Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Waddington ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
411
YVaern—Wagner
412
sensa. Vv. 1873-74 hän oli Pariisissa ja 1880-81
Alankomaissa, jossa hän myös 1889-90 oli
Ilovingin matka-apurahalla H. V. Mesdagin
oppilaana. Paitsi Alankomaista ja Norjasta W. yleensä
valitsi verraten sovinnaiseen, ihannoivaan tyyliin
tekemiensä maisemamaalausten aiheet
rannikkoseuduiltamme ja Suomenlahdelta. Ateneumissa
hän on edustettuna tauluilla »Näköala Haarlemin
tasangolta" (1881) ja »Kesäpäivä Suursaarella"
(1891) sekä Antellin kokoelmissa »Kesäpäivä
Päijänteellä" (1902) ; Viipurin kaupunginmuseossa
häneltä on Scheveningenistä saatu aihe
»Laskuveden aikaan". Teoksistaan W. sai
pronssimitalin Suomen yleisessä näyttelyssä Helsingissä 1876
sekä lisäpalkinnon valtion kilpailussa 1894. —
Hovimaalari R. W. Ekmanin kuoltua 1873
uskottiin Turun piirustuskoulun
uudestaanjärjestämi-nen W:lle, joka i874 kutsuttiin tämän koulun
opettajaksi ja johtajaksi. W:n aloitteesta
perustettiin Turussa Carl Arvidsonin apu rahasto
nuorille taiteilijoille; hän oli myös Turun
tuomiokirkon muinaismuistojen hoitokomitean jäsenenä,
kuului Turun soitannollisen seuran johtokuntaan
y. m. Käytyään Suomen taideyhdistyksen
toimesta tutkimassa taideteosten restaureeraamista
Berliinissä, Miinchenissä ja Kasselissa W. tuli
yhdistyksen ensimäisen intendentin B. O.
Schaumanin erottua 1887 hänen sijalleen intendentiksi
Helsinkiin. Pysyen tässä toimessa v:een 1913
saakka hän m. m. sai tehtäväkseen 1888 muuttaa
yhdistyksen kokoelmat, joita oli säilytetty n. s.
Äbergin talossa ja Kansankirjastossa, uuteen
Ateneumin rakennukseen ja samoin hän järjesti
kokoelmat uudelleen Ateneumin
galleriahuoneis-tojen laajennuksen jälkeen 1901. E. R-r.
Weern [-&-], Carl Fredrik (1819-99),
ruots. liikemies, politikko ja virkamies; tuli
samannimisen isänsä kuoleman jälkeen 1858
kauppanimi C. F. W:n johtajaksi; oli v:sta 1847
jäsenenä useilla sääty-valtiopäivillä ja sittemmin
ensimäisessä kamarissa. Vv. 1870-74 W. oli
raha-asiainministerinä ja varmensi m. m. Ruotsin ja
Norjan keskinäisiä kauppa- ja
merenkulku-asioita koskevan lain, uuden rahalain y. m.;
1875-91 kauppakollegin v. t. presidenttinä, 1878
Ruotsin edustajana Pariisin kansainvälisessä
rahakonferenssissa; julkaissut m. m. »1786 ärs
riksdag, liistorisk studie" (1868) ja
»Minnesteck-ning öfver Augustin Ehrensvärd" (1876). J. F.
Vae victis (lat.), voi voitetuital (ks. B r e
n-n u s.)
Väg [väg] (saks. 1 Vaag), Tonavan vas. lisäjoki,
Unkarissa, alkaa kahdella lähdejoella (Valkoinen
ja Musta V.) Länsi-Karpaateilta, Tatran ja
Unkarin malmivuorten rinteiltä, virtaa ihanassa
vuoristolaaksossa länteen ja lounaiseen,
suuntautuu Ylä-Unkarin tasangolle päästyään etelään ja
laskee emäjokeensa Komäromin kohdalla, missä
se saa vas. tärkeimmän lisäjokensa Nyitran.
V., jonka pituus on 375 km, on ainoastaan
suuosassaan, Farkasdiin asti, purjehduskelpoinen.
Vaga fvä-J, Pierino del, oik. B u o n a
c-corsi (n. 1500-47), it. taidemaalari; Rafaelin
oppilas ja apulainen, maalannut mytologisia ja
historiallisia freskoja Genovan Palazzo Doriaan
ja Vatikaanin Sala Regiaan.
