Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Valerius ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
495
Vale-Smerdis
—Valiokunta
496
kruununperillisen arvonimi, jos tämä on
kuninkaan vanhin poika tai tämän vanhin poika.
Vale-Smerdis ks. Persia (palsta 440).
Valetta [-e’-] (La Valetta, Vall et ta),
Alalta-saaren linnoitettu pääkaupunki ja tärkein
satamapaikka, niemellä kahden kauniin
merenlahden välissä; esikaupungit mukaanluettuina
n. 50,000 as. — Useita vanhoja
loistorakennuk-sia johanniittain (maltalais-ritarien) ajoilta, m. m.
suurmestarin linna, joka nyk. on kuvernöörin
asuntona: yliopisto, kirjasto (60,000 nid.), tähtit.
observatori, kasvit, puutarha; meriarsenaali. -—
V., joka vv. 1522-1798 oli johanniittain
pääkaupunki, on nyk. Englannin Välimerenlaivaston
tärkein asemapaikka.
Valette [-e’t], Jean Parisot de la
(1494-1568), johanniittain ritarikunnan suurmestari
v:sta 1557, ransk. sukuperää. V. palautti kurin
ritarikuntansa keskuudessa ja taisteli sellaisella
tarmolla muhamettilaisia vastaan, että sulttaani
Soliman II lähetti 1565 suuren laivaston Maltaa
vastaan, mutta V:n onnistui torjua
turkkilaisten hyökkäys, joka kesti toukokuusta
syyskuuhun. V. 1566 hän perusti saaren pääkaupungin
J.a Valettan, joka sai hänestä nimensä. J. F.
Walewski /-e’- /, Alexandre Colonna
(1810-68), ransk. valtiomies, Napoleon I :n ja
puolalaisen kreivittären Marie Wale\vskan
avioton poika. W. otti 1831 osaa Puolan kapinaan
ja oli sitten muutamia vuosia Hanskan
sotapalveluksessa toimien Algeriassa; esiintyi v:stal837
kirjailijana ja sanomalehtimiehenä käyden
myöskin 1840-luvulla hallituksen asioilla Egyptissä ja
Buenos Ayresissa. V. 1848 W. liittyi Ludvik
Napoleoniin ja sai seur. v. suorittaaksensa
diplomaattisia tehtäviä Italiassa ja Lontoossa; tuli
1855 ulkoasiainministeriksi ja oli seur. v.
esimiehenä Pariisin kongressissa; erosi tammik.
1860, kun ei halunnut edistää Italian yhdisty
mistä, mutta tuli jo marrask. sam. v.
valtioministeriksi, josta toimesta poistui kesäk. 1863,
kun ei saanut Ranskaa esiintymään Puolan
hyväksi; 1865-67 lainsäätäjäkunnan esimiehenä.
\V. oli keisarivallan vapaamielisimpiä
ministerejä. J. F.
Walfish Bay ks. Valaskala n-1 a h t i.
Valget- järvi (,.Y a 1 k e a-j ä r v i’\ ven.
Bclo-osero), Novgorodin kuvern., Äänisjärven
kaakkoispuolella, kuuluu laskujokensa Seksnan
välityksellä Volgan jokialueeseen ja saa
kolmisenkymmentä lisäjokea ja -puroa, joista sen
luoteisosaan laskevat Kovza ja Kenia ovat tärkeimmät;
44 km pitkä, 32 km leveä, muodoltaan
soikio-mainen. 1,121 km2; vesialue n. 13,250 km2;
syvyys pieni tkeskim. 5-7 mi. Aallokon
käydessä nousee pohjalietettä veteen, joka tällöin
saa vaaleansamean värin (siitä V:n nimi).
V:n rannat ovat niin alavat, että pienikin
vedenpinnan siirtyminen aiheuttaa suuria järven
pinta-alan muutoksia. Liiallisen
vesimääränpiene-neniisen ehkäisemiseksi ja laivakulun
turvaamiseksi rakennettiin v. 1896 sulkulaitos Seksnan
niskaan. Jo aikaisemmin, v. 1864, oli kaivettu
Y:n länsipuolitse Seksnasta Kovzaan 68 km
pitkä Belozerskin kanava (vrt. Marian
kanava). — V. on hyvin kalaisa. Kesäisin on
kalastus vapaa, talvisin jaetaan järvi
ranta-asu-kasten kesken palstoihin. — V:n etelärannalla
kaupunki Belozersk (ks. t.). J. G. G-ö.
