Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vaatekoi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
405
Vaatekoi—Wackernagel
406
näkyvät olleen suuressa suosiossa, mutta vasta
Roomassa keisarivallan aikana korkeareliefeillä
koristettujen marmori-v :ien ylellisyys oikein
yltyy huippuunsa; renesanssiajoilta alkaen taas
kivestä veistetyt v:t arkkitehtuurin yhteydessä
ovat tärkeitä tekijöitä monumentaalisuutta
lisäämässä. Kreikkalaisista v :eista kiinalainen ja
uudempi v :n-valmistus lähinnä eroavat
pyrkimyksissään luoda itsessään kaunista ja vaikuttavaa
tai maalatulle koristukselle soveliasta pintaa.
V:n kaula, runko ja jalka sulautuvat toisiinsa
ainoaksi pehmeän kaartuvaksi viivaksi,
tektoni-nen jäsennöiminen jää toiselle sijalle. ks.
Amphora, Esihistorialliset
ajanjaksot, liitekuva II, 7, 10; liitekuva III, 12,
Etruskit, Kreettalainen kulttuuri
ja Mykeneläinen kulttuuri,
Savi-teollisuus, Taideteollisuus. TJ-o N.
Vaatekoi ks. Koiperhoset.
Vaatetuskasvit, tekstiilikasvit,
kasvit, joista saadaan vaatetustarpeiden
valmistukseen kelpaavia osia. Tähän käytettävät
kasvinosat ovat joko niinisyitä t. niinisyykimppuja
(pellava, hamppu, juutti y. m.), johtojänteitä
(manila hamppu, Uuden-Seelannin pellava y. m.)
t. 1-soluisia siemenkarvoja (puuvilla,
kasvi-silkki). K. L.
Va banque {vähä’k] (ransk.), uhkapelissä:
pankki on kyseessä (s. o. koko pelipankin sillä
hetkellä sisältämä summa).
Wabash [u&bäs], joki Yhdysvalloissa, Ohion
oik. lisäjoki, 805 km, alkaa Ohion valtiossa,
virtaa Indianan kautta ja laskee Kentuckyn rajalla
Ohioon. Rannoilla tuottoisia hiilikaivoksia.
W:n yhdistää Erie-järveen W.-Erie-kanava.
Väc [väts] ks. Väcz.
Vacat (lat.), on avoinna, on täyttämättä,
vapaana; kirjap., nimisivua seuraava tyhjä sivu.
Vaccina /-f-/ (lat.), lehmänrokko.
Vaccinium, puola, kasvisuku
kanervakuk-kaisten heimossa. Varpuja, joilla useimmiten on
nahkeat, ehyet, tav. talvehtivat lehdet, yleensä
kellomaiset kukat, kehänalainen emiö ja pyöreät
marjahedelmät. Meikäläisistä 4 lajista ks.
Juolukka, Karpalo, Mustikka,
Puolukka. K. L.
Wace fväs], anglo-normannilainen runoilija
(s. noin 1110; k. v:n 1174 jälkeen), ks. E n g 1 a
n-n i n kirjallisuus, palsta 696, ja Ranskan
kirjallisuus, palstat 1497-8.
Wach /vah], Adolf (s. 1843), saks.
oikeusoppinut; v:sta 1875 professorina Leipzigissä,
tunnettu varsinkin prosessioikeutta koskevista
teoksistaan; julkaissut m. m. ,,Der Arrestprocess
in seiner geschichtlichen Entwickelung", I (1868),
,,Handbuch des deutschen Civilprozessrechtes", I
(1885), „Die Reform der Freiheitsstrafe" (1890),
.,Die kriminalistischen Sehulen und die
Straf-reehtsreform" (1902).
Vacherot [vasr&], Etienne (1809-97),
ransk. filosofi, oli 1839-52 professorina
Sorbon-nessa, mutta erotettiin virastaan katolismielisten
vaatimuksesta sekä Napoleonin vallananastuksen
vastustamisesta. Oli 1871-76 kansanedustajana;
erosi edustajatoimensa aikana tasavaltalaisesta
puolueesta, yhtyen vanhoillisempiin,
monarkistisiin mielipiteisiin. Julkaisi m. m. teokset
„His-toire critique de l’6cole d’Alexandrie" (3 os.,
1846-51), „La mötaphysique et la science" (1858),
„La dömocratie" (1859), jonka johdosta hän
tuomittiin vankeuteen, „La dömocratie libgrale"
(1892). V. kannattaa itsenäisesti kehitettyä ja
perusteltua spiritualismia, jonka luonnetta hän
tahtoo ilmaista nimityksellä ,,positiivinen
metafysiikka". Uskonnonfilosofisissa teoksissaan hän
tunnustaa Jumalaa vain ideaali-aatteeksi.
