Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Wagner ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
419
Vahakangas, on vahausseoksella 1.
vahaus-vernissalla, tavallisimmin toispuolisesti
päällystetty kangas, joka säilyttäen taipuvaisuutensa
tulee tällöin läpinäkymättömäksi ja vettä
läpäisemättömäksi. V. on usein kuviolliseksi väritetty.
Käytetään päällystyksiin, pakkaukseen, usein
nahan asemesta y. m. E. J. S.
Valiakoi 1. mehiläiskoi (Galleria
mello-nella), pieni, 20-35 mm leveä koisaperhosiin
(Pyralidce) kuuluva pikkuperhonen, joka iltasin
tunkeutuu mehiläispesiin, laskee munansa pesän
halkeamiin ja saumoihin, pohjalla olevaan
mutaan tai suoraan vahakakkuihin. Munista
kehittyvät toukat hävittävät vahakakkuja
syöden niihin putkimaisia käytäviä. Toukat
tultuaan yli 2 cm pitkiksi koteloituvat pesän
kak-kuihin tai seinämiin. Pienempi v. (Achroca
yrisella) ei ole niin vaarallinen kuin edellinen.
V:n toukkia voi hävittää siten, että
vahakakkuja pidetään tulikivisavussa ja pesien pohjat
pidetään aina hyvin puhtaina. V:n tärvelemän
pesän mehiläiset voivat jättää. [Dennler, ,,Die
\Vachsmotten" (1890).] A. M.
Valiamaalaus. Vanhan ajan vahamaalauksesta
ks. E n k a u s t i i k k a. — Uudemmalla ajalla
on koetettu päästä antiikkisen
vahamaalaus-tekniikan perille ja koeteltu eri tapoja,
käyttämällä vahaa sideaineena tavallisesti tärpättiin
sekoitettuna. Tällaisista kokeiluista ovat
tunnetuimpia Schnorrin seinämaalaukset Mtinchenin
linnassa, Flandrinin suuret friisit Pariisin
St. Vincent de Paul-kirkossa, Rottmanniu
kreikkalaiset maisemat Miinehenin uudessa
pinakotee-kissa ja Prellerin Odysseus-maisemat Weimarin
museossa. Molemmat viimemainitut kuvasarjat
ovat maalatut kipsikalkkilevyille, jotka sitten on
kiinnitetty seinään. Tällainen vahamaalaus
näyttää soveltuvan hyvästi seinämaalauksiin; värit
ovat mukavia käsitellä ja hyvin vivahdusrikkaita
eivätkä vaadi myöhempää polttamista. F. L.
Vahanalika (ceroma), höyhenetön, pehmeä,
usein heleänvärinen nahka petolintujen,
papukaijojen y. m. lintujen nokan tyvessä. V:aan
päättyy runsaasti tuntohermoja. E. M-o.
Vahapalmu, yhteinen nimitys palmulajeille,
joista saadaan palmuvahaa (ks. t.). Tärkeimmät
v :t ovat Ceroxylon (varsinkin C. andicolu), joka
kasvaa Andeilla ja voi tulla yli 50 m pitkäksi,
ja Pohjois-Brasiliassa kasvava Copernicia
ceri-fera. A\ L.
Vahapaperi, sulatetulla vahalla (t. ceresiinillä)
imeytetty paperi; käytetään ilmanpitävyytensä
takia käärepaperina voiteita y. m. pakattaessa.
V :n on suureksi osaksi syrjäyttänyt
pergamentti-paperi.
Vahapuu (Myrica cerifera) ks. S u o m y r 11 i.
Vahata ks. Buunata.
Vahatafti, on molemmilta puoliltaan
valiausseoksella (vahausvernissalla) sivelty ohut
palttina-sidoksinen kangas. Sitä käytetään sairaanhoidossa
monenlaisiin kääretarkoituksiin; samoin on sillä
käytäntöä talous- ja pukutarpeisiin. E. J. 8.
Vahehe, bantu-neekereille sukua oleva
seka-kansa Saksan Itä-Afrikassa, Uliehe-maakunnassa.
V :t ovat kookkaita ja solakoita, ihonväri
tummanruskea, toisinaan punertava. Luonteeltaan
ovat v:t itsetietoisia ja tylyjä. Paitsi sotaisia
toimia harjoittavat he karjanhoitoa ja
tarha-viljelystä.
