Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Waddington ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
409
YVaddington—Waenerberg
410
strutsinsulat, norsunluu; tuontitavaroita:
puu-villatuotteet, silkki, helmet, sokeri, tee. — V. on
islamin vahvimpia tukikohtia Sisä-Afrikassa.
Uskonkiihkoinen väestö suhtautuu erittäin
vihamielisesti eurooppalaisiin. Saks. Vogel, joka
ensi-mäisenä tutkimusmatkustajista tuli V:iin,
surmattiin 1856. Sama kohtalo tuli muutamien
muidenkin eurooppalaisten osaksi. Vasta
Naehti-galin onnistui 1873-74 hankkia luotettavia tietoja
tästä alueesta. Ranska, jolle V. v:sta 1899 on
kuulunut, on useita kertoja, enimmäkseen
menestyksettä, käynyt sotia sikäläisiä kapinoivia
heimoja vastaan. J. G. G-ö.
Waddington [vadätö’], William Henry
(1826-94), englantilaissukuinen ransk.
muinais-tutkija ja valtiomies. Tutki 1850 ja 1862
Vähässä-Aasiassa kreik. ja roomal. muinaisuuden
jäännöksiä, varsinkin piirtokirjoituksia; jatkoi ja
täydensi näiden tutkimusten nojalla 1867-77
Ph. Lebas’n (ks. t.) 1843 aloittamaa laajaa teosta
„Voyäge archöologique en Grece et en Asie
mineure". Valtiollisessa toiminnassaan W.
liittyi maltillisiin tasavaltalaisiin. Ollen
opetusministerinä ensin 1873 (muutamia päiviä) ja
sitten 1876-77 hän tarmokkaasti edisti
opetustoimen uudistusta, m. m. valmistelemalla siirtoa
yleiseen oppivelvollisuuteen. V. 1877-79 hän oli
ulkomaanasiain ministerinä, 1879 sen ohessa
pääministerinä. V. 1878 hän edusti Ranskaa
Berliinin kongressissa. Vihdoin hän 1883-93 oli
Ranskan lähettiläänä Lontoossa.
O. E. T.
Vadelai, paikkakunta Sisä-Afrikassa, Niilin
lähdejoen Bahr el-dzebelin oik. rannalla,
Englannin Uganda-protektoraatissa,
sähkölennätin-yhteydessä alueen pääkaupungin Entebben kanssa,
oli E m i n-p a s a n (ks. t.) hallinnon ja
tutkimusten keskuspaikka.
Vadelma ks. Vattu.
Vademecum (lat. väde mecum = kulje
kanssani, seuraa minua), elämänohjeita ja neuvoja
sisältävä kirjanen; myös eräs tunnettu ihon ja
suun hoitoon käytetty väkevöity liuos.
Vadi (arab. uady 1. uad = kuiva laakso),
erämaissa, erittäinkin Pohjois-Afrikassa, Syyriassa
ja Arabiassa yleinen, jyrkkärinteinen, syvä, usein
yläosassaan sirkusmaisesti päättyvä, tav. vedetön
laaksomuoto. V :eja syntyy rajujen, kuiville
seuduille ominaisten kaatosateiden, ehkä myös
tuuli-erosionin vaikutuksesta. J. G. G-ö.
Vadi Moodzib ks. Arnon.
Vadnay (kirjailijanimenä: -Vadnai), K
ä-roly [vadnai Icäroj] (s. 1832), unk. kirjailija,
otti osaa unk. vapaussotaan kohoten luutnantiksi;
julkaisi useita novellikokoelmia ja romaaneja,
joissa osoittautui hyväksi sielunelämän sekä
sivistyneiden yhteiskuntapiirien kuvaajaksi.
Novellikokoelmia: „A töli estökre"
(„Talvi-illoiksi [lukemista]", 2 os., 1862), „Hosszu
estökre" („Pitkiksi illoiksi [lukemista]", 1890),
„£va lednyai" („Eevan tyttäret", 1891) ;
romaaneja: „Eszter" (2 os., 1861), „Elad6 leänyok"
(„Naitavia tyttöjä", 4 os., 1864), ,,A rossz
szom-sz6d" („Huono naapuri", 1878), y. m. Hyvä
muistelmateos on „Elmult idök" (1886). Suurimman
merkityksensä V. kuitenkin saavutti
toimittaessaan 29 vuotta (v:sta 1864) „Fövärosi Lapok"
nimistä kirjallista päivälehtiä, jossa hän
taidolla ja tarmolla käsitteli päivän kysymyksiä
kaunokirjallisuuden, taiteen ja yhteiskunnallisten
kysymysten aloilla.
