Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vale-Dionysioksen dekretaalit ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
489
Vale-Dionysioksen dckretaalit—Valenciennes
490
\’enäjäu kruunun. Hiin saavuttikin kaupatusta
ja meni naimisiin mahtavan vojevodin Mniszekin
tyttären Marinan kanssa. Syksyllä 1604 V.-D.
koottuine joukkoineen hyökkäsi Venäjälle ja
saavutti jommoistakin menestystä, kun yleisesti
oltiin Borikseen tyytymättömiä. Tämän äkkiä
kuoltua huhtik. 1605 V.-D. voi kesäkuussa
voittajana kulkea Moskovaan, jossa hänet
tunnustettiin tsaariksi. Mutta hänen osoittamansa
puola-laisystävyys ja erittäinkin katolismielisyytensä
herätti pian venäläisissä tyytymättömyyttä, ja
jo seur. v:n keväänä (toukok.) syntyi
Moskovassa kansankapina, jossa V.-D. ja suurin osa
hänen puolalaisesta seurueestaan murhattiin.
V.-D:n syntyperästä on lausuttu eri arveluita.
Yleisimmän mielipiteen mukaan hän oli eräästä
.Moskovan luostarista paennut munkki G
rigo-rij Otrepiev. — Venäjän tsaariksi oli nyt
valittu Vasilij Sujskij, mutta 1607 ilmestyi uusi
V.-D., joka kauan aikaa joukkoineen mellasteli
Tusinossa likellä Moskovaa. Vasta 1610, Jaakko
De la Gardien tultua Moskovaan, täytyi hänen
vihdoin sieltä paeta ja hän sai pian sen jälkeen
surmansa. Mutta parin kuukauden perästä oli
jo olemassa Länsi-Venäjällä kolmas V.-D., joka
sai haltuunsa Ivangorodin ja Pihkovan. Hänen
menestyksensä oli kuitenkin lyhytikäinen: jo
kesällä 1612 hän joutui vangiksi Moskovaan ja
-urmattiin. — „Vale-Dimitrijen aika’’ on
Venä-iän suurimman sekasorron ja kurjuuden aika,
jolloin ulkomaalaiset, puolalaiset ja ruotsalaiset,
uhkaavat saattaa koko valtakunnan valtansa alle.
>e päättyy Mikael Romanovin tullessa valituksi
Venäjän tsaariksi helmikuussa 1613. K. G.
Vale-Dionysioksen dekretaalit ks. D i o n
y-.sios Areopagita.
Vale-Dmitri ks. V a 1 e-D i m i t r i j.
Valeikkuna, seinällä todellista ikkunaa
jäljittelevä umpi-ikkuna. V:t ovat etenkin
monumen-taaliarkkitelituurin klassillisten tyylimuunnosten
käyttämä nolo, moitittava, pohja- ja
fasadisom-mittelun puuttuvan yhtenäisyyden -alaamiskeino.
Valaisevan esimerkin v:in käytöstä tarjosi
Hel–ingissä ent. Turun kasarmi, jossa niitä fasadissa
oli aina puoleensataan saakka. U-o V.
Vale-isidoriset dekretaalit ks.
Pseudo-isidoriset dekretaalit.
Valejalat, pseudopodit, juurijalkaisten
<RhizopodaJ tarpeen mukaan esiintyönnettävät ja
-isäänvedettävät, liikunto- ja ravinnonottoeliminä
toimivat alkulimalisäkkeet. vrt. Alkueläimet
a J u u r i j a 1 k a i s e t.
Valekenttä tuli nimeksi sille paikalle
Kolma-lin läheisyydessä, jossa Ludvik Hurskas 833
petollisella tavalla joutui tappiolle kapinaan
nousseita poikiaan vastaan taistellessaan sekä tuli
heidän vangikseen.
Valekruppi (pseudokruppi) ks. K u r i s t u
s-’ tauti.
Valekuolema ks. Kuolema.
Valelma. muottiin valamalla aikaansaatu
esineen jäljennös, vrt. Valaminen.
Valelumenetelmä ks. Puhtaanapito,
palsta 1058.
