Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vahingonteko ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
423
Wahlberg—Vahtitupa
424
Emanuel von (s. 1847), suom. lääkäri, tuli
lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi 1873
väitöskirjalla: „Bidrag tili kännedomen af den septiska
mykosen lios människan". Suomen kaartin
pataljoonan nuorempana lääkärinä otettuaan osaa
Turkin sotaan 1877-78 W. tuli 1882 saman
pataljoonan lääkäriksi sekä 1895 Suomen sotaväen
ylilääkäriksi. Oli 1902-06 lääkintöhallituksen
päällikkönä. W:n elämäntyö kohdistui lähinnä
Suomen asevelvollisiin joukkoihin, joiden
terveydenhoitoa ja muuta parasta hän lämpimästi
on edistänyt julkaisten m. m. kirjaset ,,Om
soldatens värd" (1879) ja ,,Den första hjälpen
vid olycksfall och pä slagfältet" (1886,
käännetty suomeksi ja venäjäksi). Hän oli „Finsk
militärtidskrift" nimisen aikakauskirjan
perustajia ja sen monivuotisena päätoimittajana.
Lääkintöhallituksen päällikkönä ollessaan W.
julkaisi mietinnön ,,Yleisen sairaan- ja
terveydenhoidon uudelleen järjestämisestä Suomessa" sekä
ehdotuksen „Suomen sairaanhoitolaitosten
uudistamisesta ja lisäämisestä" ynnä ,.Koululääkärien
asettamisesta maamme kouluihin". Hänen
aloitteestaan lääkintöhallituksen työvoimia lisättiin
melkoisesti. Myöskin kaunokirjailijana W. on
julkaissut joukon teoksia, joista huomattavimmat
ovat hänen kertomuksensa syntymäseuduiltaan
Volgan aroilta. V. L:der.
Wahlberg [välbcrjh], W i 1 h e 1 m E m i 1
(1824-1901), itäv. oikeusoppinut, v:sta 1854 professorina
Wienissä. W. on ensimäisiä, jotka ovat asettaneet
rikosoikeuden yhteiskuntatieteiden yhteyteen ja
tutkinut rikosten yhteiskunnallisia syitä. Franz
von Liszt oli hänen oppilaitaan. Teoksia: ,,Das
Princip der Individualisierung in der
Strafrechts-pflege" (1869), „Criminalistische und
national-ökonomisehe Gesiclitspunkte mit Riicksieht auf
das deutsche Reichstrafrecht" (1872).
Wahlbom [vulbum ], Johan Wilhelm
Carl (1810-58), ruots. taidemaalari, aikoi ensin
sotilasuralle, mutta ryhtyi sitten opiskelemaan
Tukholman taideakatemiassa. Harjoitti samaan
aikaan myöskin kuvanveistoa ja opetti
voimistelua oppien siten perusteellisesti tuntemaan
ihmisruumiin anatomiaa. Aluksi hän toimi vain
piirtäjänä ja etsaajana. kuvittaen m. m. Lingin
,,Asarna" ja Mellin-Thomsonin ,,Museum för
naturvetenskap, konst och historia" nimiset
teokset sekä julkaisten yhdessä Nikanderin kanssa
teoksen „Fosterländska bilder 1520-1632". V. 1838
hän lähti Pariisiin oppiakseen varsinaista
maalausta sekä taideakatemian matkarahalla 1842
Roomaan. Palasi Ruotsiin 1848, mutta lähti 1851
taas matkoille hoitaakseen terveyttään ja oleskeli
sittemminkin usein ottein ulkomailla. Hänen
erikoisalaansa ovat eläinkuvat ja historialliset
maalaukset. Näistä on 3 tunnetuinta: ,,Kustaa II
Aadolf Stuhmin taistelussa" (1854), „Kustaa II
Aadolfin ruumis löydetään Liitzenin kentältä"
(1855) ja ,,Kustaa II Aädolfin kuolema" (1855)
Tukholman kansallismuseossa. F. L.
Wahlenberg /välcnbärj], Georg (Göran)
(1780-1851), ruots. kasvimaantieteilijä sekä
paleontologi ja geologi. Tuli professoriksi Upsalaan
1826. W. on kasvimaantieteen suurmiehiä; hänen
tutkimuksensa olivat ajalleen mestarillisia ja
jatkuvastikin erinomaisen arvokkaita. Osalla
hänen teoksiaan on ollut suuri merkitys
meidänkin maamme kasvimaantieteelliselle tutkimuk-
selle. W:n julkaisuista mainittakoon: ,,Flora
lapponica" (1812), „De vegetatione et climate in
Helvetia septentrionali" (1813), „Flora
Carpato-rum" (1814), „Flora Upsaliensis" (1820) ja „Flora
suecica" (1824-26). K. L.
