Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Waldeck-Rousseau ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
487
opettajana Vexiössä, Uumajassa ja Geflessä,
virasta vapaa v:sta 1905. Varsinaisen
merkityksensä W. on saavuttanut ..Svenska
missions-förbundet" nimisen lähetysliiton johtajana. W. on
julkaissut oman U:n T:n ruotsinnoksen, sekä
useita uskonnollisia kirjasia. Sovinto-opissa W.
jonkun verran poikkeaa vanhaluterilaisesta
opista, mutta raamatunkritiikkiä koskevissa
kysymyksissä hän on esiintynyt äärimäisen
vanhoillisena. ’ ’ E. K-ä.
Waldersee [-ze], Alfred (1832-1904), kreivi,
preuss. sotapäällikkö, otti esikuntaupseerina
osaa vv. 1866 ja 1870-71 sotiin; tuli 1888
yli-esikunnan päälliköksi. 1891 9:nnen
armeiakun-nan päälliköksi, 1898 3:nnen
armeiatarkastuk-.■sen päälliköksi. V. 1900 W. johti liittoutuneiden
«aitojen sotavoimia Kiinassa. J. F.
Valdes (V a 1 d e Z), Juan de (1500-41),
katolinen mystikko. V. oli syntynyt Espanjassa, mutta
eli v:sta 1531 alkaen Italiassa, vuoroin Napoli’ssa
ja Roomassa kuuluen kardinaali Conzagan
humanistiseen seurapiiriin. V. julkaisi selitysteoksia
psalmeihin ja useihin U :n T:n kirjoihin, sekä
kristinopin oppikirjan ..Alfabeto christiano",
jossa ilmenee evankelinen henki. Mystikkojen
tavoin hän asettaa sisällisen hengen ilmestyksen
ulkonaista sanaa korkeammalle. [J. Heep,
,,J. v. V., seine Religion, sein Werden. seine
Bedeutung" (1909).] E. Ka.
Valdes, Pietari ks. Valdolaiset.
Waldis, Burkard (1490-1556). W. oli
munkkina Riiassa, teki matkan Roomaan, mistä
palattuaan joutui vankeuteen ja kääntyi Lutherin
oppiin. Oli 1536-40 vangittuna vehkeilystä
Saksalaista ritarikuntaa vastaan, palasi sitten
kotiseudulleen Hesseniiu. toimien v:sta 1540 pappina
Abterodessa. W. on kirjoittanut etupäässä
eläinsatuja, pikku kertomuksia ja pilanäytelmiä,
jotka ilmestyivät 1548 nimellä „Esopus, gantz
new gemaeht u. in Reimen gefasst. Mit sampt
Hundert Ne\ver Fabeln’’ (julk. Kurz, 1862.
2 nid.; Tittmann, 1882, 2 nid.). Lisäksi W. on
sepittänyt raamatullisen laskiaisnäytelmän „Vom
verlornen Sohn" (1527; moderni pain. 1881) sekä
katolisuutta vastaan tähdätyn satiirin „Päpstisch
Reieh" (1555). Hänen „Streitgedichte gegen
Herzog Heinrich d. Jiingern v. Braunschweig’’ julk.
uudelleen 1883. [Goedeke. ,.B. W." (1852);
Milchsack, „B. W." (1881).] E. W-s.
Valdivia, samannimisen provinssin (23,287 km2,
153,841 as. 1915) pääkaupunki Etelä-Chilessä,
Calle-Calle joen rannalla. 20 km sen suulta;
20,068 as. (1915), joista n. 3.000 saksalaista. —
Useimmat rakennuksista puusta, seurauksena usein
tapahtuvista maanjäristyksistä. — V. on
saksalaisen siirtolaisuuden keskuspaikkoja. — Luter.
kirkko, teatteri. Saippua- ja nahkatehtaita,
olutpanimoja, viinanpolttimoja. Satamakaupunki
Puerto de Corral on tilavan, hyvin suojatun
V.-lahden rannalla.
Valdolaiset 1. v a 1 d e s i 1 a i s e t. keskiaikana
syntynyt katolinen lahko. Sen perustaja oli
Pietari Valdes. rikas kauppias Lyon’ista.