Vadoosinen (lat. vadöfsus = matala) vesi on se
osa pohjavedestä, joka on kotoisin maanpinnalta,
vastakohtana juveniiliselle vedelle, mikä on
erottunut maan sisuksen magmasta. P. E.
Vadstena [-?-], kaupunki Ruotsissa,
Itä-Göötanmaalla, Vätternin itärannalla, rautatien
varrella; 2,591 as. (1911). Kaunis, birgittiinien
luostarille muinoin kuulunut kirkko, vanha,
Kustaa Vaasan rakennuttama Vättersborgin linna
(nyk. arkistona), kuuromykkäin koulu,
teollisuus-koulu. — Tupakkateollisuutta, pitsinnypläystä,
kalastusta. — Historiasta ks. B i r g i 11 i i n i t.
Vadstenan säännökset /vädstc-] (1. V:n
artikkelit) on käytetty sen, sittemmin
Kalmarissa julkaistun sopimuksen nimenä, minkä
Juhana ja Sigismund kuninkaat Ruotsin
valta-neuvoston kanssa 1587 Vadstenassa valmistivat
määräyksiksi Ruotsin ja Puolan valtakuntain
yhdistämiselle yhden hallitsijan vallan alle.
K. G.
Wadström. l.Carl BeriihardW. (1746-99),
ruots. kansantaloustutkija ja filantrooppi, johti
Ruotsissa erinäisiä kanavarakennuksia ja
vuori-teollisuuslaitoksia ja tuli 1783 kontrollilaitoksen
ylitirehtööriksi. V. 1788 W., joka jo ennenkin
oli harrastanut siirtolais- ja neekerikysymystä,
siirtyi Lontooseen, jossa engl. hallitus käytti
häntä afrikkalaisia asioita ja erittäinkin Sierra
Leonen siirtolaa järjestettäessä. Nimenomaan
hän on tullut tunnetuksi esiintymisestään
häpeällistä neekerikauppaa ja -orjuutta vastaan, jossa
tarkoituksessa m. m. julkaisi huomattavat
teoksensa ,,Observations on the slave trade" (1791) ja
„Essay on colonization" (1794). K. G.
2. Carl Bernhard Philonegros W.
(s. 1831), ruots. kokoilija, edellisen
veljenpojan-poika, toiminut pappina Tukholmassa; kerännyt
tavattoman suuren valokuvakokoelman, jonka
ruots.-suom. osasto, 36,000 lehteä, 1893 joutui
Antellin kokoelmiin. W. on sittemmin saanut
kerätyksi uuden ruots.-suom. kokoelman.
[„Person-katalog öfver Wadströmska samlingen af svenska
oeh finska. porträtt" (1901).] J. F.
Vadse ks. Vesisaari.
Waelput [viii-], Hendrik (1845-85),
flaamilainen säveltäjä, toimi 1869-71 Briiggessä
konser-vatorin johtajana ja teatterikapellimestarina,
siirtyi sieltä Dijoniin ja 1875 Gentiin
teatteri-ja konserttikapellimestariksi sekä senjälkeen
Antverpeniin konservatorin teorianopettajaksi.
Sävelsi 4 sinfoniaa, useita kantaatteja, lauluja
y. m. I. E.
Vaeltajajuutalainen ks. J erusalemin
suutari.
Vaeltava lehti 1. kuljeksiva lehti,
ks. Kummitussirkat ja Suojeleva
yhdennäköisyys, palsta 212, sekä siihen
kuuluva värillinen kuvaliite.
Waenerberg [vennerbärjj, Thorsten Adolf
(1846-1917), suom. taidemaalari, synt. Porvoossa,
isä esittelijäsihteeri Gabriel Mauritz W.; yliop.
1865. Harjoitti jo koulupoikana taideopintoja
Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa
Helsingissä B. A. Godenhjelmin johdolla, jatkoi niitä
v:sta 1867 Dusseldorfissa Osw. Achenbachin
johdolla. Muutti sieltä Karlsruheen 1870, jona v.
asetti Helsinkiin näytteille ensimäisen maalauk-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
