Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vahto ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
425
Vahto-
Vaihde
426
Vahto I. V a h t o o. 1. Kunta, Turun ja
Porin ]., Maskun kihlak.,
Maskun-Vakdon-Xousiaisten niinismiesp.; kirkolle Liedon
rautatieasemalta n. 11 km. Pinta-ala 81,s km2, josta
viljeltyä maata (1910) 1,999 ha (siinä luvussa
luonnonniityt 197 ha). Manttaalimäärä 161/3,
talonsavuja 48, torpansavuja 52 ja muita savuja
104 (1907). 944 as. (1915); 179 ruokakuntaa,
joista maanviljelys pääelinkeinona 102:11a (1901).
200 hevosta, 638 nautaa (1914). — 1 kansakoulu.
— 2. Seurakunta, hallituksen pitäjä, Turun
arkkihiippak., Mynämäen rovastik.; perustettu
1638 saarnahuonekuntana, jossa aluksi Maskun
papisto piti jumalanpalveluksia, kunnes V. sai
oman saarnaajan 1653; muutettiin kappeliksi
keis. käskykirj. 20 piitä jouluk. 1866,
määrättiin erotettavaksi omaksi kirkkoherrakunnaksi
sen. päät. 30 p:ltä toukok. 1893, mikä toteutui
1902. — V:n nimi aikaisempina aikoina oli
„Korpi", ,,Korvis", „Vahtoon Korpi" ja
„Puu-Rusko". — Kirkko puusta, rak. 1804, korj. 1875.
L. Il-nen.
Vahva, mus. 1. V. tahtiosa = iskullinen; sen
vastakohtana heikko tahtiosa tarkoittaa
isku-tonta (ks. Isku). — 2. V. kokoaskel t.
puoliaskel = akustisesti laajempi (suhdeluvut 8:9 ja
15:16); näiden vastakohtana heikko koko- t.
puoliaskel tarkoittaa akustisesti suppeampaa
(suhdeluvut 9:10 ja 243:256 t. 20:21, ks.
Kokoaskel). I. K.
Vahva aste ks. Astevaihtelu.
Vahvavirtatekniikka ks.
Sähkötekniikka.
Vahvero 1. kantarelli (Cantharellus
cibarius) on Etelä- ja Keski-Suomen metsämailla
eniten ryhmissä kasvava ruokasieni. Kun v. on
helposti puhdistettavissa ja tuskin koskaan
toukkien syömä ja kun se lisäksi on helppo tuntea
(ks. Sienet, liitekuva Ruokasieniä),
kootaan sitä, sen sitkeydestä huolimatta, ehkä
yleisemmin kuin monia muita meikäläisiä’
ruokasieniä. V:oa käytetään tav. etikassa säilytettynä..
J. I. L.
Vahvikesolukko, tukisolukko,
mekaaninen solukko, kasvisolukot, joiden
erikoistehtävänä on lujittaa kasviruumiin eri osia. Eri
v.-lajeja ovat niinisyy- ja puu
syysöinkö t, paksusoppinen solukko ja
kivi-9 ol ukko. Hyvin kovia v:ja, tav. kivisolujen,
mutta myös niini- ja puusyiden muodostamia
solukkoja nimitetään yhteisellä nimellä
kara-solukoiksi (sklerenkymi). V:n sijoitus eri
kasvinosissa on ihmeteltävällä
johdonmukaisuudella järjestynyt niin, että mahdollisimman
pienellä ainemäärällä saadaan tarpeellinen kestävyys
aikaan. Varressa ja lehtiruodeissa (osaksi
lehdissäkin), missä taivutuskestävyys (tuulta y. m.
vastaan) tulee kysymykseen, v:t sijaitsevat
yhtenäisenä tai katkonaisena kehänä elimen ulkolaidoilla,
toisinaan ulospistävissä särmissäkin; juurissa ja
juurakoissa ja vedessä olevilla varsilla, jotka
tarvitsevat lähinnä venytyskestävyyttä, v :t
sijaitsevat keskisenä lujana jänteenä; siemenissä ja
hedelmissä v:t yleensä muodostavat
painokestä-vyyttä aiheuttavan lujan yhtenäisen ulkokuoren.