Säikähtyneenä erään ystävän kuolemasta Valdes
oli herännyt (1176) ja ruvennut Raamattua
lukemaan. Vapahtajan sanat Matt. 19-n hän käsitti
kirjaimellisesti, jakeli pois omaisuutensa ja rupesi
elämään apostolisessa köyhyydessä. Pian liittyi
häneen useita, jotka mieltyneinä hänen esimerk-
488
kiinsä hylkäsivät maallisen kutsumuksensa ja
antoivat pois omaisuutensa. Valdes ryhtyi
myöskin kansan kielelle kääntämään erinäisiä
raama-tunosia (semminkin psalmeista ja
evankeliumeista) ja levitti niitä oppilastensa avulla
kansan sekaan. Heitä nimitettiin nyt Lyon’in
köyhiksi; päätuntomerkkeinä olivat köyhyys
ja parannuksen saarna. Kun paikkakunnan
piispa kielsi heitä saarnaamasta, vetosivat he
paavi Aleksanteri III:een, joka
lateraanikokouk-sessa 1179 tosin vahvisti heidän köyhyyden,
naimattomuus- ja kuuliaisuuslupauksensa, mutta
asetti saarnaamisen riippuvaksi piispain luvasta.
Kun Lyon’in piispa ei saarnalupaa antanut,
syntyi hankauksia, jotka johtivat siihen, että piispa
1182 karkoitti heidät hiippakunnasta. V.
alkoivat näihin aikoihin harjoittaa kirkollisten
laitosten ja tapojen arvostelua: he tunnustivat vain
kolme sakramenttia, kasteen, ehtoollisen ja ripiu
ja hylkäsivät valauteon ja
kuolemanrangaistuksen. Veronan kirkolliskokous (1184) julisti
heidät samoinkuin muut samanaikaiset lahkolaiset,
kataarit ja albigenssit, pannaan. V. muuttivat nyt
Etelä-Ranskaan, Piemontiin ja Lombardiaan ja
liittyivät täällä samanhenkisiin »Lombardian
köyhiin" 1. humiliaatteihin, jatka jo 1179 olivat
pannaan julistetut. Täyttä yksimielisyyttä ei
kuitenkaau saatu aikaan. Valtioviisas
Innoeen-tius III olisi mielellään tehnyt v:n kanssa
sovinnon, mutta kun hän ei voinut suvaita
maallikkojen raamatunlukua eikä varsinkaan
maallikko-saarnaa. ei sovintoa voinut syntyä. V.
maallikkosaarnaajat rupesivat liikkumaan laajalti
Saksassa. Böömissä, Sveitsissä ja Reinin rannoilla;
he saivat kaikkialla kuulijoita, mutta myöskin
kirkon puolelta vainoa osakseen. Itse
inkvisiittorien täytyi tunnustaa, että lie olivat ankaran
siveellisiä, mutta siitä huolimatta vietiin heidät
polttoroviolle toinen toisensa perästä. Vihdoin
saatiin heidät jotenkin tyystin hävitetyiksi
muualta paitsi Piemontin alppilaaksoista, joissa
he ase kädessä puolustivat vapauttansa. Saatuaan
tiedon uskonpuhdistuksesta v. liittyivät innok
kaasti siihen. V. 1532 pidettiin Piemontissa
kokous, jossa yhtyminen uskonpuhdistukseen
nimenomaan päätettiin. Vastauskonpuhdistus
nostatti heitä vastaan veriset vainot, jotka
Lud-vik XIV:n aikana kohosivat korkeimmilleen.
mutta v. kestivät ne miehuullisesti. Näiden
vainojen aikana syntyi se tarina, että Piemontin
laaksojen evankelinen kristillisyys johtui
apostolien ajoilta ja olisi itsensä Paavalin perustama.
V :n 1823 jälkeen syntyi Valdolaislaaksoissa
voimakas evankelinen herätysliike, joka on
valdolaiskirkolle antanut uutta vauhtia. V:sta 1848 v.
nauttivat uskonnonvapautta. Heillä on useita
kouluja sekä pappisseminaari Firenzessä v:sta
1861. V:u lukumäärä on.nyk. n. 36.000. [T. Gay.
»Histoire des Vaudois" (1912).] E. K-a.
Waldstein ks. W a 11 e n s t e i n.
Vale (lat.. < vai fr e = voida hyvin), jää
hyvästi, voi hyvin!
Valearkadi, seinällä todellista arkadia (ks. t.
jäljittelevä umpiarkadi. U-o S.
Vale-Dimitrij (k. 1606), Iivana IV :n pojak-i
Dimitrijksi itsensä väittänyt vallantavoittaja.
joka 1603 esiintyi Liettuassa pyytäen puolalais
ten maguaattieu apua valloittaakseen Boris
Godu-novilta takaisin hänelle muka oikeudella tulevan
Waldersee—Vale-Dimitrij
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
