Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vaikutus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
435
Vaippapinta—Vaisto
436
kouru, endostyli 1. hypobranchiaalikouru,
samanlainen kuin suikulaisella tavattava. Verisuonisto
011 umpinainen. Kidussuolen ja mahalaukun
välillä on, kuten selkärankaisilla,
ventraalipuo-lella sydän. Tämä on toimintaansa nähden ainoa-
Kuva 2. Meritynnyri Salpa äemorratica.
i suu-, e hylkyaukko, f ripsikaari, g
hermosolmu, h kidukset, eu endostyli,
A suoli.
Kuva 1. Merituppi
Ascidia intestinalis, i
suu-, e hylkyaukko, g
hermosolmu, od
muna-johdin ja sen vieressä
siittiötiehyt, a
peräaukko, d suoli, k
kidus-suoli, st mahalaukku,
ho siittiOrauhanen, ov
munasarja, en
endostyli, c vaippa.
laatuinen, tykinnän suunta
nim. vaihtelee lyhyin
väliajoin. Työnnettyään jonkun
aikaa kaiken veren kiduksiin,
sydän pysähtyy ja alkaa
sitten lähettää verta
päinvastaiseen suuntaan, kiduksista
poispäin. Hermoston suhteen 011 yhteistä
dorsaalisen aivosolmun esiintyminen. Useimmat v. ovat
kaksineuvoisia, hermafrodiittejä. — V. voidaan
jakaa kolmeen alaryhmään. 1) Pyrstökkäät
(Appendicularia) ovat jonkun cm pituisia
pinta-eläimiä (tavattu meidänkin rannikoillamme),
joiden etupäätä verhoaa puuttuvan vaipan korvaava
hyytelösuojus; pyrstömäinen takaosa taas on
paljas. Rakenteesta mainittakoon tärkeinä,
selkärankaisia muistuttavina piirteinä, että ruumiin
tukena (etupäässä pyrstössä) 011 kiinteän
hyy-telömäinen. solu tupen ympäröimä selkäjänne
(chorda dorscdis) ja että aivosolmusta lähtevä
yksinkertainen „s e 1 k ä y d i n" on selkäjänteen
dorsaalipuolella. 2) Meritupet
(Ascidiwfor-mcsj ovat enimmäkseen alustaan kiinnittyneitä,
pussimaisia, korkeintaan :5 dm pituisia eläimiä,
joita vaippa ympäröi joka puolelta jättäen
vapaiksi vain kaksi, tav. lyhyen torven päässä
olevaa aukkoa, kidussuoleen johtavan suuaukon
ja hylkyaukon, josta hengitysvesi kidussuolta
ympäröivästä kidusontelosta joutuu ulos ja johon
peräsuoli.ja sukupuolitiehyet avautuvat.
Rakenteesta ks. muuten kuv. 1. Täysikasvuisina
meri-tupeilla on vähemmän selkärankaispiirteitä kuin
appendikulaareilla. Munista kehittyvät, viime
mainittujen kaltaiset pyrstölliset, vapaina elävät
toukat sen sijaan aivan hämmästyttävästi
muistuttavat alhaisimpien selkärankaisten, erityisesti
suikulaisen, sikiö- ja toukka-asteita. Niinpä
suolen dorsaalipuolella sijaitsee putkimainen
selkäydin, jonka etupää on laajentunut aivorakkulaksi,
ininkä seinämässä on yksinkertainen silmä ja
kuulorakko, ja pyrstössä on kiinteä, osaksi
vartalo-osaan ulottuva, suolen ja selkäytimen väliin
pistävä selkäjänne. Sitäpaitsi mainitut elimet
embryonaalisesti syntyvät samalla tavalla kuin
selkärankaisilla: selkäydin ektodermistä,
selkä-jänne entodermistä (vrt. Sikiö). Vapaasti
liikkuvan toukan lopulta muuttuessa alustaan
kiinnittyneeksi, pussimaiseksi meritupeksi,
selkäran-kaispiirteet osaksi häviävät. Paitsi suvullisesti
useat meritupet lisääntyvät myös suvuttomasti,
silmikoimalla, joten voi syntyä suuria kolonioja.
