilan keskinäistä suhdetta ilmaisevan tärkeän
tilayhtälön (ks. Kaasu), joka on ollut monien
myöhempien fysikaalisten ja kemiallisten
tutkimusten pohjana. W. on sitä paitsi tutkinut
kaasujen dissosiatsionia, hiushuokoisuutta j. n. e.
sai Nobel-palkinnon fysiikassa 1910.- Tärkein
teos: ,,Over de continuiteit van den vloeibaren
en gasvormigen toestand" (1873). U. S :n.
Vaanila, kartano Lohjalla, Hiidenveden lahden
rannalla, 8 km Lohjan kirkolta. V. mainitaan
ensikerran jo 1402 eräässä rajakirjassa. Siihen
kuului alkujaan 5 eri tilaa (päätilat: Bergvik
ja Jakobsberg), joiden useimpien omistajina oli
joku Vani niminen henkilö. 1600-luvun
loppupuolella liitti eräs Henrik Henrikinpoika Vanberg
oston kautta yhteen V:n tilat. Senjälkeen
hallitsi V:aa 1 1/2 vuosisadan ajan Forsman-suku
(1701-1854). Muutettuaan senjälkeen tiheästi
omistajia (m. m. Baer, Hammar, Bergroth) se joutui
1879 kunnallisneuvos Carl Heitmannille (k. 1897),
jonka lesken hallussa se nykyisin on. —
V:n komea, 2-kerroksinen päärakennus on uusittu
viimeksi 1909. V. oli aikanaan tunnettu
suosittuna lepokotina ja luonnonparantolana (m. m.
Kneipp-kylpylänä, ks. K n e i p p, Sebastian) ;
nykyään kesätäyshoitola. [Ad. Neovius,
„Histo-riska anteckningar om Vaanila gärd".]
E. C-g.
Vaapukka ks. V a 11 u.
Vaarain ks. Vattu.
Vaarallinen poikkileikkaus, se leikkauskohta
palkissa, kaaressa y. m. täydessä rakenteessa,
jossa ainerasitukset tulevat suurimmat ja
rakenteen murtumisvaara on suurin. J. C-en.
Vääränen, Johan Esaias (1834-68),
historioitsija, yliop. 1852, fil. maist. 1857, ryhtyi
tutkimaan 1600-lukua Suomen historiassa,
tehden sitä varten tutkimusmatkoja Ruotsiin ja
Venäjälle. Julkaisuja: „öfversigt af Finlands
tillständ i början af 17:nde seklet" (1860),
„Landtdagen i Helsingfors 1616 och Finlands
dävarande ställning" (1862) sekä „Samling af
urkunder rörande Finlands historia" (Kaarle IX :n
aik. 3 osaa 1863-66). Hänen jälkeensä jääneistä
runsaista asiakirjakokoelmista on Suonien
valtio-arkiston toimesta julkaistu viimemainitun
kokoelman jatkona IV-V osat (1874-78). Sitä paitsi on
hänen toimestaan sekä Venäjältä että Ruotsista
saatu Suomeen lukuisia alkuperäisiä Suomea
koskevia asiakirjoja. A. J. P-ii.
Vaarna, puinen tai myöskin metallinen tappi,
joka upotetaan puoliksi kahteen, toisiinsa
pitkittäin liittyvään puuhun estämään näitä
siirtymästä toisiinsa nähden, esim. seinähirsiin,
lattialankkuihin, puuastiain lautoihin (salavaarna.
salakka) ; myös puunaula, johon vaatteita y. m.
ripustetaan; aatran vannas. P-o P-o.
Vaarnapultti 1. vaarnaruu v i, kannaton
ruuvi, jonka molemmissa päissä on kierteet;
toinen pää kierretään johonkin kappaleeseen,
toiseen päähän tulee tällöin mutteri, tai pannaan
molempiin päihin mutteri, jota tapaa käytetään,
kun tavallinen kantaruuvi ei mahdu paikoilleen
pistettäväksi. P-o P-o.
Vaarnattu liitos, puuliitos, jossa vaarnoilla
(ks. t.) estetään liitettäviä osia siirtymästä
toisiinsa nähden. P-o P-o.
Vaarnoitus ks. V a a r n a.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
