Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vaihdemies ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
431
Vaihtolämpöiset—Vaikutin
432
mukaan j. n. e., niin että seuraava yhtälö aina
alkaa samanlaisella suurelajilla kuin edellinen
päättyy ja niin että ensimäinen ja viimeinen
suure tässä ketjussa ovat samaa lajia ja
mittaa. Etsitty suure saadaan kertomalla
keskenään ne luvut, jotka ovat vasemmissa jäsenissä,
ja samoin oikeanpuoleiset luvut sekä jakamalla
jälkimäinen tulo edellisellä. Menettelyä
selittäköön tarkemmin seuraava esim.: ,,Montako
ruplaa saadaan 6 punnalla, kun 33 mk. vastaa
1 puntaa, 5 Ruotsin kruunua 11 Suomen
markkaa ja 4 ruplaa 2 kruunua?"
X ruplaa = 6 puntaa
1 punta = 33 mk.
11 mk. — 6 kruunua
2 kruunua = 4 ruplaa
siis 180 ruplaa saadaan 6 punnalla. U. S:n.
Vaihtolämpöiset ks. Eläimellinen
lämpö.
Vaihtoraha ks. Rahajärjestelmä ja
R a h a k a n t a.
Vaihtosopimus ks. V a i h t o.
Vaihtotalous ks. Vaihto ja Talous.
Vaihtovirta, sähkövirta, jonka suunta
jaksottaisesti vaihtuu siten, että yhtä periodia 1.
jaksoa vastaavan ajan kuluttua
virranvoimakkuu-della on aina sama arvo, ja kumpaankin
suuntaan yhden jakson aikana kulkeneet
sähköpaljou-det ovat yhtä suuret. V:t syntyvät vaihtelevan
sähkömotorisen voiman vaikuttaessa
mielivaltaisessa virtapiirissä. Yksinkertaisimpia ovat
sini-lain mukaan vaihtelevat v:t, i = I0 sin ((Ot)
l0 sin (2:ict) = I0 sin (2jiy)- on virran suurin
arvo, amplitudi, b) kulmanopeus, c jaksoluku ja
T= ’ yhden jakson aika. Vahvavirtatekniikassa
käytettyjen v:jen jaksoluku sekunnissa vaihtelee 15
60,’ langattomassa sähkötyksessä 30,000-3,000,000.
— Jos virtapiiri sisältää ainoastaan ohmisen
vastuksen r, on virranvoimakkuuden i ja jännityksen
E
e = Eo sin ((ot) välillä yhteys i=—^sin (U)t). Jos
taas virtapiirissä ovat sarjaan kytkettyinä, paitsi
vastusta r, jokin induktiviteetti L ja
kondensaattori, jonka kapasiteetti on C, eivät yleensä
jännityksen e = E0sin((Ot) ja virran voimakkuuden i
suurimmat arvot esiinny samanaikaisesti,
silloin on
teho on
En
In E,
COS (f.
o .
yi Ja
= sin(iot- <p).
(p on vaihesiirtokulma, jonka suuruus saa-
Lauseketta
daan yhtälöstä (p = arc tg ("’ ^ . -!—).
r to CV
"’ ^ _ * = x nimitetään virtapiirin
reaktans-r (o C r
siksi, ja |/r2-J-x2 = z virtapiirin impedanssiksi.
1
Erityisesti on qp = o jos b) =—=, ja tätä tilaa
nimitetään jännitysresonanssiksi.
V:n silmänräpäyksellinen teho on TV,,, =
I0sin (Xiil-q>)xEoSin (0)t). Tavallisesti
ymmärretään v:u teholla keskimääräistä tehoa yhden
jakson aikana. Sini-muotoisen v:n keskimääräinen’
Merkitsemällä
" -E, on W = IE cos w. I ia E ovat virran
y 2 J
voimakkuuden ja jännityksen tehollisia arvoja,
joita suorastaan osoittaviksi v.-amperi- ja
voltti-niittarit rakennetaan (vrt. Sähköopilliset
mittakojeet). Suuretta cos q> nimitetään
tehokertoimeksi.
Yhdistämällä joko kaksi tai useampia v :oja,
joilla on sama jaksoluku, saadaan
monivaihe-vaihtovirtajärjestelmät. Tärkein
monivaihejärjes-telmistä on kolmivaihejärjestelmä. Sen
muodostaa kolme v:aa, joiden välinen vaihesiirto on
1/3 jaksoa eli 120°. Kytkemällä eri vaiheet
sarjaan, saadaan kolmioyhdistys ja kytkemällä
vaiheet vastakkain siten, että kaikkien vaiheiden
joko alku- tai loppupäät yhdistetään keskenään,
saadaan tähtiyhdistys. Jos yhden vaihevirran
virranvoimakkuuden ja jännityksen tehollisia
arvoja merkitään /„ ja Ev, sekä äärijohtojen
vir-ranvoimakkuutta Ii ja johtojen välistä
jännitystä/^ onkolmiokvtkennässä /[= }/31v ja Ei - Ev.
Tähtiyhdistyksessä on /;= /„ ja £;= \f$ Ev.
Kolmi-vaihe-v:n teho on kytkennästä riippumatta
W = j/F I1 E i cos q> (ks. myös Sähkökone ja
Sähköinduktsioni). [E. Arnold, „Die
Wechselstromtechnik", I; E. Orlieh, ..Die Theorie
der VVechselströme"; C. P. Steinmetz, ,,Theory
and ealculation of alternating current
pheno-mena"; A. Russel, ,, Alternating eurrents";
A. Thomälen, ,,Kurzes Lehrbuch der
Elektro-technik"; P. Janet, „Legons d’6lectrotechnique
gönerale".] V. y.
Vaihu ks. Pääsiäissaari.
Vaiji (engl. icire = metallilanka), metalliköysi.
Vaijoki ks. Näytämönjoki.
Vaikku, korvakäytävän seinistä erittyvä
vahannäköinen aine.
Vaikute, vaikutelma. — Vaikute,
vaikuttamisen väline tai syy, esim. „ulkovaikute",
vaikutuksenalaisen olennon ulkopuolella oleva,
häneen vaikuttava seikka. — Vaikutelma,
vaikuttamisen tulos, aikaansaatu vaikutus; esim.
„ulkovaikutelma", ulkoa päin vaikuttavan syyn
johdosta sielulliseen olentoon syntynyt
mielentila.
Vaikutin 1. motiivi (ks. t.) on sielutieteessä
se sielullinen syy, joka aiheuttaa tahdonilmaisun,
erityisestikin sen tarkoitusperän mielikuva, johon
tahdonilmaisulla 1. teolla pyritään, ja tähän
mielikuvaan liittyvä tunne. Kun esim. henkilö
antaa köyhille apua, niin hänen mielessään voi
olla sen tarkoitusperän mielikuva, että toisen
ihmisen hätää on lievennettävä, mutta tähän
mielikuvaan voi liittyä esim. säälisi tunteita,
jotka taas kenties viittaavat hänen
hellätuntei-seen ja hyväsydämiseen luontoonsa. Näin ollen
tarkoitusperän miejikuvasta voidaan johtua
tarkkaamaan yksilön sekä moninaisia tunteita että
hänen koko luonnettaan. Jo tämä esimerkki
osoittaa, että teon v:ien etsiminen voi johtaa sangen
moninaisiin ja syviin sielullisiin syihin 1. v:iin.
Sangen usein on yksilön mielessä, ennenkuin hän
tekee päätöksensä, useampia erisuuntaisia v:ia
keskenään taistelemassa. Silloin päätös
merkitsee sitä, että jollekin v:lle annetaan etusija.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