Vagabundi (lat. vagubu’ndus < vagä’ri =
harhailla), kulkuri, irtolainen.
Wagener [vägenor], Hermann (1815-89),
preussil. politikko; toimi ensin virkamiehenä ja
1848-54 vanhoillisen »Kreuz-Zeitungin"
johtajana, sittemmin Preussin maapäivien jäsenenä
ollen vanhoillisen puolueen johtajia. V. 1866 W.
tuli esitteleväksi neuvokseksi valtioministeriöön,
missä hän, harrastaen yhteiskunnallisia
parannuksia, vaikutti paljon Bismarckiin näissä
kysymyksissä; erosi 1873 rautatiekeinotteluista
syytettynä virastaan; julkaissut m. m. »Staats- und
Gesellschaftslexikon" (1858-68), »Die Politik
Friedrich Wilhelms IV" (1883), »Erlebtes"
muistelmia (1884-85). J. F.
Vagina Jvägi’-] (lat., = tuppi), emätin, ks.
Sukupuolielimet.
Vaginaattikalkki, siluurisysteemiin kuuluva
kalkkikivi, saanut nimensä siitä, että se sisältää
Ortoceras vaginatumin kuoria. Esiintyy m. m.
Virossa. P. E.
Vaginismi (lat. vägi’na = tuppi, emätin),
emättimessä joskus esiintyvä liiallinen herkkyys, joka
sitä kosketettaessa vie sen kouristuksentapaiseen
sulkeutumiseen; tällöin saattaa coitus käydä
kokonaan mahdottomaksi. V. voi aiheutua
kokonaan hermostollisista syistä, mutta sen aiheena
voi myös olla paikallinen tulehdus.
Vaginitis (ks. Vagina), emättimen
tulehdus. vrt. Tippuri.
Wagner [vuhiior], Johann Martin von
(1777-1858), saks. kuvanveistäjä. Opiskeltuaau
aluksi lyhyehkön ajan Pariisissa asettui W. 1804
Roomaan, jossa harjoitti myöskin
maalaustaiteel-lisia opinnoita. Baierin perintöprinssin Ludvikin
valtuuttamana hän hankki 1812 MUnchenin
museota varten joukon antiikkisia veistokuvia,
m. m. kuulut Aiginan temppelin päätyveistokset.
V. 1821 hän valmisti Ludvikin tilauksesta
korko-kuvafriisin Miiuchenin ratsukoulua varten sekä
seur. v. 92 m pitkän friisin, jonka aiheet oli
saatu Saksan muinaisuudesta. Se asetettiin 1839’
Valhallaau lähelle Regensburgia. Munchenin
Voittoportin päällä oleva neljän leijonan vetämä
Bavaria on niinikään W:n muovailema.
Samaten hän suunnitteli glyptoteekin päätykolmiota
varten korkokuvaryhmän: Minerva veistotaiteita
suojelemassa. Sen" valmisti sitten L.
Sclnvantha-ler marmorista. [Urlichs, „J. M. von Wagner"
(1866).] F. L.
Wagner fvähnar], Otto (s. 1841), itäv.
arkkitehti, opiskeli Wienin polyteknikumissa ja
akatemiassa, Berliinin rakennusakatemiassa sekä
oopperaurakentajain van der Niiliin ja
Siccards-burgin johdolla Wienissä, sai ensi palkinnon
Wienin yleisjärjestely-pohjakilpailussa 1894 ja on
fästä lähtien tehokkaasti ottanut osaa sekä
asiantuntijana että esteettisenä suorittajana uuden
Wienin ja Tonavan liikenneolojen
järjestelytöihin. W:n kuuluisimmat työt lukuisain
yksityis-töiden ohella ovat: der Länderbank (1890),
kau-punginradan rakennukset (1894-97),
postisäästö-kassan rakennus, Währingin sekä parantola- ja
hoitolaitoksen kirkot Wienissä. Vieläkin
laajakantoisemmaksi ja voimakkaan herättäväksi on
W:n opettajatoiminta Wienin kuvaavien
taiteiden akatemiassa (v:sta 1894) muodostunut.
W. tahtoo luoda uudenaikaisen taiteen puhtaasti
nykyaikaisten edellytysten, tarkoitusperän, aineen,
tekniikan ja näistä riippuvan muotoilun
pohjalle, muodostaen näin koulun („Wagner-koulu")
ja on oppinsa tueksi julkaissut m. m.: »Skiezen.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