Wahlroos [välrus], Dora [Doroth6e] (s. 1870),
suom. maalaajatar, sai ensi opetuksensa Turun
piirustuskoulussa sekä harjoitti sitten v:sta 1888
lähtien maalausta V. Westerholmin johdolla.
Opiskeli 1891-92 ja 1895 Pariisissa, viimemainittuna
vuonna etusijassa muotokuvamaalausta. On
v:sta 1890 alkaen ottanut osaa kotimaisiin
taide-näyttelyihin, joissa hänellä on ollut maisema- ja
laatumaalauksia sekä muotokuvia. F. L.
Wahlstatt [-äls-], kylä Sleesiassa, 9 km
kaakkoon Liegnitzistä, sillä paikalla, missä mongolit
9 p. huhtik. 1241 voittivat Ala-Sleesian herttuan
Henrik II :n, joka kaatui. Kylän länsipuolella
on se taistelukenttä, missä Bliieher 26 p. elok.
1813 sai Katzbaehin voiton.
Wahren [vären], Axel Wilhelm (1814-85),
liikemies, kauppaneuvos, kotoisin Ruotsista;
muutti 1838 Suomeen, missä otti vuokralle
Jokioisten verkatehtaan; perusti 1848 Forssan
puuvillakehruumon ja 1854 puuvillakutomon
lähellä olevalle Viksbergin tilalle. W. otti
myöskin osaa sellaisten suurten teollisuuslaitosten
kuin Kymin puuhiomon ja paperitehtaan ja
Tampereen verkatehtaan perustamiseen.
Teollisuuden ohessa W. myöskin harrasti maatalouden
kohottamista; oli jäsenenä useassa valtion
asettamassa komiteassa ja pääkomissaarina
Helsingissä pidetyssä teollisuusnäyttelyssä 1876;
korotettiin 1883 aatelissäätyyn. J. F.
Wahrmund [-ä-nt], Ado"lf (s. 1827), saks.
orientalisti, tuli 1862 arabian kielen dosentiksi
Wieniin, oli 1885-97 Wienin orientaalisen
akatemian johtajana. Pääteokset: ,,Handbuch der
neuarabischen Sprache" (3:s pain. 1886),
„Hand-buch der osmannischen Sprache" (2:nen pain.
1884), „Handwörterbuch der neuarabischen und
deutschen Sprache" (2:nen pain. 1887).
TI. H-a.
Vahti, sotat., sotilasosasto, joka virkapuvussa
ja täysin taisteluvalmiina määrätty aika (tav.
24 tuntia) pidetään valmiina määrätyllä
paikalla. Pienet v.-osastot ovat aliupseerin t.
jefreitterin johdossa, suurempia vartiostoja
komentaa yksi tai useampi upseeri. Eri
tehtävien mukaan v:t jaetaan k u n n i a-v :h i n
(ks. t.), v a r m u u s-v :h i n ja k e n 11 ä-v :h i n
(ks. t.). Varmuus-v:ien tarkoituksena on
järjestyksen ylläpito ja yleinen turvallisuus tai ne
asetetaan vartioimaan sotilasrakennuksia tai
muuta sotaväen omaisuutta, vankiloita y. m.
Nämä asettavat vartioita, jotka vapautetaan tav.
2 tunnin kuluttua. Kasarmin sisällä ylläpitävät
järjestystä k a s a r m i-v :t, tali i-v :t v. m.
M. v. II.
Vahtimestari. 1. Sotat. Vääpeli ratsu- ja
"tykkiväessä. Kussakin eskadroonassa ja
patterissa on v. (vrt. Vääpeli). — 2. Viraston,
koulun y. m. palveluskuntaan kuuluva henkilö,
jonka tehtäviin kuuluu huoneiston siistimisen ja
lämmityksen valvonta ynnä muiden
palvelustehtä-vien suoritus. V :ksi sanotaan myös ravintolain
miestarjoilijoita.
Vahtitupa, ratavartian asunto rautatiellä,
ks. R a u t a t i e.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
