Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Wagner ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
417
4. H e r m a n u W. (s. 1840), edellisen veli,
maantieteilijä ja tilastotieteilijä, maantieteen
prof. Göttingenissä, tuli 1864 lukion opettajaksi
Gothaan, jossa astui 1868 J. Perthesin maant.
laitoksen palvelukseen, ryhtyen toimittamaan
„Gothaer Almanach"in tilastollista osaa ja
(1872-93) yhdessä E. Behmin (ks. t.) ja
A. Supanin (ks. t.) kanssa teosta ,,Die
Bevölke-rung der Erde". Tämän lisäksi on W. julkaissut:
suuren joukon tärkeitä, maantieteen metodiikkaa
ja historiaa sekä kartografiaa käsitteleviä
tutkielmia (useimmat „Geogr. Jahrbuch"issa, jonka
toimittaja W. v :sta 1879 on, ja „Petermanns
Mitteilungen"issa), yliopistollisena kurssikirjana
käytetyn, useina painoksina ilmestyneen
oppikirjan ,,Lehrbuch der Geographie", koulukartaston
,,Sydo\v-Wagners methodischer Schul-Atlas" ja
Saksan seinäkartan (molemmista ilmestynyt useita
painoksia). (J. G. G-ö.)
Wagner [vähnar], Rudolf von (1822-80),
saks. kemisti, tunnettu kem. teknologian
opettaja ja tieteellinen edustaja, toimi prof^fcsorina
Wiirzburgissa. Hän kirjoitti m. m. oppikirjan
,,Chemische Technologie", josta 14 painosta on
ilmestynyt, sekä julkaisi v:sta 1855 alkaen
,,Jahresbericht iiber chemische Technologie".
Edv. Hj.
Wagner, Sändor [vägnär sändor] (s. 1838),
unk. taidemaalari, harjoitti opinnoita Munchenissä
Pilotyn johdolla sekä nimitettiin 1866 sikäläisen
taideakatemian professoriksi. Hän on suorittanut
joukon historiallisaiheisia tauluja ja
seinämaalauksia, joista useimmat ovat Baierin ja
Budapestin kansallismuseoissa. Huomattavimmat hänen
teoksistaan ovat „Isabella Zäpolyan lähtö
Sieben-biirgenistä", „Kuningas Matias voittaa
turnajai-sissa ritari Holubarin" ja „Kohtaus Belgradin
piirityksestä". Matkallaan Espanjassa hän sai
aiheita moniin kuuluisiin maalauksiinsa, ja tämän
retken tuloksia ovat myöskin hänen tekemänsä
piirrokset Berliinissä 1880 julkaistuun
loistoteok-seen „Spanien". F. L.
Wagner, Siegfried ks. Wagner, Richard.
Wagnerin vasara ks. Virrankääntäjä.
Wagram, kylä Ala-Itävallassa, 18 km
koilliseen Wienistä; täällä Napoleon 5 ja "6 p.
heinäkuuta 1809 voitti arkkiherttua Kaarlen.
Vagus, nervus vagus (lat.), kiertävä hermo,
ks. Aivot.
Vah, joki Länsi-Siperiassa, Obin oik. lisäjoki,
alkaa soista vedenjakajalla Jeniseitä vastaan,
virtaa lounaiseen ja länteen, laskien Obiin
1’oboljskin kuvernementissa, Surgutin yläp.;
u. 920 km, leveys suuosassa lähes km,
pur-jehduskelpoinen 535 km:n matkalla. Rannoilla
asuu ostjaakkeja.
Vaha (lat. cera), rasvantapaisia kem.
yhdistyksiä, eläinten tai kasvien eritteitä. Ne ovat
estereitä, jotka ovat muodostuneet rasvahapoista
ja yksi- tai kaksiarvoisista suurimolekylisistä
alkoholeista ja eroavat rasvoista siinä, että tämä
alkoholi niissä ei koskaan ole glyseriini. Ne
saippuoituvat vain vaikeasti eivätkä siis
härskiinny kuten rasvat. Useasti on v.-lajeissa seassa
kiinteitä hiilivetyjä. Niihin voi sekoittaa vettä,
jolloin ne muuttuvat salvamaisiksi. —
Kasvi-v:t. Monet kasvit erittävät elimiensä pinnalle,
päällyskelmulle (cuticula) hienon v.-kerroksen,
joka estää ne vettymästä sekä estää liian suurta
14. X. Painettu "/e 18.
418
haihtumista. Meidän ilmanalassamme on tämä
kerros usein hyvin ohut. Tropiikkien kasveilla,
etenkin muutamilla palmulajeilla, on tällainen
kidemäinen peite 5:nkin mm:n paksuinen.
