Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vaatekoi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
407
Wacklin—Vadai
408
zu Anfang des 17. Jhds." (5 nid. 1863-77) y. m.
[Sehulze, „Ph. W." (1879).] (E. W-s.)
2. Wilhelm W. (1806-69), kielentutkija,
edellisen veli, saksan kielen ja kirjallisuuden
professorina Baselissa v:sta 1833, julkaisi suuren
5-osaisen kokoomusteoksen „Altdeutsches
Lese-buch" (1835-36) kirjallisuusnäytteineen,
kirjalli-suushistorioineen ja sanastoineen, joitakuita
tekstejä sekä joukon pienempiä tutkimuksia
(„Altfranzösische Lieder und Leiche", 1846, „Die
Umdeutsehung fremder Wörter", 2:n painos 1862
y. m.). W. on myöskin tunnettu runoilijana
(,,Gedichte eines fahrenden Schiilers", „Neuere
Gedichte", „Weinbiichlein", poliittinen
runokokoelma „Zeitgedichte"). 27. 8-hti.
Wacklin /vaklVn]. 1. Isak W. (1720-58),
muotokuvamaalari; synt. luultavasti Oulussa, jossa
isä Mikael W. oli postinhoitajana. Hänen vähän
tunnetuista elämänvaiheistaan tiedetään vain, että
hän oleskeli vuoroin Suomessa, vuoroin Pietarissa
ja Tukholmassa, jossa hän otaksuttavasti sai
ensimäisen taideopetuksensa ja jossa hän kuoli
9 p. syysk. 1758. W. oli ainoastaan
syntyperältään suom. taiteilija, sillä mitään yhteyttä
hänellä ei ole niiden maalarien kanssa, jotka
hänen aikanaan työskentelivät Suomessa.
Maa-laustavassaankin hän liittyi lähinnä siihen
muotokuvaajien koulukuntaan, joka
vapauden-ajalla oli Ruotsissa vallalla. W:n maalauksia on
pieni määrä sekä Suomessa että Ruotsissa; kaikki
hänen merkitsemänsä taulut ovat peräisin
1750-luvun loppupuoliskolta. E. R-r.
2. Saara Elisabeth W. (1790-1846),
kirjailijatar, synt. Oulussa köyhistä vanhemmista,
toimi opettajana eri paikoissa Suomea, muutti
1843 Tukholmaan ja kirjoitti siellä maamiehensä,
rovasti G. H. Mellinin kehoituksesta
sivistyshisto-riallisia kuvauksia Pohjanmaan elämästä. Tämä
muistelmateos ilmestyi ensi kerran 1844-45 nimellä
„Hundrade minnen frän Österbotten" (suomeksi
1872-76 ja 1898-1900) ja herätti melkoista
huomiota. Siinä kuvataan merkillisiä tapahtumia
ja huomattavia henkilöitä, joiden muisto
tavalla tai toisella liittyy Oulun kaupunkiin tai
sen ympäristöön 1700-luvun lopussa ja 1800-luvun
alussa. Esitystapa on sujuvaa, naisellisen siroa,
paikoin kärkevääkin, muistuttaen eräissä
suhteissa August Blanchen, toisissa (naisten
kohtaloiden kuvauksissa) taas Fredrika Bremerin
esitystapaa. [P. Nordmann, „S. E. W." Sv. litt.
sällsk. förh. o. upps. 27; A. H. Snellmanin
kirjoittama elämäkerta 1897 ilmestyneessä
Joukahaisen" XI vihossa sekä 1898 ilmestyneen
suomennoksen ensi osassa.] V. T.
Waco [ue’ikou], kaupunki Yhdysvalloissa,
Texasin valtiossa, Brazos-joen vas. rannalla;
33,385 as. (1916). Huomattava teollisuus
(etenkin puuvillateollisuus) ja kauppa (puuvilla,
puu-villansiemenöljy).
Vacquerie [vakri’], August e (1819-95),
rausk. kirjailija. V. oli läheisessä
ystävyyssuhteessa Victor Hugo’hon, jonka vävy V:u veli oli.
Kirjailijauransa V. alkoi 1840 runokokoelmalla
„L’enfer d’esprit", jota seurasi „Demi-teintes"
(1845); molemmat sisältävät muotovalmista ja
tunnerikasta runoutta. V. 1848 esitettiin V:n
huvinäytelmä „Tragaldabas", joka kuitenkin jäi
vaille kaikkea menestystä. Seur. vuosina hän
sepitti useita muita näytelmiä: „Souvent homme
varie" (1859), „Les fungrailles de 1’honneur"
(1862), „Jean Baudry" (1863), joka saavutti
melkoista suosiota, „Le fils" (1866), „Formosa"
(1888, V :n parhain teos), „Futura" (1890) y. m.