420
Vahhabiitit (arab. valihubi), erään
muhamettilaisen uskonnollisen suunnan nimitys. Sen
perustaja oli Negdistä kotoisin oleva
Muhammed I b n Ab du-l-v a h h ä b (1691-1787), jonka
mukaan se myös on saanut nimensä. Muhammed
oli opiskellessaan arabialaisissa korkeakouluissa
tullut huomaamaan, miten Koraanin oppi
aikojen kuluessa oli turmeltunut ja huonontunut, ja
tultuaan kotiseutuunsa hän alkoi saarnata
islamin uskonpuhdistusta saaden yhä useampia
kannattajia. 1700-luvun puolivälissä tämä uusi liike
sai valtiollisen leiman ja uusi islamilainen
valloi-tusretki oli alkamassa. Iverbela valloitettiin 1801.
Mekka 1803, ja molemmat kaupungit
puhdistettiin epäjumalanpalveluksesta. Kun v. alkoivat
uhata Turkin valtakunnan olemassaoloa,
lähetettiin Egyptin varakuningas, Muhammed Ali, heitä
vastaan saaden 1818 heistä lopullisen voiton.
Senjälkeen on v:n valtiollinen merkitys
kokonaan loppunut, mutta valihabitismia ankarampine
elämänvaatimuksineen ja -tapoineen tapaa vielä
paikottfllen Sisä-Arabiassa. Intiassa, jonne uusi
oppi tuotiin 1822, se edelleenkin on
vaikuttavana tekijänä sikäläisten muhamettilaisten
kesken. [Burckhardt, ,,Notes on the bedouins aud
\vahabys" (1834); Chodzko, „Le deisme des
wahha-bis" (1848); Macdonald, / „Muslim theology"
(1903) ; Raunkieer, „Gjennem Wahhabiternes
Land" (1913). H. H a.
Vahingonkorvaus. Vahingolla käsitetään
yleensä jonkun tapauksen aiheuttamaa
omaisuuden menetystä tahi vähennystä, jollaisena
pidetään sekä suoranainen varallisuudenmeuetys
(damnum emergens) että saamatta jäänyt voitto
(lucrum cessans). Mutta vahinko on sen ohessa
myöskin henkilön fyysillisen koskemattomuuden
(integriteetin) loukkaus, kun se kohtaa jotakin
muuta oikeushyvää kuin omaisuu.soikeuksia ui. s.
immateriaalista oikeushyvää), kuten henkeä,
vapautta ja kunniaa y. m., eikä aiheuta
varalli-suudenväliennystä. Vahingon syntyminen saa
oikeudellista merkitystä, kun. on ratkaistavana
kysymys, onko sen, jota vahinko välittömästi on
kohdannut, vai ehkä jonkun toisen kärsittävä
vahingon seuraukset. Kun jonkun on toiselle
vastattava tätä kohdanneesta vahingosta, on hän
velvollinen vahingon kärsineelle antamaan
vahinkoa vastaavan arvon (ekvivalentin) eli v :n. Jotta
joku voidaan tällaiseen korvauksen suorittamiseen
velvoittaa, on hänen jollakin tavoin täytynyt olla
vahingon aiheuttajana. Vahingon sanotaan silloin
syntyneen hänen tuottamuksestaan. Mitä
tuottamuksella, joka tässä on erotettava
rikosoikeudellisesta tuottamuksesta (ks. Tuottamus),
ymmärretään, on riidanalaista, erittäinkin siihen
nähden, onko v.-velvollisuuden oikeusperusteena
periaatteellisesti pidettävä jokainen
objektiivisesti katsoen oikeudenvastainen toisen oikeuksien
loukkaus, riippumatta vahingon tuottajan
tahdosta, vaiko vain sellainen oikeudenvastainen
teko, joka edellyttää viaksi luettavaa syyllisyyttä
— huolimattomuutta tahi varomattomuutta —
vahingon aiheuttajassa. — Poikkeustapauksissa
on laissa säädetty v.-velvollisuus sellaisissakin
tapauksissa, joissa korvauksen maksamiseen
velvoitettu ei ole itse aiheena vahinkoon. Sellainen
v.-velvollisuus on m. m. eläimen omistajalla
eräissä tapauksissa eläimen aiheuttamasta
vahingosta. Niinikään 011 samanlainen laajempi
Vahakangas—Vahingonkorvaus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
