Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vaihdemies ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
429
Vaihdemies—Vaihtolasku
430
tasaisemmin. Kielen kanta, jouka ympäri se
liikuteltaessa kääntyy, tehdään joko erikoisella
nivelellä tai tavallisena kiskon jatkona (ks.
Hau ta ti e), jossa pultit ovat niin löyhään
kiristetyt, ettäi sallivat kielikiskon liikkuvan.
Kistikappale polvikiskoineen ja kärkineen
tehdään joko tavallisista ratakiskoista, jotka sitä
varten yhteenliitetään ja kiinnitetään yhteiselle
suurelle aluslevylle tai valetaan yhtenä
kappaleena. Risteyskulma on 5°-8°. Kielikiskojen ja
ristikappaleiden rakenne
on useanlaatuinen eri
v.-muodoissa ja eri
radoilla. Raitioteillä ja
erittäinkin hevos- ja
kenttäradoilla käytetään
yksinkertaisempia
v.-muotoja, m. m. sellaista, jossa
raiteiden
haarautumiskoh-dassa lyhyempi
palanen v:ta on liikkuva
edellisessä selitettyjä
kielen-kärkiä vastaavan kohdan
ympäri ja toinen,
liikkuva pää, sovitetaan
kulloinkin sen raiteen kohdalle, jolle vaunu
tahdotaan kuljettaa. — Rautateillä v:t ovat aina
automaattisessa yhteydessä merkkilaitteiden
kanssa (ks. Signaalit) niin, että joko
semafori. merkkilevy tai lyhty aina näyttää vaihteen
asennon. J. C-en.
Vaihdemies, rautatien palveluskuntaan
kuuluva heukilö, jonka tehtävänä on huolehtia siitä,
että vaihteet ratapihoilla ovat aina oikein
käännetyt junien kulkua vastaavasti sekä että
vaihteet ovat hyvässä kunnossa. V. 11.
Vaihdesävelet, mus., ovat tilapäisesti
esiintyviä pääsäveltäjin lähimpien sukulaissävellajien
kantasäveliä (esim. C-duurissa: h, es, as, des, fis,
cis, gis. dis). Samannimisistä kromaattisista
johtosävelistä (ks. t.) eli m u u n n e sävelistä
v. eroavat vain akustisen (.,kommaa" ylemmän
t. alemman) säteltasonsa puolesta. V. ja niiden
aiheuttamat soinnut ovat tärkeimpänä välineenä
sävellajivaihdoksen eli modulatsionin (ks. t.)
aikaansaamiseen. I. K.
Vaihdevirta ks. Vaihtovirta.
Vaihdevuodet (klimaklerium), ne vuodet
naisella. joina häneltä kuukautiset alkavat kadota
ja hän siis menettää hedelmöittymisky-kynsä.
Vaihdos ks. M o d u 1 a t s i o n i.
Vaihevuodet ks. Vaihdevuodet.
Vaihinger [fai’ir)ar], Hans (s. 1852), saks.
filosofi, v:sta 1884 filosofian professorina
Haliessa. julkaissut hyvin perusteellisen ja tarkan
selittävää teoksen „Commentar zu Ivants Kritik
der reinen Vernunft" (1881-92, 2 os., jotka
käsittelevät vain Kantin teoksen alkua) sekä
aikakauskirjaa .,Kant-Studien" (v:sta 1896 alk.).
V. 1911 V. julkaisi nuoruudessaan kirjoittamansa
teoksen „Die Philosophie des Als Ob", joka
esittää omituisen ja mielenkiintoisen filosofisen
kannau, eräänlaisen ,,idealistisen positivismin".
A. Gr.
Vaihteen asetin ks. V a i h d e.
Vaihtelevat hypyt ks. Uinti.
Vaihto esiintyy talouselämässä
välttämättömänä tekijänä niin pian kuin yksityiset
taloudet eivät enää itse tuota kaikkea, mitä ne kulu-
Kuva 5.
Poikkileikkaus kielikiskon
kärjestä vastaavine
pääkis-koineen. Pilkkuviiva kuvaa
kielikiskon täyttä
poikkileikkausta.
tustansa varten tarvitsevat. V. on niinmuodoin
mitä läheisimmässä yhteydessä työnjaon kanssa.