K. L.
Vahvistavat lääkkeet (tonika, roborantia),
ruumiin voimia ja sen yleistilaa vahvistavat
ruokalajit, niinkuin maito, kananmuna, liha ynnä
monenlaiset lääkeaineet, esim. rauta- ja
kiina-valmisteet y. m. s.
Vahvistettu kangas on kutomateollisuudessa
ja etenkin kankaiden sidosopissa käytetty
nimitys ja tarkoittaa sellaista kangasta, jossa
tavallisen yksinkertaisen loimi- ja kudejärjestelmän
lisänä on kankaan selkäpuoleen sidottuja
alus-loimi- tai aluskudelankoja, jotka eivät näy
kankaan oikealla puolella. Jos kankaassa on sekä
alusloimi- että aluskudelankoja, jotka sitoutuvat
keskenään, muodostuu kaksinkertainen kangas.
Tätäkin saatetaan vahvistaa
aluslankajärjestel-millä. E. J. 8.
Vahvistus, hyväksyminen, joka tarvitaan
eräänlaisten tahdonilmausten pätevyyttä varten,
esim. kunnan päätös tarvitsee eräissä tapauksissa
lääninhallituksen v:n.
Vahvistuskanne, kanne, jossa ainoastaan
pyydetään tuomioistuinta selittämään, että jokin
oikeus tahi vaade on tahi ei ole olemassa, eikä
se siis tarkoita vastapuolen velvoittamista
mihinkään suoritukseen, vrt. Kanne ja Vastine.
Waiblingen, kaupunki Saksassa,
Wurttem-bergissä, Neckariin laskevan Remsin rannalla,
5,997 as. (1905). W. mainitaan ensi kerran v. 885.
Viimeisten karolinkien aikana oli W:ssa
kuninkaallinen linna, myöhemmin se kuului
Hohen-staufeille, joiden puolustajat ehkä siitä saivat
puoluenimen ghibelliinit (ks. t.).
Vaigyas, eräs intialainen kasti, maanviljelijät,
ks. Intian uskonnot, palsta 1034.
E. K-a.
Vaigats, saari Pohjois-Jäämeressä, Venäjän
rannikon edustalla, kuuluu Arkangelin
kuverne-menttiin, 3,291 km2. Manteresta erottaa sen
V:n salmi 1. Jugorskij sar (ks. t.),
pohjoisempana olevasta Novaja-Zemljasta 51 km leveä
Kaarian portti. Saaren kautta kulkeva,
keskim. 100 m korkea, devonikauden kalkkia ja
saviliusketta oleva vuoristo on jatkoa
Polijois-Uralille. Ilmasto kolea, kasvillisuus arktinen
(tundraa) ; turkiseläimiä (kettuja, jääkarhuja,
mursuja, hylkeitä), lintuja ja kaloja runsaasti.
Vakinaista asutusta ei ole. Kesäisin käy saarella
samojedeja, syrjäänejä ja venäläisiä
metsästämässä ja kalastamassa. — V:lla työskenteli 1902
ven. retkikunta. J. G. G-ö.
Vaihde, rautatieratojen haarautumis- ja
risteyskohtiin erikoisesti rakennettu osa raidetta,
jolla vaunu ohjataan raiteelta toiselle.
Sivuradan haarautumiskohdassa suorasta radasta on
suora- 1. normaal i-v. ja käyrästä radasta
käyrä v.; kahden sivuraiteen erotessa
päärai-teesta samalla kohdalla joko eri t. samalle
puolelle muodostuu kaksi- t. yksipuolinen
k a k s o i s-v.; raiteiden risteyskohdassa käytetään
risteys- 1. engl. v:ta. Normaali-v :n (kuva 1)
pääosana on kaksi n. 5 m:n pituista, päänsä
ympäri kääntyvää kielikiskoa a, jotka ovat
keskenään yhdistetyt kahdella kangella niin, että
toisen kielen ollessa painettuna viereistään n. s.
pääkiskoa 1. nojakiskoa vasten toisen
kielen ja sen pääkiskon väliin jää rako, josta
pyörän laippa pääsee kulkemaan. Jos
sivuraiteeseen kuuluva kieli on painettuna pääkiskoaan
vasten (kuva 1), vastaa pyörän laippa
siihen sivultapäin ja pakottaa pyörän ja sen
mukana vaunun kääntymään sivuraiteelle, sillä
toisen samalla akselilla olevan pyörän laippa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
