Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vallinmaa ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
533
läntistä sivua. — V:n vesivoimien käyttämisestä
on tehty suuria suunnitelmia. M. m. ven.
sähkö-voimansiirtoyhtiölle, O.-y. Forcelle (joka omistaa
V :sta 89 % sekä ylempänä olevat Torpan- ja
Myllykosket kokonaan) on prof. G. Nartovits
laatinut suuren yksityiskohtaisen suunnitelman,
jonka mukaan V. kokonaan padottaisiin sekä sen
vesi kohotettaisiin niin korkealle, että ylempänä
olevat Torpan-, Mylly- ja Kyyrönkosket
menisivät olemattomiin ja siten saataisiin 80-90,000
lievosv. aijotulle teollisuuslaitokselle (jonka
päätarkoituksena olisi sähkövoiman siirtäminen
Pietarin kaupungin tarpeiksi). V. 1915 toimitettiin
hankkeen johdosta asianmukaiset
vahingonkor-vausarvioimiset, jotka laskettiin nousevan
1,505,000 mk:aan. Hanke on toistaiseksi
toteutumatta. L. E-nen.
Vallinmaa esiintyy Agricolalla Italian
nimenä; sama kuin vanhan ruotsin kielen
„Välsk-land" ja saksan ,,Welscliland", vanhasta saksan
sanasta walch, jolla alkujaan tarkoitettiin
kelttiläisiä. K. G.
ValUnsarvi ks. Bastioni.
Valliriutta ks. Koralliriutat.
Wallis (ransk. Le Valais), kanttoni
Lounais-Sveitsissä, Italian rajalla; 5,235 km’ 131,140 as.
(1915; 1910: 129,579 as., joista uskonnoltaan
99 % katolisia, kieleltään 63 % ranskalaisia,
29% saksalaisia ja 8 % italialaisia), 25 km2:llä.
— W. kuuluu miltei kokonaan Rliönen
alueeseen. Joen syvä ja selväpiirteinen,
vuoripoimu-jen suuntainen latvalaakso, Ylä-W:n laakso
(roomalaisten Vallis Poenina), on kanttonin
tärkein asutuskeskus ja liiketie. Se alkaa W:n
koillisperukassa, 1,735 m:n korkeudelle
päättyvästä Rhöne-jäätiköstä ja kulkee pääasiassa
lounaaseen. W:n läntisimmässä osassa, Martignyn
kohdalla, Rhone kääntyy jyrkästi luoteeseen ja
virtaa osittain ahtaassa poikittaislaaksossa
(Ala-W:n laakso) Geneve-järveen, jonka pinta on W:n
alin kohta (375 m yi. merenp.). Ylä-W:n
laakson molemmin puolin kohoaa korkeita,
särmähar-juisia ja lumisia alppivuoristoja. Sen
pohjoispuolella nousee jyrkin rintein Bernin
tunturimaa, jonka muutamat huiput ovat yli 4,000 m:n
korkuisia (Finsteraarhorn 4,275 m) ja jonka
ikilumista useita pitkiä jäävirtoja soljuu alas
Rhönen lisälaaksoihin (m. m. 24 km pitkä
Aletsch-jäätikkö). Pitkittäislaakson eteläpuolella
työntyvät W:n 1. Penniiniset alpit vielä
korkeammalle ja voittavat kaikki muut Sveitsin
ylävuo-ristot ei ainoastaan huippujensa korkeuden, vaan
myös harjanteittensa luoksepääsemättömyyden ja
maisemiensa suurenmoisuuden puolesta. 90 km
pitkänä, keskeymättömänä kallioseinämänä ne
kulkevat W:n länsirajalla olevasta Simplonin solasta
lounaaseen ja länteen, Ison St. Bernhardin solaan
asti, harjukorkeuden pysytellessä alimmissakin
osissaan 2,600 m:n yläpuolella. Huipuista ovat
korkeimmat Monte Rosan Dufour-huippu (4,638 m),
Weisshorn (4,512 m) ja huimaavan
jyrkkärinteinen Matterhorn (4,505 m). Ala-W ai laakson
ympäristössä, niissä kovat ikiliuskeet ja
purkautuneet vuorilajit väistyvät helpommin
rapautuvan, usein kalkinpitoisen perustan tieltä, käy
vuorimaa matalammaksi ja loivakaartoisemmaksi.
