Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Valkoinen ruusu ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
511
Valkomuurahaiset—Valkonauha
512
tapaa myöskin valkolaikkuisia villejä kasveja.
Kaksisirkkaisissa ja havupuissa ovat valkoiset
lehtikohdat enemmän tahi vähemmän
epäsäännöllisiä; heinäkasveissa ne ovat viivamaiset, jolloin
puhutaan valko viiruis uudesta 1.
valko-j uovaisuudesta. Meillä usein tavattava
koristeheinä Baldingera artuidinacea f. pieta on
tällainen osittainen v. Lukemattomista
konsteja villikasveista tunnetaan yksilöitä ja rotuja,
jotka poikkeavat lajinsa normaaliyksilöistä siinä,
että ne kukkivat puhtaasti valkoisin kukin.
Tällaisia ovat meikäläisistä kasveista esim.
valkokukkaiset pellava, kanerva, lemmikit, syreeni,
sinivuokko, pelto-ohdake, kurjeupolvet
(Gera-nium pratense ja G. silvaiicum), maitohorsma,
käenkukka, tervakukka, puna-ailakki, neilikat
(Dianthus deltoides ja D. superbus), ruoholaukka,
nurmiapila, ketokatkero, arohuinala. suokuusio,
kellolajit (Campanula) v. m. Tällaisia
valkokukkaisia yksilöitä pitävät kasvitieteilijät usein
varsinaisina v:ina. lvoska niiltä puuttuu kyky muo
dostaa vain punertavia tahi sinertäviä väriaineita,
eivät ne itse asiassa ole v:ia tämän sanan
tarkemmassa merkityksessä. Niiden v a 1 k o k u
k-k a i s u u s johtuu siitä, että niiden solukossa
syntyy kyllä kaikkia muita väriaineita, mutta
ei niitä, jotka normaaliyksilöissä esiintyvät
huomattavimmiu kukkien terälehdissä sekä sen
ohella yleensä kaikkien maanpäällisten osien
pintasolukoissa peittäen ja samentaen
lehtivihreän värin. Kuu yllämainittujen valkokukkaisten
kasvien puutteellisuus on yhteinen ruumiin joka
solulle, ovat kasvit kokonaisuudessaan
heieämmän-viheriäiset kuin lajin normaaliyksilöt. Kun se
fysiologinen puutteellisuus, joka aiheuttaa
valko-kukkaisuuden, estää vain toisarvoisten
värillisten aineiden synnyn, eivät valkokukkaiset
yksilöt ole normaalivksilöitä huomattavasti
heikompia. Ne voivat tämän takia paikoitellen esiintyä
sangen runsainakin, vaikkakin yleisenä sääntönä
on, että ne varsinkin villeistä kasveista ovat
jopa erittäinkin harvinaisia.
Puutteellisuudet, jotka aiheuttavat v:ia ovat
perinnöllisyyslakien mukaan periytyviä. Kun
v:ia ilmestyy yhtäkkiä normaalivärillisten
joukkoon, sanotaan tav. niiden syntyneen n. s.
häviö-mutatsionin (ks. Mutatsioniteoria) kautta.
Tämän mukaan ajattelemme v:ien syntyvän sitea,
että sukupuolisolujen syntyessä värillisten
aineiden muodostumiseen välttämättömät tumien
aine-osaset ovat jonkun ulkonaisen syyn, esim.