Tällaisia ovat m. m. k a r n a u b a-v a h a (ks. t.),
r a p h i a-v. ja p i s a n k i-v. N. s. j a p a n i n-v.
(cera japonica) ei ole vaha, vaan rasva 1. tali,
jota saadaan Japanissa ja Kiinassa kasvavan
sumakkipensaan (Rhus succedanea) hedelmistä.
Näissä on sitä n. 27 %. Raaka tuote on
sinivihreä, valkaistu vaaleankellertävä. Se sisältää
pääasiallisesti palmitiinia ja palmitiinihappoa.
Sulaa n. 50° :ssa C. Käytetään
kynttilänvalmis-tukseen, nahkateollisuudessa, y. m. —
Eläin-v :t. Valaanrasva,
spermaseettifceta-ceum) saadaan kaskelotin (ks. t.) pään onteloista,
joissa sitä voi olla 2-3 tonnia. Se on
lumivalkoista, levymäisesti kiteytynyttä ainetta, joka
sulaa n. 45°:ssa C. Sisältää pääasiallisesti
pal-mitiinihapon cetyliesteriä. Lanoliini (ks. t.)
1. villarasva (adeps lance) on kolesteriini-v :aa,
jota saadaan lampaista. -— Tärkein v. on
melii-läis-v. (cera f lava), jota mehiläiset erittävät
(ks. Mehiläinen). Se saadaan kennoista
vedellä keittämällä, sittenkuin hunaja ensin on
lingottu pois. Väri on vaalean- t.
tummankeltainen, haju heikko, usein hunajaa muistuttava.
V. on tavallisessa lämmössä kovaa,
taitepinnal-taan rakeista ainetta. Liukenee eetteriin ja
bentsiimin, ei veteen eikä kylmään alkoholiin.
Se sisältää palmitiinihapon myricyliesteriä,
eero-tiinihappoa sekä hieman kiinteitä hiilivetyjä.
Saippuoituu jotenkin helposti. Sulamispiste
n. 63° C. Om.-p. 0,ae. V. valkaistaan joko
auringonpaisteessa tai vetysuperoksidilla. Sitä
käytetään lääkkeenä, kiilloitusaineena,
kynttilöiksi, y. m. Mehiläis-v:n päätuotantomaat ovat
Saksa, Turkki, Ranska, Italia, Etu-Intia, Algier,
Marokko, Egypti, Kalifornia, Kuba, Brasilia ja
Argentiina. Saksaan tuotiin 1905 lähes 1,8 milj.
kiloa mehiläis-v:aa. Kiinalainen v. on
erään hyönteisen (Coccus ceriferus) erite.
Näitä hyönteisiä viljellään muutamien puiden
(Ligustrum, Fraxinus) oksilla, joiden kuoresta
sittemmin v. keittämällä eristetään. Käytetään
Kiinassa kynttilöiksi ja hiuslioitoon. — Ma a-v.
1. maapihka (ks. t.) ei ole kem. v.-laji. —
Montaan i-v. on bitumiinista saatu oikea
v.-laji. Sen sulamisp. on n. 83° C. Sitä
käytetään fonografilevyiksi, kaabelien
isoleerausmas-sana ja kenkämusteissa. S. 8.
Vahabiitit ks. V a h h a b i i t i t.
Vahakakku, mehiläisten hikoilemastaan
rasva-aineesta rakentama 2 1/2 cm paksu kakku, jonka
korkeus ja leveys riippuvat pesän suuruudesta.
Y:n keskellä on väliseinä ja sen kahden puolen
miltei vaakasuorassa kuusikulmaisia n. 12 mm
pitkiä ja 6 mm paksuja, onttoja työmehiläis- ja
niitä vähän suurempia koiraskennoja. Kakkujen
laidassa siellä täällä on n. 9-13 alaspäin
riippuvaa, pähkinänmuotoista ja -suuruista
kuninga-tarkennoa (kuva ks. Mehiläinen). Kakkuja
on pesässä 9-12 kpl. Kakkujen keskellä ja
alaosassa mehiläiset säilyttävät toukkansa, niiden
yläpuolella siitepölyn ja ylinnä hunajan.
Kakkua, joka sisältää yksinomaan joko hunajaa,
siitepölyä tai toukkia, nimitetään sen mukaan
hunaja-, siitepöly-, tai toukkakakuksi. vrt. M e h
i-Iäinen ja Mehiläishoito. A. M.
Wagner—Vahakakku
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
