Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vaasa, kaupunki - Vaasa, routs. aatelinen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
385
Vaasa
396
sekä 1600-luvun puolivälistä asti yksi
jauhomylly („ladugärds-mjölkvarnen"). — Pahan iskun
V :n kaupalle tuotti Tukholmassa 1648 perustettu
tervakomppania, sillä ulkomainen tervakauppa
pidätettiin nyt muutamille sanotun kaupungin
kauppiaille. V:n osalle tuleva tervamäärä
rajoitettiin 500 lästiin. Tervakauppa tosin 1682
laskettiin vapaaksi, mutta jätettiin jo 1689
„Tervan-myyntiseuralle" yksinoikeudeksi. Nämä
merkan-tiilisysteemin kahleet ehkäisivät V:n
kehittymistä puolentoista vuosisadan ajan. Niin hitaana
pysyi V:n kehitys, että henkikirjoissa olevien
asukkaiden lukumäärä ennen v:ta 1745 ei
noussut 700:aan. Jonkunlainen loisto oli kaupungilla
1651-74, jolloin se kuului Korsholman
kreivikuntaan, joka 26 p. maalisk. läänitettiin
,,Korsholman ja V:n kreiville", Suomen entiselle
kenraalikuvernöörille Gabriel Pentinpoika
Oxen-stiernalle. Suuren reduktsionin kautta V. menetti
kruunulle osan lahjoitusmaistaan, jotka
1689-1852 kaikkiaan olivat 176/e mantt. sekä
pinta-alaltaan 5,917 tynnyrin alaa, 31B/s kapanalaa.
Kilpailussaan naapurikaupunkien kanssa V. voitti
siinä suhteessa, että triviaalikoulu 1684
siirrettiin Uudestakaarlepyystä V:aan, jossa jo
v:sta 1624 oli ollut pikkulastenkoulu (pedagogio).
V:sta 1688 asui maaherra V:ssa. Kaupungin
vähäisen hyvinvoinnin 1600-luvulla tuhosi jo
Isoviha, jolloin venäläiset rangaistukseksi siitä,
että osa V:n porvaristoa oli ottanut osaa Napuen
taisteluun Isossakyrössä, hävittivät 1714
kaupungin. Melkein koko kauppalaivasto, 10 alusta,
ynnä kaikki tavaramakasiinit poltettiin, jota
paitsi kirkko ja useimmat talot ryöstettiin.
Melkoinen määrä kaupungin asukkaita vietiin
Venäjälle vankeuteen; toiset pakenivat Ruotsiin.
Kuitenkin saatiin 1717 jotensakin järjestetty
hallinto, vaikka pormestariksi nimitettiinkin eräs
Burchard niminen saksilainen rakuuna. Rauhan
palattua V. sai vaurioittensa korjaamiseksi
kaikkiaan 7 vapausvuotta (1722-28). Pikkuvihan
aikana 1742 V. taas joutui vihollisten käsiin.
Tällöin kutsui ven. kenraali Kristoffer Teofilus
v. Kindermann V:aan ,,Pohjanmaan säädyt"
neuvottelemaan keinoista ven. sotajoukon
ylläpitämiseksi siellä sekä ,,Pohjanmaan kuvernementin"
hallituksesta. Seur. v. Turun rauhan solmittua
V. vapautettiin venäläisten majoituksesta. —
V. 1723 V:aan perustettiin tupakkatehdas ja
174-5 ,,säferia". 1730-luvulta alkaen aloitettiin
taistelu merkantiilijärjestelmää vastaan
paremmalla menestyksellä. Pohjanmaa kävi tässä
suhteessa eturivissä. Kunink. kirje 3 p. jouluk. 1765
antoi vihdoin m. m. V:lle tapulioikeuden. Tästä
lähtien alkoi kaupunki vaurastua ja väkiluku
lisääntyä. Laivat kuljettivat tervaa, pikeä,
lankkuja y. m. ulkomaille, kuten Amsterdamiin,
Lontooseen ja Välimeren satamiin. Merenkulun
kehitystä hidastutti kuitenkin sataman maatuminen,
niin että laivojen täytyi ankkuroida yhä
kauvern-pana kaupungista. V. 1789 valittiin
satamapaikaksi Palosaari (Brändö) n. 10 km luoteiseen
vanhasta satamasta, joka sitäpaitsi syvennettiin.
Sangen merkityksellinen oli V:lle Kustaa III:n
1776 sinne perustama hovioikeus. Hovioikeuden
kaunis, vapaaherra C. F. Adelerantzin
piirustusten mukaan rak. talo valmistui 1786. —
Juhannuspäivänä 1808 joutui V. taasen hävityksen
alaiseksi. Silloin nimittäin koetti kenraali-
ajutantti Bergensträle Uumajasta saapuneen
miehistönsä mukana vallata kaupungin venäläisiltä.
