Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vale-Dionysioksen dekretaalit ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
491
Valenivel—Valerius
492
seksi: metallurgisia, mekaanisia ja kemiallisia
tehtaita, batisti- ja musliiuikutomoja. Muinoin
kuulu pitsienvalmistus (V.-pitsit) ou nyk. lamassa.
— Frankkien aikana oli V:n nimenä Valencian®
1. Valentiana. V:n 842 jälkeen kuului kaupunki
kauan Saksalle. Vasta Nijmegenin rauhassa 1698
luovutettiin se Ranskalle. J. G. G-ö.
Valenivel fpseudarthrosia), luonnoton,
liikkuva yhtymä luussa, esim. luun katkeaman
jälkeen, kun katkenneet päät eivät ole kasvaneet
toisiinsa kiinni, vaan muodostavat nivelentapaisen.
Walen-järvi [valon-], kaunis alppijärvi
Sveitsissä, St. Gallen-kanttoniu etelärajalla; 23 km®,
423 in yi. merenp.; suurin syvyys 151 m.
Runsaasti kaloja. W:n laskujoki Linth päättyy
Zurichin-järveen. Rannoilla muutamia kyliä.
Etelärantaa seuraa Zurich-Chur rata.
Valens, F lavi us (k. 378), Rooman keisari;
tuli 364 veljensä Valentinianus I:n
kanssahallit-sijaksi saaden itäisen osan valtakuntaa; voitti
Procopius nimisen vastakeisarin 366.
Areiolai-sena V. sorti oikeauskoista kirkkoa: joutui
tappiolle ja sai surmansa taistellessaan Adrianopolin
läheisyydessä länsigootteja vastaan. .7. F.
Valenssi (lat. valPre - olla voimassa, voida)
ks. Atomiarvo.
Valentia, saari Irlannin lounaisrannikolla:
11 km pitkä, 3,7 km leveä. Grafiittikaivoksia;
brittiläis-ameriikkalaisten sähkölennätinkaapelien
lähtökohta; ensiluokan meteorologinen asema.
Valentin ]-ä], Karl (s. 1853), ruots.
mu-siikkikirjailija. Julkaisi (yliopistollisena
väitöskirjana) tutkielman ruots. kansansävelmistä
(1885). Perusti Gööteporin lauluyhdistyksen
(,,Harmoniska sällskapet"), jonka avulla esitytti
huomattavia kuoro- ja orkesteriteoksia. Sävelsi
lauluja, kantaatteja, juhlauvertyyrin y. m. 1. K.
Valentinianus ]-u’n-], Rooman keisareita.
V. I (321-375) tuli 364 sotamiesten
valitsemana keisariksi, mutta antoi valtakunnan
itäisen osan veljelleen Valensille. Itse hän
Milanosta käsin hallitsi voimakkaasti länsimaita.
Hänen täytyi käydä monta sotaa rajaseutujen
barbaareja, varsinkin alemanneja vastaan.
Uskonnon asioissa oikeauskoinen. mutta suvaitsevainen.
V. II (k. 392), edellisen poika, tuli 375 yhdessä
veljensä Gratianuksen kanssa hallitsijaksi;
hallitsi länsimaita; hänet murhautti frankkilainen
Arbogast.
V. III (k. 455), Theodosius Suuren tyttären
Placidian ja sotapäällikkö Constantiuksen poika,
tuli Länsi-Rooman keisariksi 425 äitinsä
holhouksen alaisena. V.. joka oleskeli Ravennassa,
osoittautui veltoksi ja kykenemättömäksi
hallitsijaksi. Barbaarikansojen hyökkäykset jatkuivat
hänen aikanaan. Murhautettuaan kuuluisan
sotapäällikön Aetiuksen V. itse sai surmansa
murhaajan kädestä.
Valentiniitti, rombisesti kiteytyvä keltainen
tai harmaa kivennäinen, kokoomukseltaan
anti-monioksidi, SbjO». V. on antimonikin y. m.
antimoninpitoisten mineraalien hapettumistulos
ja esiintyy niiden seurassa. P. E.
Valentinus /-»’-/, kaksi it. pyhimystä. 1. V.
Ternin piispa (k. n. 275 j. Kr.), leiniä ja kaatuvaa
tautia sairastavien suojeluspyhimys. Nimipäivä
2 p. helmik. — 2. V. Yiterbon presbyteeri, kärsi
marttyyrikuoleman Maxiuiinianuksen vainossa
n. 303 j. Kr. Nimipäivä 3 p. marrask. E. K-a.