äkkinäisen tärähdyksen takia, jääneet muiden tuman
ainesten ulkopuolelle ja menneet hukkaan. Kun
kaksi täten vajanaista sukupuolisolua yhtyy,
syntyy niistä vajanainen häviömutantti. Kun
tällainen tumanosieu häviäminen tapahtuu
myöhemmin jossakin eliön ruumiinosan yksityisessä
solussa, ovat kaikki tällaisesta solusta
polveutuvat solut niin ikään vajanaisia. Itse asiassa
tunnetaankin esimerkkejä kasveista, joiden
yksityiset oksat ovat v:ia ja joiden kukissa
syntyneistä siemenistä kasvaa perinnöllisiä v:ia,
jotavastoin saman kasvin normaalioksat tekevät
normaalisiemeniä. Perinnöllistä valkolaikkuisuutta
voidaan selittää syntyvän eri tavoin, joista
toden-mukaisimmat ovat seuraavat. 1. Sukupuolisolussa
on kaikki normaalivärien edellyttämät tuman
aineosaset, mutta sukusolut ovat jossakin muussa
suhteessa vajanaiset, josta on seurauksena, että
tumien myöhemmissä jakotilaisuuksissa eivät
väriaineiden syntyä aiheuttavat tuman osaset aina
pääse säännöllisellä tavalla jakautumaan
tytär-solujen kesken, vaan syntyy tuontuostakin
vaja-naisia soluja, jotka edelleen jakautuessaan
muodostavat valkolaikkuja. 2. Sukupuolisolut eivät
sisällä riittävästi väriaineiden
muodostumista aiheuttavia tuman osasia, jonka takia
näitä ei myöhemmin riitä tarpeeksi joka solulle,
vaan syntyy osaksi normaalisoluja ja osaksi
täydellisesti vajanaisia sekä kaikenlaisia enemmän
tahi vähemmän vajanaisia soluja. Seurauksena
tästä onkin, että esim. valkolaikkuisissa lehdissä
säännön mukaan voidaan vaivatta huomata
useampia, värinsä puolesta toisistansa jyrkästi rajoit
tuvia solukkoja. — Näennäisiä v:ia on
tavattu erinäisistä kasveista. Näiden laikkuisuus
e. ole perintönä kulkevaa, sillä se ei perustu
sukupuolisolujen virheelliseen tumarakenteeseen.
vaan on selvä, tarttuva tauti. Ymppäämällä
silmun laikkuisesta kasvista terveeseen saa
viimemainitun laikkuiseksi. Ympätystä silmusta
kasviin kulkeutuneen myrkyn luonne on kokonaan
tuntematon. J. 1. L.
Valkomuurahaiset = termiitit (ks. t. .
Valkonauha on ..Maailman naisten kristilli
sen raittiusliiton" suom. nimi (engl. The world’s
tcomens Christian temperance union, lyh.
W. W. C. T. U.l. Se on kansainvälinen järjestö,
alkanut siten, että Hillsboroughin kaupungissa
Ohiossa 1873 kaikista eri yhteiskuntaluokista
naiset yhtyivät kulkueeksi, joka laulaen
uskonnollisia lauluja ja pitäen rukouksia kiersi
väki-juomatarjoilusta toiseen kehoittaen
väkijuoma-liikkeiden harjoittajia lopettamaan tarjoilun:
saavutettu menestys rohkaisi naisia muillakin
paikkakunnilla ryhtymään samanlaiseen
raittius-taisteluun, ja siten tulivat ,,naisten ristiretket"
hyvin yleisiksi vähän ajan kuluessa; menestys
oli hämmästyttävä: vuoden kuluessa saatiin
Pohjois-Ameriikan Yhdysvalloissa n. 250
kaupungissa ja liikekeskuksessa kaikki
väkijuoma-tarjoilut lopettamaan liikkeensä. Tämän naisia
yhdistävän liikkeen järjesti 1874 opettajatar
Frances Elisabeth W i 11 a r d; nimeksi
otettiin V. ja merkiksi hakaneulalla varustettu
valkoinen emalji-solmuruusuke (valkoinen väri oli
puhtauden, isänmaallisuuden, raittiuden,
ihmisrakkauden ja rauhan merkki). Liitto on laajentunut
suurenmoiseksi kansainväliseksi järjestöksi; sillä
on yli 00 valtakunnassa yhdistyksiä, joissa on
yli 1 milj. jäseniä. Sen toimintaohjelma on
monipuolinen ja laaja tarkoittaen
naissukupuolen aseman kohottamista ja kehittämistä
toimimaan yhteiskunnan hyväksi. Noudattaen liiton
kansainvälistä tunnuslausetta: ,,Jumalalle, kodille
ja ihmiskunnalle" tai kansallistunnusta:
,,Jumalalle, kodille ja isänmaalle" se toimii
kristillisessä hengessä kodin vaikutuksen lisäämiseksi,
naissuvun kohottamiseksi, raittiuden ja
siveellisen puhtauden edistämiseksi, langenneiden
pelastamiseksi, vieläpä rauhanaatteen ja
eläinsuojeluksen hyväksi (henkilökohtainen raittius ja
yleinen kieltolaki; sama siveysvaatimus
asetettava miehelle ja naiselle; ohjesääntöinen haureus
poistettava).
Suomessa toimi Y:n aatteen hyväksi ensinnä
tohtorinna Elisabeth Selmer pitäen esitelmiä
useissa kaupungeissa 1897, perustaeu m. m. Turun
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
