Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Valamniekka ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
477
Valam niekka—Valamo
478
reä kappale voidaan kaavata myös m a 1 1 i 1 a
u-dan avulla. Niinpä esim. kuvassa 12
valkoisena poikkileikkauksena
näkyvä maljamainen kappale
voidaan kaavata akselin A
ympäri pyöritettävillä
malli-laudoilla. Ensin sorvataan
mallilaudalla M\ hiekkaan
syvennys, jonka päälle
asetetaan kehys, ja tämä
sullotaan täyteen valuhiekkaa.
Näin saadaan muotin
pääl-lysosa p (kuva 14). Alaosa kaavataan
mallilaudalla M2 (kuva 13). Kuva 14 esittää valmiin
muotin
poikkileikkauksen ; s on sydän.
Kaavaustyö vaatii
suurta ammattitaitoa ja
paljon työväkeä.
Jouk-koteollisuudessa voidaan vähentää
kustannuksia käyttämällä
kaava uskoneita (ks. t.).
II. Teräksen valaminen. Valamalla voi
monimutkaisimmatkin kappaleet valmistaa. Mutta
kun valuraudan lujuus ja sitkeys on pieni,
valetaan koneteollisuudessa, laivarakennuksessa ja
sota-aseteollisuudessa paljon kappaleita
teräksestä. Teräsvalanteet ovat upokas-, martin- tai
sähköterästä ja teräsvalimossa täytyy olla jokin
noiden teräslajien sulatusuuneista (ks. Rauta).
Teräksen v. tuottaa paljoa suurempia vaikeuksia
kuin valuraudan v. Niinpä valuteräs kutistuu
2 kertaa enemmän kuin valurauta, joka seikka
kovasti vaikeuttaa tiiviiden valanteiden
valmistusta. Kaavaus suoritetaan pääasiassa samoin
kuin raudan valua varten kuivaan hiekkaan
kaavattaessa; mallia lähinnä olevaan muotinosaan
pannaan vain enemmän tultakestävää
kaavaus-massaa. Kaikki muotit kuivatetaan.
Teräsvalanteet hehkutetaan valun jälkeen, jotta niistä
sisäiset jännitykset
poistuvat. Suomessa
.valetaan teräskappaleita
Taalintehtaalla
Kemiössä ja o.-y.
Lokomon
sähkö-teräs-valimossa Tampereella.
III. Pronssin
ja messingin
valaminen.
Suuria määriä sulatetaan
lieska u unissa,
pienempiä määriä
upokkaissa (ks.
Sulatin), joita
kuumennetaan u p
o-kasuuneissa. Upokasuunissa (kuva 15)
upokas « asetetaan samottilaatalle arinalle A ja sen
ympärille laitetaan koksituli, johon ilma tulee
lattiatasossa olevan reikälevyn R kautta
arina-rautojen välitse. Muotit valmistetaan kuten
valuraudalle ja tavallisesti kuivatetaan.
IV. T a i d e v a 1 u. Erikoishaara pronssivalua
on taidevalu, jonka, tehtävänä on taiteellisten
mallien tarkka jäljentäminen. Parhain valuaines
on n. s. taidepronssi. Vanhemman menettelytavan
mukaan valetaan alkuperäisen taideteoksen pin-
nalle kipsiä sellaisina kappaleina, että ne voidaan
ehjinä siitä irroittaa, ja tämä kipsikappaleiden
muodostama vaippa
kaavataan hiekkaan
kehysten sisään,
jotta se pysyy
koossa. Sitten
kipsi-vaippa vielä sisällä
olevine malleineen
irrotetaan
hiekka-muotista, kipsikap-paleet poistetaan
mallin pinnalta ja
asetetaan takaisin
hiekkamuottiin.
Näin on saatu
vaippamuotti. Sen
sisäpinta peitetään
vahalla tulevan valuaineen paksuudelta ja tämän
sisälle tehdään sydän. Kun vaha kuivatettaessa
sulaa ja valuu ulos, muodostuu ontelo, johon
pronssi valetaan. Uusimmassa työtavassa ei
käytetä kipsiä eikä vahaa, vaan vaippamuotti
tehdään kaavaushiekasta aivan kuin äsken kipsistä.
Valmiin vaippamuotin sisään sullotaan
varovasti kaavaushiekkaa, jolloin saadaan sydän, mikä
on mallin jäljennös. Sydämestä leikataan sitten
pois hiekkaa tulevan valuaineen paksuutta
vastaava kerros, jolloin sen ja vaippamuotin väliin
jää valukaava.
V. Kipsivalanta. Taidevalulle läheinen
ala on kipsivalanta. Jäljennettävän taideteoksen
pinnasta erotetaan korkeilla savireunoilla
kerralla valettavaksi sopivia osia ja kaadetaan
siihen kipsitaikinaa, annetaan jähmettyä ja sitten
irroitetaan savireuna kipseineen. Näin jatketaan
kunnes nuo kipsipalat koottuina muodostavat
taideteoksen täydellisen vaipan, jonka ympäri
valetaan koossapitävä paksu kipsikuori. Sisäpinta
sivellään rasvalla tai suopavedellä, muotti
käännetään ja kipsistä sekä vedestä valmistettu
taikina kaadetaan sisään. Kappale voidaan valaa
joko umjiinaiseksi tai ontoksi; ontoksi saadaan
valanne m. m. siten, että muotin keskellä oleva
hyytymätön kipsi lasketaan pois sittenkuin
vaippakerros on hyytynyt, ks. Kipsi.-—
Taideteosten jäljentäminen kipsistä valamalla on
saanut suuren merkityksen, sillä ovathan kipsikuvat
tärkeänä osana nykyajan taidekokoelmissa.
V. V-la.
Valamniekka, Valamossa kävijä, Valamossa
käynyt pyhiinvaeltaja.
Valamo (karj. Valamoi, ven. Valaa’m),
suurehko saariryhmä ja sen pääsaari
Poh-jois-Laatokassa Sortavalan pitäjässä Viipurin
lääniä, sekä näillä sijaitseva vanha
kreikkalaiskatolinen luostari, joka kirkollisesti kuuluu
Suomen kreik.-katol. hiippakuntaan.
1. Saaristo. Saariston keskusta sattuu
siihen pisteeseen, minkä muodostavat Kurkijoen
kirkolta Salmin kirkolle ja Pähkinälinnasta
Jänisjoen suulle vedetyt viivat leikatessaan
toisiaan. Lähin matka rantasaariin 18 km
(Puut-saareen lännessä), pohjoisrannan saariin yleensä
20 km ja Sortavalaan 45 km. Saaristoon kuuluu
25-30 saarta, pieniä luotosaaria lukuunottamatta.
Saariston laajuus: länsirannasta itäisimpään
saareen (Möykkyluotoon) 23 km, pohjoiseteläinen
pituus 8,s km; yhteinen pinta-ala 34 km3. Pää-
Kuva 11.
Kuva 12.
Kuva 13.
Kuva 14.
Kuva 15.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