Valencia 1-e’npiaJ. 1. Samannimisen
provinssin (10,749 km2, 911.429 as. 1914) ja entisen
kuningaskunnan pääkaupunki Itä-Espanjassa,
Välimeren hedelmällisellä rantatasangolla,
Guadalavia-rin rannalla. 4 km sen suulta, rautatien varrella;
233,348 as. (1910). Vanhanaikaisimpia
espanjalaisia kaupunkeja. Kaupungin muurin raunioita
ja 2 vanhaa kaupunginporttia; joen yli 5
kivisiltaa; goot. katedraali (rakentaminen aloitettu
1262) ja useita muita kirkkoja (m. m. Pyhäu
Nicolauksen kirkko, jossa arvokkaita Vicente
Juanesin maalauksia ja Dionis Yidalin freskoja) :
arkkipiispan linna vuosilta 1482-88. Yliopisto
(per. 1410), jonka kirjasto käsittää 50,000 nid.,
on Espanjan kuuluisimpia; taideakatemia;
piispallinen kirjasto (10.500 nid.) ; taidemuseo
(Ribaltan, Riberan, Juanesin y. m. tauluja).
V:ssa 011 Espanjan suurin härkätaistelusirkus.—
Silkki- ja villateollisuutta, hansikasten,
viuhkojen, rauta- ja pronssiesineiden, lasin ja
savituot-teiden valmistusta: myllyjä. Ympäristössä
hedelmä-viljelyksiä. — Vilkas merikauppa.
Satamakaupunki Villanueva del Grao (lyh. del Grao) on
Guadalaviarin suussa. — Y:n mainitsee jo Livius.
Kaupunki otti v. 77 e. Kr. osaa Sertoriuksen
kapinaan ja sai tästä Pompejukselta ankaran
koston osakseen. 5:nnellä vuosis. j. Kr.
valtasivat V:n länsigootit, v. 714 maurit. Oltuaan
myöhemmin, vv. 1094-99, Espanjan kansalliss
n-karin Cid Campeadorin hallussa (tästä nimi
V. del Cid), anastivat maurilaiset V:n
uudestaan, kunnes se liitettiin — lopullisesti 1319 —
Aragoniaan. 1500- ja 1600-luvuilla oli V:n
taidekoulu (Juanesin perustama) maailmanmainio.
V:n taloudelliselle kukoistukselle oli kova isku
Filip 111 :n 1609 toimeenpanema maurilaisten
maasta karkoittaminen. Napoleonia vastaan
käydyn sodan aikana ranskalaiset 1812 valloittivat
V :n. — 2. Ent. kuningaskunta Pyreneitten
niemimaan itäosassa, jaettu nyk. kolmeen provinssiin:
Alieante, Castellon ja V.; pinta-ala 22,876 km2,
1,732,665 as. (1914), suureksi osaksi
maurilais-syntyisiä. V. on kuivailmastoista aroseutua, jossa
maanviljelys on mahdollinen ainoastaan
keinokastelun avulla. Purojen ja jokien vettä on
tämän vuoksi vanhastaan johdettu lukemattomiin
kastelukanaviin. — Arabialaisvallan
loistokaudella V. kuului Cördoban kalifikuntaan. V. 1031
muodostui itsenäinen V.-niminen maurilainen
kuningaskunta, jonka kukistuttua (1319) V.
yhdistettiin Aragoniaan. — 3. Kaupunki Venezuelassa,
Etelä-Ameriikan pohjoisosassa, Karaibi’n
vuoristossa, 15 km V.-järvestä, 38 km siihen
rautatiellä yhdistetystä satamakaupungista Puerto
Cabellosta, helppokulkuisten, meren rannikolle ja
Orinocon alankoon johtavien solien lähistössä;
n. 40,000 as. (1913). V. on Venezuelan
kahvi-kaupan keskus. Villa- ja puuvillateollisuutta,
maanviljelyskouetehtaita; opettajaseminaari.
Ympäristössä kahvi-, sokeriruoko- ja
puuvillaplan-taaseja. — Maanjäristykset ovat useita kertoja
V:aa hävittäneet. J. G. G-ö.
Valenciennes lvaläsie’n], arrondissementin
pääkaupunki Koillis-Ranskassa, Schelden
rannalla, lähellä Belgian rajaa,
Nord-departementissa; linnoitettu; 34.766 as. (1911). —
Pääkirkko Notre Dame du St. Cordon, rak. 1850-64
13:nnen vuosis. tyyliin; kaunis kaupungintalo
(v:lta 1612), jossa taidemuseo; muistopatsaita
taidemaalari Watteau’n, historioitsija
Frois-sart’in v. m. kunniaksi; useita kouluja. Kirjasto
(40,000 nid.) ja luonnonhist. museo. — Lähistössä
Anzinin rikkaat hiilikaivokset, joiden
vaikutuksesta V. on kehittynyt suureksi teollisuuskeskuk-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