Ankara taistelu syntyi kaupungissa. Lopulta
täytyi ruotsalaisten paeta ja päällystö vangittiin.
Kaatuneita laskettiin sadoittain. Venäläiset,
epäillen kaupunkilaisten auttaneen ruots.
sotaväkeä, ryöstivät kaupunkia viisi vuorokautta,
surmasivat asukkaita ja pakottivat nämä
vannomaan uskollisuusvalan tsaarille. Tästäkin
hävityksestä V. toipui. Vienti lisääntyi siinä
määrin, että paitsi puutavaroita myöskin voita, lihaa,
vuotia y. m. ruvettiin lähettämään ulkomaille, ja
1830-luvulla alkoi „V:n rukiin" vienti käydä
tuntuvaksi. Vuosisadan puolivälissä nousivat
tullimaksut V:aan tuoduista tavaroista noin 30,000
ruplaan. Suurin tulolähde oli kuitenkin
rahtikulku. —■ Pahimman iskun tuotti V:lle sen
onnettomuuspäivä 3 p. elok. 1852. Silloin koko
kaupunki paloi poroksi. Ainoastaan
hovioikeu-dentalo ja joku harva yksityistalo kaupungin
laidassa pelastui. Yksityisten vahingot arvioitiin
n. 3,000,000 mk:ksi. Ainakin 4 henkilöä sai
surmansa liekeissä. Kaupunkia ruvettiin
hetimiten rakentamaan uudelleen, niin että 1853 v:n
lopulla oli jo saatu rakennetuksi 427 asuin- ja
331 ulkohuonerakennusta. Tällöin kuitenkin
tehtiin ehdotus koko kaupungin siirtämisestä sen
nykyiselle paikalle. Siirtäminen hyväksyttiin ja
päätös sai asianomaisen vahvistuksen 1854.
Muu-tamain kaupunkilaisten ehdotuksesta muutettiin
kaupungin vanha kunniakas nimi 27 p. huhtik.
1855 annetussa manifestissa Nikolainkaupungiksi.
V. 1862 tehty pyyntö saada vanha nimi takaisin
hyljättiin. Vanha V:n nimi palautettiin vasta
1917. — Elokuussa 1855 Krimin sodan aikana
englantilaiset pommittivat Palosaaren satamaa.
V. 1862 tapahtui vihdoinkin kaupungin muutto
nykyiselle paikalleen ja yöllä vasten 1 p. elok.
lakkasivat vanhan V:n kaupunkioikeudet.
Uudessa kaupungissa oli silloin 160 rakennusta
valmiina, joista 11 kivestä. Suuri osa palon
jälkeen rakennetuista taloista siirrettiin uuteen
kaupunkiin. Vanhan V:n paikan (nyk.
Korsholman rautatieasema) osoittavat nykyään
ainoastaan kirkon rauniot, katukivitys ja jotkut
rakennusten peruskivet. Suuri määrä hiekkaa on sieltä
kuletettu Vaskiluodon penkereen täytteeksi.
Hovioikeuden talo on muutettu Mustasaaren kirkoksi.
Vanhan triviaalikoulun paikalle on pystytetty
muistomerkki; samoin on Korsholman valleilla
1894 paljastettu romaanilainen graniittiristi.
Sivistyslaitosten alalta on mainittava, että
triviaalikoulu muutettiin 1841 ylemmäksi
alkeiskouluksi, joka taas ynnä 1844 perustettu lukio
1870 yhdistettiin ruots. lyseoksi. Ensimäinen
kirjapaino perustettiin 1776 ja ensimäinen
sanomalehti, „Vasa Tidning" alkoi ilmestyä 1839.
Edullisemman asemansa vuoksi on V. siirron
jälkeen suuresti edistynyt, jota on lisännyt
Seinä-joeu-V:n radan valmistuminen 1883. Kaupungin
asukasmäärä, joka 1808 oli 2,500 ja vuosisadan
puolivälissä n. 3,000, oli 1900: 15,252 ja 1912:
23,275 henkeä. Kapinan aikana 1918 V:ssa toimi
maan laillinen hallitus. [H. Em. Aspelin, ,.\Vasa
stads historia" (1892).] IL J. B:m.
Vaasa, ruots. Vasa 1. Vase, ruots.
aatelinen, sitten kuninkaallinen suku, jonka jäseniä
esiintyy jo 1300-luvulla. Nimen synnystä on
ollut erimielisyyttä: toiset arvelevat sen synty-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
