Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vaasa, kaupunki
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
385
Vaasa
386
1. Vaasan konepaja. 2. Saippuatehdas. 3. Pakkahuone. 4. Kansakoulu. 5. Onkilahden telakka. 6. Veneveistämö. 7.
Puuvillatehdas. 8. Sähkökeskusasema. 9. Puunjalostustehdas. 10. Onkilahden konepaja. 11. Höyrymylly. 12. Kuvernöörin
talo. 13. Höyryleipomo. 14. Ruots. tyttökoulu. 15. Satamakonttori ja tullikamari. 16. Suom. tyttökoulu. 17. Ruots. lyseo.
18. Luterilainen kirkko. 19. Kaupungintalo. 20. Suom. lyseo. 21. Ven&läinen kirkko. 22. Kunnallissairaala. 23.
Kruunun-makasiini. 24. Lääninvankila. 25. Kylpylaitos. 26. Hovioikeus ja lääninhallitus. 27. Ruokakeittiö. 28. Sentraalihotelli.
29. Paviljonki. 30. Letkunkuivaustorni. 31. Rautatienasema. 32. Tavaramakasiini. 33. Puhelinkeskusasema. 34.
Varastopaikkoja. 35. V. P. K:n talo. 36. Vesitorni.
Vaasa (ruots. Vasa; virallisesti i855-1917
Nikolainkaupunki; Nikolaistad),
kaupunki Vaasan läänissä Pohjanmaalla, 63° 5’
pohj. lev. ja 21° 36’ it. pit. Greemv. As.
kirkonkirjojen mukaan_ 31 p.
joulu k. 1915 22,690
(10.221 mies-, 12,469
naispuolista) sekä sitäpaitsi
n. 1,000 metodistia ja
baptistia; henkikirjojen
mukaan 17,915 (7,559
mies-, 10,356
naispuolista). Asukkaista 1910
suomenkielisiä 47,91 —
V. sijaitsee Klemetsön
niemellä Pohjanlahden
rannalla, pohjoispuolella
Korsholman selkää;
pienempi osa varsinaista
kaupunkia on
Palosaa-13. X. Painettu »/6 18.
rella (Brändö) Onkilahden pohjoispuolella.
Kaupungin asumusaluetta on myöskin Vaskiluoto
(Vasklot). Kaupunkiin kuuluvat vielä
hallinnollisessa, kirkollisessa ja oikeudellisessa suhteessa
Vanha Vaasa ja erinäiset lahjoitusmaat. Koko
kaupungille kuuluva alue 3,811,e ha, josta
Vaskiluodon osalle tulee 146,9, Palosaaren 250 ja
lahjoitusmaiden 2,778 ha. — Esikaupungeiksi
voitaneen lukea Vetokannas (Dragnäsbäck),
Huu-tavanmäki (Roparnäsbacken) ja Smedsby grind.
— Yhdistettynä Mustasaaren seurakuntaan V.
oli v :een 1867, jolloin se erotettiin omaksi
khrakunnaksi nimellä V. ja Nikolainkaupunki.
Kaupungin p i n t a-a 1 a on 388,1 ha. Kadut
ovat suoria. Niistä viisi 35,« m leveää
puistikkoa (esplanadikatua), nim. Hovioikeuden-,
V:n-ja Korsholmanpuistikot rantaa kohti sekä
Kirkkoja Kauppapuistikot rannan suuntaa johtavat.
Toiset kadut ovat 17,80-11,90 m leveät,
Vaskiluodolla 16-14 m ja Palosaarella 15 m. Tulen-
Vaasan kaupungin asemakartta.
Vaasan vaakuna.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
