Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Valiokuntapäivät ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
499
Valistus—Valitusosoitus
500
asioita". V:ta vastustavan romanttisen
aatevirtauksen edelläkävijöitä olivat m. m. Rousseau ja
Herder (ks. n.). Vuodesta 1790 alkaen se
esiintyi voimallisesti monilla aloilla kirjallisuudessa
ja pääsi 1800-luvun alussa vallitsevaksi
katsantotavaksi (ks. Romantiikka). A. Gr.
Valistus (virallinen nimi ,,Kansanopettajain
osakeyhtiö Valistus"), kustannusliike ja
koulutarpeiden kauppa Helsingissä, perust. 1901.
osakepääoma alk. Smk. 5,000: —, nyk. Smk. 50,000: —,
osakkeiden nimellisarvo Smk. 5: —,
vararahastot Smk. 450,000:—, liikevaihto 1916 Smk.
1,317,612:52. — V. on kustantanut lukuisan
joukon kansakoulun oppikirjoja, kasvatus- ja
opetusopillisia teoksia, koulukarttoja,
havaintokuvia ja koulunuorisolle tarkoitettua
kaunokirjallisuutta; aikakausilehdet ,,Opettajain lehti",
„V:n lasten lehti" ja ,,Joulupukki" ilmestyvät
myös sen kustannuksella. — Liike on käyttänyt
vuosittain melkoisen osan voittovarojansa
yleishyödyllisiin, etupäässä kansanopetusta edistäviin
tarkoituksiin, m. m. jakelemalla kansakouluille
oppilaskirjastoja, avustamalla
Koulukeittoyhdis-tystä, perustamalla Kausanlasteu opintorahaston,
jonka korkovaroista on jaeltu apurahoja
seminaarien oppilaille y. m. Lahjoitusten summa
v :lta 1916 oli Smk. 23.520:32. — V. omistaa
kirjansitomon, jossa työskentelee yli 60 henkeä, ja
on pääosakas Raittiuskansan kirjapaino o.-y:ssä.
Liikkeen palveluksessa on nykyjään yli 100
henkilöä; toimitusjohtajana oli liikkeen
perustamisesta v:een 1908 opettaja E. V. Ponkala ja siitä
alkaen O. W. Pellinen. O. VV". P.
Valistusfilosofia, ne filosofiset
oppimuodos-tukset, jotka ovat ominaiset valistusaikakaudelle
ja joissa sen henki ilmenee, ks. Valistus.
Waliszewski /-se’-/, Kazimierz (s. 1849i,
kreivi, puol. historioitsija: julkaissut puolaksi ja
ranskaksi joukon historiallisia y. m. teoksia,
m. m. „Potocey i Cozartoryscy" (1887),
..Rela-tions diplomatiques entre la France et la Pologne
au XVII. siöcle" (1889).
Vallitsija, henkilö, joka on oikeutettu
ottamaan osaa kansanedustajan, kunnallisen
toimihenkilön, valittavan virkamiehen, jonkun
henkilöryhmän tahi yhtymän keskuudesta määrättyä
tarkoitusta varten asetettavan edustajan y. m. s.
vaaliin, ks. Äänioikeus.
Valitsijamies. Kolmen päivän kuluessa
valtiopäiväin avaamisen jälkeeu tulee eduskunnau
valtiopäiväjärjestyksen 34 §:n mukaan asettaa
erityiset henkilöt valitsemaan eduskunnan
valiokuntain jäseniä. Näitä henkilöitä nimitetään
v:iksi. V :t, joita on oleva vähintään 35 ynnä
tarvittavat varamiehet, valitaan suhteellisilla
vaaleilla.
Valitsijayhdistys, suhteellisia vaaleja varten
muodostettu äänioikeutettujen yhtymä.
Eduskuntavaaleja varten voi vähintään viisikymmentä
saman vaalipiirin valitsijaa allekirjoittamallaan
asiakirjalla ilmoittaa sopineensa kannattamaan
määrättyä, asiakirjassa mainittua ehdokaslistaa,
jolloin näin muodostunut v. on oikeutettu
vaalipiirin keskuslautakunnalta pyytämään
ehdokaslistan julkaisemista ja ottamista vaalipiirin
vaalilippuihin.
Valittaja ks. Valitus, Valitusaika,
Valitusosoitus.