A. Gr.
Wachtmeister [vaht-J, ruots. aatelissuku,
tunnettu 1500-luvun keskipalkoilta. Valtaneuvos
Hans Klaunpoika W :stä, joka tuli Koiviston
vapaaherraksi 1651, polveutuvat suvun nykyään
elävät haarat. Eräs haara korotettiin kreivin
arvoon 1687. — 1. Hans W. (1641-1714),
kreivi, valtiomies, merisotalaitoksen järjestäjä,
sai huolellisen kasvatuksen, teki
ulkomaanmatkoja, meni 1665 Englannin meriväkeen ja soti
Hollantia vastaan. Palattuaan kotiin W.
kunniakkaasti otti osaa merisotaan Tanskaa vastaan
tullen 1676 amiraaliksi, myöhemmin, 1681,
amiraali-kenraaliksi. Sam. v. W. tuli kunink.
neuvokseksi, 1682 amiraliteettikollegin presidentiksi.
1683 Kalmarin läänin, Ölannin ja Blekingen
kenraalikuvernööriksi sekä 1687 kreiviksi. Vaikutti
1680 v:n valtiopäivillä tehokkaasti itsevaltiuden
ja reduktsionin hyväksi. Antautui sitten suurella
tarmolla uudestaan luomaan Ruotsin
merisotalai-tosta, perusti Blekingen rannikolle Karlskronan
kaupungin, sataman ja linnoitukset sekä siirsi
tänne suuren laivaston Tukholmasta. Järjesti
tämän yhteydessä uudestaan amiraliteettikollegin,
luotsilaitoksen y. m. G. R.
2. Gustaf W. (1757-1826), kreivi, kenraali,
otti osaa Suomen sotaan 1788-90 kunnostautuen
useissa taisteluissa. V. 1809 W. nimitettiin
ran-nikkoarmeian päälliköksi; sai elok. sam. v.
tehtäväkseen vieclä laivoilla sotajoukon
Pohjois-Ruotsiin tunkeutuneen venäläisen armeian
pohjoispuolelle ja hyökätä sen kimppuun
selkäpuolelta. W. nousikin maihin Ratanin kohdalla,
mutta teki jouduttuaan kosketuksiin Kamenskijn
armeian kanssa useita virheitä ja vei pian
joukkonsa takaisin laivoihin.
ks. myös T r o 11 e-W achtmeister.
J. F.
Wackenroder [vakdnrödor], Wilhelm
Heinrich (1773-98), saks. romantikko.
Harjoitti etupäässä taideopinnolta Erlangenissa ja
Göttingenissä, tutkien myös lämpimällä
harrastuksella muinaissaks. kirjallisuutta. Julkaisi
1797 kokoelman kirjoitelmia taiteen alalta:
,,Herzensergiessungen eines kunstliebenden
Klo-sterbruders". W. oli runoilija Tieckin
läheinen ystävä; tämä julkaisi hänen
jälkeenjääneistä papereistaan ,,Phantasien iiber die Kunst"
(1799). W. vaikutti elähyttävästi varsinkin
muinaissaks. maalaustaiteen tutkimiseen. [Koldewey,
„W. und sein Einfluss auf Tieck" (1904).J
(E. \V-s.)
Wackernagel [vakarnägal], 1. Philipp W.
(1800-77), saks. koulumies ja
kirjallisuushistorioit-sija, toimi kauan koulunjohtajana Elberfeldissä
ja eli loppuikänsä Dresdenissä. Paitsi
koulukirjoja ja antologioja W. julkaisi ansiokkaita
tutkimuksia virsilaulun alalta: „Das deutsche
Kirchenlied von Luther bis N. Hermann" (2 nid.
1841), ,,Bibliographie zur Geschichte des
deutschen Kirchenlieds im 16. Jhd." (1855), ,,Das
deutsche Kirchenlied von der ältesten Zeit bis
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