Jossakin määrin v:oa on aina ollut olemassa,
ylellisyystavaroita ja eräitä
välttämättömyys-tavaroitakin on vain sen avulla ollut saatavissa,
riiutta kauan aikaa vanhalla ajalla ja erityisesti
varhaisimpana keskiaikana se esiintyy
poikkeus-ilmiönä. Nykyaikainen talouselämä sen sijaan
perustuu kokonaan v :oon. V. on alkuansa
suoranaista v :oa, s. o. tavara vaihdetaan
tavaraan ilman vaihtovälilleen (rahan) välitystä.
Suoranainen v. tuotti kuitenkin paljon
hankaluuksia (ks. Raha), jotka tulivat vasta rahan
väliintulon kautta poistetuiksi. Rahan
käytäntöön tultua v. tuli olemaan välillistä v :oa,
koska jokainen nyt ostaa tavarallaan rahaa, ja
sitten myy rahan siitä tavarasta, jota hän haluaa.
Korkeammalle vaihtotalouden asteelle tultaessa
kehitys tavallaan vie takaisin suoranaiseen
vaihtoon poistamalla rahan vaihtovälinetehtävän.
Näin 011 laita varsinkin kansainvälisessä
kaupassa, joka säännöllisesti tapahtuu
vaihtoväli-neitä käyttämättä. Esim. suomalainen liikemies,
joka on ostanut puuvillaa Lontoosta, ei muuta
kuin äärimmäisessä hädässä lähetä sen maksuksi
rahaa, vaan ostaa omassa maassa Lontoossa
maksettavan vekselin, s. o. saatavan, mikä toisella
suomalaisella liikemiehellä on joltakin
englantilaiselta tälle myymästään tavarasta, esim.
puutavarasta. Tässä ei siis kulje ensinkään rahaa
Suomen ja Lontoon välillä, vaan puutavara on
vaihdettu puuvillaan. Myöskin kotimaisessa
liikkeessä voidaan rahan käyttöä välttää giro- ja
clearing-liikkeen avulla, ks. Giro ja
Clearing h o u s e. LBncher, ,,Die Entstehung der
Volksvvirtschaft", Jevons, ,,Money and the
inecha-hism of exchange".] J. F.
Lukit., sopimus, jolla jonkun esineen omistaja
antaa esineen toiselle omaksi ja viimemainittu
ottaa sen omistettavakseen vastiketta vastaan,
mikä joko kokonaisuudessaan tahi pääasiallisesti
on muuta omaisuutta kuin rahaa. Kiinteistön
v:sta on voimassa yleensä samat
oikeussäännökset kuin kiinteistön kaupasta; maalla olevaa
perintömaata ei kuitenkaan ole lupa vaihtaa
kaupunkikiinteistöön. vrt. Luovutus.
A. M-nen.
Vaihtoarvo ks. Arvo.
Vaihtoaura ks. Aura.
Vaihtohajaantuminen, eräs kem.
reaktsioni-laji, jossa kaksi ainetta vaihtaa keskenään
aine-esiaan muodostaen kaksi uutta ainetta. S. S.
Vaihtokauppa ks. Kauppa ja Vaihto.
Vaihtokurssi ks. Kurssi.
Vailitolaatikko, valokuvauskoneen kasetti
(ks. t.).
Vaihtolasku, laskutapa, jonka avulla voidaan
tutkia, suuriko määrä jotakin suuretta (esim.
tavaraa tai rahaa) vastaa toista tiettyä
suuruutta olevaa suuretta, kun näiden suureiden
vaihtoarvo on välillisesti määrätty muiden
suureiden avulla. V. suoritetaan yhtälöillä niin, että
ensimäisen yhtälön vasemmaksi jäseneksi
tavallisesti merkitään tuntematon suure ja oikeaksi
sen vastine jotakin toista suuretta, seuraava
yhtälö ilmoittaa paljonko on otettava kolmatta
suuretta vastaamaan jotakin määrää’ edellisen
yhtälön oikeassa jäsenessä olevaa suurelajia;
kolmas yhtälö rakennetaan samojen perusteiden
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