Valhalla, taistelussa kaatuneiden sali, ks.
Skandinaavien muinaisuskonto,
palsta 1469.
Valheaistimus 1. bailusi natsioni on
aistintoirninnan häiriö, jonka johdosta ihminen
luulee aistivansa jotakin olematonta (vrt. A i
s-tinhairahdus). Muutamat käyttävät
hallu-sinatsioni-käsitteen suomalaisena nimityksenä
sanaa „aistinhairaus", ,.illusionin" nimityksenä
..harhahavainto", yhteisenä, molempia
käsittävänä nimitvksenä ,,aistinhäiriö".
A. Gr.
Vali (arab. tcäli), Turkin provinssin
(vilajee-tin) kenraalikuvernöörin arvonimi. H. H-a.
Valide (arab. icälide), myös V a 1 i d e-S uita n,
hallitsevan sulttaanin äidin nimitys. H. H-a.
Valimo ks. Valaminen, R a u t a v a 1 i m o,
T e r ä s v a 1 u.
Valinkauha, helposti sulavasta aineesta
(vahasta, steariinista, lyijystä, tinasta, sinkistä
j. n. e.) valamalla valmistettavien pienien
esineiden sulatukseen käytetty rautakauha.
Valinnainen ks. Fakultatiivinen.
Valinta, biol., luonnollinen ja keinotekoinen v.,
ks. Polveutumisoppi.
Valintaoppi = valinta- 1. selektsioniteoria.
Valintateoria 1. selektsioniteoria ks.
Polveutumisoppi, palsta 792-793.
Valio ks. Voinvientiosuusliike
Valio r. 1.
Valiokunta, järjestön rai toimi-elimen
(kansaneduskunnan, valtuuston j. n. e.) keskuudestaan
asettama orgaani, jonka tehtävänä on
määrättyjen asiain valmisteleminen. — V:sta eroaa
komitea siinä, että jälkimäiseen kuuluu jäseniä
asettavan järjestön tai toimielimen ulkopuolelta,
toimikunta taas siinä, että sillä on
hallinnolliseen toimeenpanoon kuuluvia eikä
pääasiallisesti ainoastaan valmistelevia tehtäviä;
kunnalliset lautakunnat ovat vakinaisia orgaaneja,
joilla on sekä neuvottelevia {- valmistelevia) että
hallinnollisia tehtäviä. Aivan tarkkaan ei
kuitenkaan näitä käsitteellisiä eroavaisuuksia
noudateta. — Suomen eduskunta asettaa
varsinaisilla valtiopäivillä viisi valmisteluvaliokuntaa,
nim. perustuslaki-v :n, laki-v-.n, talous-v:n ja
valtiovarain-v :n, joihin kuuluu kuhunkin 16.
sekä pankki-v:n, johon kuuluu 12 jäsentä.
Varajäseniä valitaan ainakin neljäsosa
vakinaisten jäsenten lukumäärästä. Näiden
valmistelu-v:ien lisäksi valitaan erityinen toimitus-v., joka
laatii ja toimittaa eduskunnasta menevät
kirjelmät sekä tarkastus-v.; molempiin kuuluu 9
jäsentä. Tarpeen mukaan voidaan myös asettaa
muitakin, ylimääräisiä. v:ia; tällaiseen v :aan
voidaan lykätä asia. joka muuten olisi
lakimääräisen v:n valmisteltava, jos tuossa
ylimääräisessä v:ssa on ainakin 12 jäsentä. —
Ylimääräisillä valtiopäivillä asetetaan ne v:t. jotka asiain
valmistelua varten vaaditaan.
V:ien jäsenten vaalin suorittavat eduskunnau
valitsemat valitsijamiehet.
Edellämainitut v:t ovat erikois-v.ia, mutta
niiden lisäksi on eduskunnan itsensä
toimitettavilla vaaleilla asetettava kuusikymmenjäseninen
n. s. suuri v. (ks. t.). jolla on yleisen
valmistelu-v : n luonne.
Yalmistelu-v :t eivät ole toimivaltaiset
tekemään lopullisia päätöksiä, vaan ainoastaan
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