— Ilmasto on vaihtelevaa. Rhönen laaksossa
on 500 m:n korkeudella v:n keskilämpö -(-10°
ja kesän + 19°C; Ison St. Bernhardin luosta-
534
rissa, 2,472 m yi. merenp., ovat vastaavat luvut
— 1,»° ja + 6° C. Lämpimissä keskuslaaksoissa
näkeekin kastanja- ja
saksanpähkinäpuu-kasvus-toja, korkeammilla rinteillä taaskin havumetsää
ja alppiniittyjä. — Elinkeinoista on maatalous
tärkein. Kanttonin alimmissa osissa viljellään
viiniköynnöstä ja hedelmäpuita (etelän
hedelmiäkin n. 500 m:n korkeudelle), vilja menestyy vielä
n. 2,000 m:n tienoilla. Ylempänä vuoristossa on
karjanhoito yksin määräävä. W:n pinta-alasta
oli v. 1912 viljelys- tai laidunmaata 41%,
metsää 15%. V.’ 1911 oli W:ssa 2,726 hevosta.
68,481 nautaa, 23,591 sikaa, 34,899 lammasta,
36,172 vuohta. — Vuorityö on tuottoisampaa kuin
muualla Sveitsissä; saadaan lyijyä, rautaa,
hiukan kultaa, marmoria ja antrasiittia. Teollisuus
verrattain kehittymätöntä. Terveyslähteistä
mainittakoon Leukin lämpimät (39-51° C),
kipsin-pitoiset, ja Saxonin jodinpitoiset lähteet. —
W:n päärata kulkee Rhöne-laaksoa myöten ja
Simplonin tunnelin (19,7 km pitkä) kautta
Italiaan. Sivuradoista mainittakoon Bernin alppien
poikki johtava Lötsch-rata, Mont Blanc’in
juurelle vievä Martigny-Chamonix-rata sekä
Visp-Zermatt-rata, jonka \V:n-alppien pohjoisjuurella
olevasta päätekohdasta matkailijoiden on tapana
retkeillä Monte Rosan ja Matterhornin
ympäristöön. — Opetusolot huononlaisella kannalla. —
Hallitusmuoto, v:lta 1907, kansanvaltainen.
Kansanäänestyksellä valitaan, 4 v:ksi kerrallaan,
lakiasäätävä suuri neuvosto. Toimeenpaneva valta
on suuren neuvoston valitsemalla 5-henkisellä
valtioneuvostolla. Hallintoa varten W. on jaettu
13 piirikuntaan. — Pääkaupunki S i o n (saks.
Sitten, 6,519 as. 1910). J.G.G-Ö.
Historia. W:n asukkaina oli vanhalla ajalla
kelttiläisiä heimoja. Ca>sarin ja Augustuksen
aikana se joutui Rooman valtaan ja roomalaistui
täydellisesti. Kansainvaelluksen aikana W :n
laakson ottivat haltuunsa burgundit ja 534 frankit.
Karolingien valtakunnan hajotessa W. tuli
olemaan v:sta 888 osana Ylä-Burgundia ja kun
keisari Konrad II 1032 tuli Burgundin
kuninkaaksi, joutui se Saksan yliherruuden alaiseksi.
N. 1250 Savoijin kreivi anasti romaanisen
Ala-W:n. Sionin piispa ja Ylä-W. ottivat osaa
Kaarle Rohkeaa vastaan käytyyn sotaan ja
valloittivat 1475-76 Ala-W:n, joka tuli olemaan
Ylä-W.iin alusmaan suhteessa. V. 1513 Valaliitto
tunnusti Y’lä-W:Ile liittolaisalueen aseman.
Uskonpuhdistus ei saavuttanut W:ssa pysyväistä
jalansijaa. Kun ranskalaiset 1798 tunkeutuivat W:iiu,
otettiin heidät Ala-W:ssa vastaan vapauttajina,
mutta Ylä-W:ssa he kohtasivat vastarintaa.
Hel-vetian tasavallassa W. tuli olemaan erityisenä
kanttonina. jonka molemmilla osilla oli samat
oikeudet, V. 1802 Napoleon Bonaparte erotti sen
eri tasavallaksi ja yhdisti 1810 sen kokonaan
Ranskaan Simplonin departementin nimellä.
V. 1815 W. jälleen otettiin omana kanttonina
Valaliiton yhteyteen, mutta Ylä-W:ia suosiva
valtiosääntö aiheutti kiivaita taisteluita, ja
Ylä-W:n täytyi 1840 antaa myöten. Tämän jälkeen
W:ssa taistelivat vallasta klerikaalit ja
vapaamieliset. Edelliset olivat voitolla, ja W. yhtyi
,,Sonderbundiin" (ks. Sveitsi, historia). Sen
täytyi kyllä marrask. 1847 alistua, mutta
klerikaalit pääsivät 1852 jälleen valtaan, jossa ne
ovat sen jälkeen pysyneet. [Furrer, „Geschichte
Vallinmaa—VVallis
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