Valentinus [-V-], 2:selia vuosis. j. Kr. elänyt
gnostikko. V. syntyi Egyptissä, eli 136-165
Roomassa ja .kuoli Kypros-saarella. Hänen
saarnoistaan ja virsistään on vain katkelmia säilynyt.
Hän tahtoo neuvoa uskovaisia, miten he
aistillisuuden kahleista pääsevät valoon ja vapauteen,
ja vaatii ankaraa askeesia. Ihmiset hän jakoi
kolmeen ryhmään: hengellisiin, sielullisiin ja
aineellisiin. V. edustaa aleksandrialaisen
gnostilaisuuden kehittyneintä muotoa, vrt.
Gnostilaisuus. E. K-a.
Valeovi, ovea jäljittelevä, kehystetty tai
kehyksetön, milloin kuvanissinä käytetty,
milloin tarpeettomasti fasadiin sommiteltu matala
seinäkömero. Esim. mainittakoon Helsingin
vanhan seurahuoneen alakerran kummassakin päässä
oleva v. U-o N.
Valera f-e’-/, J u a n V. y A 1 c- a 1 ä G a 1 i a n o
(1824-1905), esp. valtiomies ja kirjailija. Toimi
diplomaattisella uralla, oleskeli useissa Euroopan
hoveissa, oli jonkun aikaa kauppaministerinä ja
opetuslaitoksen johdossa. Valittiin sittemmin
akatemian jäseneksi. V. on huomattava
proosa-kirjailija ja nykyaikaisen esp. novellin
varsinainen luoja. Hänen runsaasta tuotannostaan
mainittakoon romaanit ..Pepita J im^nez" (1874, suom.
..Kiusaus", 1908). ,.E1 comendador Mendoza"
(1877), „Pasarse de listo" (1878) ja ,,Doua Luz"
(1878). Hänen kertomuksistaan ja novelleistaan
ovat parhaimpia ,.La buena fama" (1895), .,E1
pajaro verde", ,,Juanita la larga" (1896), ,,Genio
y figura" (1897), ..Mors amor" (1899) sekä
kokoelmat ..Cuentos y dialogos" (1882) ja ,,De varios
colores" (18981. Myöskin runouden ja näytelmän
alalla V. on liikkunut (..Poeslas", 1858,
„Tenta-tivas dramätic-as", 3 pain. 1880), ja vihdoin on
hänen tuotannostaan myöskin mainittava hänen
henkevät ja oivalliset arvostelunsa: ..Estudios
cnticos sobre literatura" (1864), ..Xuevos
estudios crfticos" (1888), „A vuela pluma" (1897 .
..Disertaciones y juicios literarios" (1878). V. on
hienosti sivistynyt kirjailija, miellyttävä kertoja,
joka viehättävällä ironialla ja syvällä
ihmistuntemuksella käsittelee aiheitaan. Kielenkäyttäjänä
hän on verraton mestari, voittamaton uudem
massa esp. proosassa. V:n kootut teokset
ilmestyivät sariässä ..Colecciou de esc-ritores
eastella-nos" (12 nid., 1886-1907). E. VV-s.
Valeriaana ks. V a 1 e r i a a n a h a p o t ja
V i r m a j u u r i.
Valeriaanahapot, neljä orgaanista isomeeri-ta
happoa, joiden kaava on C&H10O2. Tavallinen
kaupassa esiintyvä valeriaanahappo on kahden
tällaisen hapon sekoitus. Sitä on luonnossa joko
vapaana tai estereiksi sidottuna m. m.
valeriaana-kasvin juuressa. Teknillisesti sitä valmistetaan
hapettamalla sikunaöljystä saatua amylialkoholia.
Sc* on nestemäinen, voimakkaantuoksuinen aine.
jonka suoloja käytetään lääkkeenä. V:n este
r i t ovat hedelmäntuoksuisia ja niitä käytetään
hcdelmäessensseinä. S. S.
Valeriana ks. V i r m a j u u r i.
Valerianus [-ä’n-J. P u b I i u s L i c i n i u s.
Rooman keisarina 253-60: otti 254 poikansa
Gallienuksen kanssahallitsi jaksi, joutui 260 per
sialaisteu vangiksi ja kuoli vankeudessa.
Valerius [-le’-], kuuluisa muinaisroomal.
ylimyssuku, jonka jäsenistä useat kunnostautuivat
sekä rauhan että sodan toimissa.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