Esim. Iiotryllus violacetis esiintyy kivillä,
paaluilla y. m. rupimaisina ryhminä, joissa voi olla
satoja hyvin pieniä yksilöitä saman
selluloosa-vaipan sisässä. Yksinään elävistä mainittakoon
Ascidia (Cione) intestinalis (kuva 1). Kolonioissa
elävien joukossa on myös vapaasti liikkuvia,
pelagisia muotoja, esim. voimakkaasti loistavat
Pyrosoma-lajit. 3)Meritynnyrit 1. salpat
(Thaliacea) ovat pelagisia läpikuultavia,
tynnyrin muotoisia (suuaukko toisessa, hylkyaukko
toisessa päässä), vaipan verhoamia eläimiä.
Vaipan sisäpuolisen iholihaspussin huomattavimmat
lihakset muodostavat tynnyrin „vanteet", joiden
supistukset aiheuttavat vesivirtauksen tynnyrin
läpi ja siten vievät eläintä sysäyksittäin
eteenpäin. Rakenteesta ks. lähemmin kuv. 2. Salpat
esiintyvät yksitellen tai ketjuissa y. m. ryhmissä,
ja nämä eri esiintymismuodot on huomattu
samojen lajien eri sukupolviksi, jotka
vuorottelevat keskenään. Sukupuolielimiä vailla olevat
yksityissalpat synnyttävät silmikoimalla
ketju-salpoja ja nämä taas suvullisesti yksityissalpoja.
Aikaisemmin eri sukupolvet selitettiin eri lajeiksi
ja sen vuoksi nyt usein käytetään
kaksoislaji-nimiä, esim. Salpa democratica-mucronata.
V:n ryhmä on erikoisen mieltäkiinnittävä
edellämainittujen lukuisten
selkärankaispiirtei-den vuoksi. Välistä onkin v. yhdistetty
selkärankaisten kanssa Chordala (selkäjänteelliset)
ryhmäksi. Sopivimmin v. kuitenkin voitaneen
asettaa itsenäiseksi pääjaksoksi, jonka paikka
järjestelmässä ilmeisesti on lähinnä
selkärankaisia. Voidaan kenties ajatella viimemainittujen ja
v:n haarautuneen samasta juuresta, mutta v:lla
on kehitys selkäraukaispiirteisiin nähden ollut
taantuvaa, kuten voi päättää sikiökehityksestä
sekä toukkien ja täysikasvuisten välisistä
eroavaisuuksista. I. V-s.
Vaippapinta, silinteriä ja kartiota rajoittava
käyrä pinta. vrt. H y p e r h o 1 o i d i.
Vaisto (lat. insti’nctus) on pyrkimys, jonka
jokin ulkonainen aihe 1. kiihoke saa
purkautumaan enemmän tai vähemmän monimutkaisiin,
tarkoituksenmukaisiin ruumiinliikkeisiin yksilön
ollessa ainakin ensi kerralla tarkoitusperästä
kokonaan tietämätön. Ei ainoastaan eläimillä,
vaan ihmiselläkin on v:oja, esim. pienen lapsen
imemisliikkeet. Ulkonainen kiihotus, esim.
sormen pistäminen suuhun, saa vastasyntyneen lap
sen tekemään imemisliikkeitä, jotka ovat sille
tarkoituksenmukaisia, koska ne tekevät ruuan
nauttimisen sille mahdolliseksi, eikä kuitenkaan
voida edellyttää, että lapsella olisi mielikuvaa
tästä tarkoituksesta. Tällaisten liikkeiden on
kehitysoppiin perustuen selitetty johtuvan
toiselta puolen yksilön syntyperäisestä ruumiin ja
lähinnä hermoston liikuntokoneistosta, joka on
tulos edelläkäyvien sukupolvien lukemattomista
toimista 1. vastavaikutuksista ulkonaisiin kiiho
tuksiin, toiselta puolen yksilön tuntemasta
tarpeesta toimia määrättyyn suuntaan. Hermoston
kautta saavutettu tarkoituksenmukainen ominai
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