Valitus. 1. Hallinto-oik. Keino, jolla muutosta
haetaan hallinnollisen viranomaisen päätökseen
tai muuhun toimenpiteeseen. Tähän v:een
nähden on sivistysmaissa yleensä noudatettu kahta
eri järjestelmää. Toisen
(englantilais-ameriikka-laisen) mukaan on v. tehtävä tuomioistuimelle,
joka sen tutkii yleisen lain periaatteiden mukaan.
Toisen mukaan, joka on ollut varsinkin Rans
kassa käytännössä ja jota nyttemmiu yleisimmin
noudatetaan, ei v. tapahdu tuomioistuimelle vaan
ylemmälle hallinnolliselle viranomaiselle, jonka
tulee harkinnassaan soveltaa erityisiä hallintoa
koskevia periaatteita. — Suomessa v. on tehtävä
ylemmälle hallinnolliselle viranomaiselle, ja on
toisinaan useampiakin valitusasteita peräkkäin.
Valitustie hallintoasioissa päättyy tavallisesti
senaatin talousosastoon.
2. Prosessioik. Riitajutuissa v. on keino, jolla
haetaan muutosta eräänlaatuisiin alioikeuden tai
hovioikeuden antamiin päätöksiin taikka
tuomioihin. Niinpä esim. voidaan valitusteitse hakea
muutosta sellaiseen alioikeuden päätökseen, jolla
prosessiväite on hyväksytty tai väite
tuomioistuimen pätevyydestä hyljätty. Jos
oikeuden-käynnissä on tapahtunut suurempi virheellisyys,
n. s. tuomiovirhe (ks. t.), ou
muutoksenhakukeino oikeuden päätökseen tai tuomioon v.
ylemmässä oikeusasteessa. Myöskin eräissä muissa
tapauksissa tulee v. siviiliprosessin tai
vapaaehtoisen oikeudenkäytön alalla käytäntöön. —
Rikosjutuissa v. on säännönmukainen muutoksen
hakukeino.
Valitusaika, aika. jonka kuluessa valituskirja
on jätettävä ylemmälle tuomioistuimelle tai
hallinnolliselle viranomaiselle. Hovioikeuteen on v.
alioikeuden riita- ja rikosjutuissa antamista
päätöksistä yleensä 30 päivää päätöksen tai tuomion
antamisen päivästä, tätä päivää kumminkaan
lukematta. Sellaisissa kaupungeissa, joissa on
hovioikeus, on v. raastuvanoikeuden päätöksestä
hovioikeuteen 15 päivää. Hovioikeuden antamasta
päätöksestä ou valitettava senaatin
oikeusosas-toon säännöllisesti 60 päivän kuluessa. Pitempi
v. on säädetty Lapinmaan ja Ahvenanmaan
tuomiokuntien käräjäkuntien kihlakunnanoikeuksien
valitusasioissa antamiin päätöksiin nähden.
Edellisessä tapauksessa on v. hovioikeuteen 60 päivää
ja hovioikeudesta senaatin oikeusosastoon —
riita-jutuissa 120 päivää sekä rikosjutuissa 90 päivää,
jälkimäisessä taasen on v. hovioikeuteen 42
päivää. Jos oikeudenkäynnissä on tapahtunut
senkaltainen virhe, että tuomio on annettu, mikä
loukkaa sen oikeutta, jota ei ole juttuun
haastettu tai siinä kuultu, voi hän valittaa vlem
pään oikeuteen yön ja vuoden kuluessa siitä
päivästä, jona hän sai tuomiosta tiedon. —
Hallinnollisissa asioissa on v. senaattiin, mikäli sitä
ei ole toisin järjestetty. 90 päivää siitä, kuin
asianosainen on saanut tiedon päätöksestä.
Virkanimitysasioissa ou säädetty 60 päivän v. luettuna
virkaehdotuksen tekemisestä tai nimitvksestä.
B. S.
Valitusoikeus ks. Valitus ja Valitus-
a.i k a.
Valitusosoitus. V:ksi sanotaan niitä ohjeita,
jotka tuomioistuin tai hallinnollinen
virauomai-neu määrätyissä tapauksissa on velvollinen
antamaan valitusajasta ja siitä, mitä sen tulee
noudattaa, joka tahtoo valittaa tuomioistuimen tai
hallinnollisen viranomaisen päätöksestä, li. S.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