V:n muusta tuotannosta mainittakoon
esseekokoelma „Profils et grimaces" (4:s pain. 1864)
sekä lukuisa joukko sanomalehtikirjoitelmia.
Hänen jälkeenjääneistä papereistaan julkaistiin
„Theatre inödit" (1897). [Bertal, „A. V., sa vie
et son ceuvre" (1888).] (E. W-s.)
Vacuum ks. V a k u m i.
Väcz [väts] (saks. Waitzen), kaupunki
Länsi-Unkarissa, Pest-Pilis-Solt-Kiskunin komitaatissa,
Tonavan vas. rannalla, rautatien varrella, 35 km
Budapestista pohjoiseen; 18,952 as. (1910),
etupäässä unkarilaisia. — 5 kirkkoa, m. m. kaunis
katedraali, 3 luostaria, museo. Seminaari, lukio,
kuuromykkäinopisto, kotiteollisuuskoulu y. m.;
roomal.-katolisen piispan istuin. — Harjoitetaan
viininviljelyä, viljan ja villan kauppaa,
jalkineteollisuutta. — Vv. 1544-95 ja 1684-85 V. oli
turkkilaisten hallussa. V. 1849, 15-17 p. heinäk.,
oli siellä taistelu unkarilaisten ja venäläisten
välillä. J. G. G-ö.
Vadai /-a’i], Ranskan suojelusvallan alainen,
ennen itsenäinen sulttaanikunta Itä-Sudanissa
(Afrikassa), Tsad-järven itäpuolella, kuuluu
Ranskan Kongon (Ranskan Ekvatoriaali-Afrikan)
Tsad-alueeseen ja rajoittuu idässä Englannin
alaiseen Dar-Furiin. Pinta-ala n. 440,000 km2,
n. 2 milj. as. Enimmäkseen loivakaartoista,
300-600 m korkeaa, graniittiperustaista
kumpu-maata, jonka halki risteilee lukuisia,
useimmiten kuivia jokiuomia ja joka vähitellen kohoaa
lännestä itään. Vain lounaassa, Bagirmin rajalla,
on korkeampaa vuorimaata (Gerö-liarju n. 1.000 m).
V:n eteläosa kuuluu Tsad-järveen laskevan Sarin
jokialueeseen. Pohjoisempana on kaksi pienempää,
luultavasti laskujoetonta aluetta, joiden
monihaaraiset laaksoverkostot ainoastaan sadeaikana
täyttyvät vedellä ja joiden keskusjärvet, Fittri
ja Iro, siitä syystä kuivana vuodenaikana
suuresti pienenevät. — Ilmasto on troopillinen
(vuoden keskilämpö 29-30°, sadeaika heinäk.-syysk.).
— Kasvillisuutensa puolesta V. on raja-aluetta
Saharan erämaan ja Kongon aarniometsän välillä.
Se on suurimmaksi osaksi korkean
savanniruo-hoston peitossa. Paikoin kasvaa tamarindi-,
syko-mori-, akaasia- ja palmulehtoja. Suurriistaa
(leijonia, norsuja, sarvikuonoja, antilooppeja,
strutseja, vesissä virtahevosia) runsaasti. — Paitsi
neekerejä ja fulbe-kansaa, elää V:ssa
tubu-heimoja (pohjoisessa) ja arabialaisia.
Viimemainittujen vaikutuksesta on suurin osa väestöstä
muhamettilaistunut uskonnoltaan ja
kulttuuriltaan. Pääelinkeinoja ovat maanviljelys ja
karjanhoito. Viljellään neekerihirssiä (Pennisetum),
vehnää, riisiä, vesimeloneja, sipuleja y. m.
Kotieläiminä vahvarotuisia kameleja, nautakarjaa,
karkeavillaisia lampaita, vähemmässä määrässä
hevosia. Käsitöitä harjoittavat etupäässä
sotavankeina maahan tuodut naapurivaltioiden
(Bor-nun, Bagirmin) asukkaat. — Sisäkaupan
keskuspaikka on pääkaupunki Abeser (Abesr), maan
koillisosassa. Ulkokauppaa on viime aikoihin asti
välittänyt miltei yksinomaan Saharan kautta
Tripoliin johtava karavaanitie, jota pitempää ja
vaikeampaa ei Afrikassa ole (matka kestää
121 päivää, joista 49 lepopäivää). Vientitavaroita:
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
