Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Valokaasu ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
535
Valokaasu
546
joiden käytäntö yhä enenee, se on alaspäin.
Nykyään on käytännössä kaasuhehkulamppuja,
joiden valovoima on 30-600 normaalikynttilää ja
jotka kuluttavat vain 1-0,75 litraa tunnissa
normaalikynttilää kohti. P a i n e-k a a s u 1 a
m-puissa, joihin kaasut tulevat hieman
puserrettuina ahtaampaan tilaan, on kaasun kulutus
n. puolta pienempi. — Ivatulamput ovat välistä
konstrueeratut itsesyttyviksi. Näiden k a u k
o-sytytinlaitokset ovat eri laatuisia. Ne
perustuvat sähkön, kontaktimassan tai
paineaallon käyttämiseen.
Sähkökaukosytytti-m e s s ä aukeaa kaasuhana elektromagneetin
avulla ja sähkökipinä sytyttää ulosvirtaavan
kaasun. Kontaktikaukosytyttimissä
on kontaktiaineena tavallisesti platina (ks.
Katalyysi ja Platina). Useimmiten
tapahtuu itsesytytys siten, että kaasulaitoksissa
saatetaan kaasun paine kaikissa johdoissa muutamiksi
minuuteiksi tavallista korkeammaksi. Tällöin
avautuu kussakin lampussa paineen vaikutuksesta
polttimen venttiili, ja kaasun sytyttää pieni, aina
palava sytyttäjäliekki. Sammuttaminen saadaan
painetta alentamalla. — Paitsi kivihiiliä
kuiva-tislaamalla valmistetaan v :ua myös puusta, n. s.
puukaasua. Tätä käytettiin paljon
valaistus-tarkoituksiin kaupungeissa 1800-luvun
keskivaiheilla. Nykyään se on tullut sodan takia estyneen
kivihiilen tuonnin takia uudelleen käytäntöön,
m. m. Helsingin kaasulaitoksessa. Sen lämpöarvo
on kivihiilikaasuun verraten n. puolta pienempi,
n. 2,500 kaloriaa (vrt. Puuntislaus). Turpeista
voidaan myös valmistaa v:ua. V:ua valmistetaan
myös erilaatuisista öljyistä, vuoriöljystä,
solari-öljystä, masutista 1. vuoriöljyn tislausjätteistä.
Tällaista kaasua käytetään usein rautatievaunujen
valaistukseen tai vesi- tai valokaasun
karburoimi-seen. — Asetyleeniä (ks. t.) käytetään myös joskus
v:una. — Koksista saatua v:ua, n. s.
karburoi-tua vesikaasua (ks. t.) on alettu käyttää
valaistus-tarkoituksiin. — V:n historia alkaa n.
1600-luvulla. Silloin havaitsi R. Boyle, että puusta
suljetussa astiassa kuumennettaessa muodostui
öljyä, kaasua (spiritus) ja vettä. Lancashiressa,
Englannissa tehtiin sellainen huomio, että erään
palavan lähteen kaasut tulivat läheisistä
kivi-liiilikerroksista. Becker julkaisi erään teoksen,
jossa selitettiin miten kivihiilestä kuumentamalla
saadaan koksia, tervaa ja palavia kaasumaisia
aineita. Samoihin aikoihin havaittiin muuallakin,
että kivihiilestä samalla tavalla saadaan
huomattavia määriä palavaa, valaisevaa kaasua. Tehdyt
kokeet johtivat vähitellen kaasun teknilliseen
käyttöön. Ensimäinen, joka v:ua käytti
suuremmassa mitassa teknillisesti, oli englantilainen
insinööri William Murdoch. Hän käytti
sitä 1792 Englannissa Redruthissa huoneittensa
valaisemiseksi. V. 1802 oli Birminghamin luona
eräässä tehtaassa jo kaasuvalaistus. Insinööri
Ph. Lebon Ranskassa kokeili 1796 puukaasulla.
Hänen termolamppunsa tuli alussa käytäntöön,
muita kaasun puhdistuksen hankaluuden takia
se ei saavuttanut menestystä. Ameriikassa keksi
Henfrey v:n valmistuksen, ja 1801 oli jo
Baltimoressa kaasuvalaistus. Murdochin oppilas
Samuel C 1 e g g on käytännöllisen
kaasuteollisuuden perustajana mainittava. Hän keksi useat
niistä aparaateista, joita vielä nytkin käytetään
v.-teollisuudessa, esim. rctoriit, kondensaattorit,
puhdistajat, regulaattorit, kaasusäiliöt ja -kellot.
Euroopan ensimäinen yleinen v.-laitos
rakennettiin 1812 Lontooseen, jossa uudenvuodenpäivän
iltana 1813 oli ensi kerran kadulla
kaasuvalaistus. Sittemmin saatiin kaasuvalaistus Pariisiin
1815, Berliiniin ja Hannoveriin 1826, Leipzigiin
1838 ja Ruotsiin 1846.
Sisäkuva, pesijäkoneita.
Helsinkiin perustettiin yksityisten toimesta
1860 kaasulaitos, joka oli aiottu puukaasuu
valmistusta varten. Lokakuussa sam. v. paloivat
ensimäiset katulyhdyt kaupungissa.
Vuosikulu-tus oli ensi vuosina vähän yli 100,000 m3. Jo
1872 osoittautui kaasulaitos liian pieneksi,
kulutus oli noussut 400,000 m3:ksi. Laitosta
laajennettiin ja se muutettiin sopivaksi kivihiilikaasun
valmistamista varten. Tämän jälkeen encai
kaasun kulutus nopeasti. V. 1900 oli vuosikulutus,
kaupungin lunastaessa laitoksen omakseen, lähes
1,4 milj. m3, ja 1905 n. 2,5 milj. m3. V. 1906
tehtiin valtuustolle ehdotus uuden, Sörnäisiin
rakennettavan kaasulaitoksen perustamisesta.
Ehdotus hyväksyttiin paria vuotta myöhemmin,
ja uusi laitos alkoi toimia 24 p. elok. 1910.
Se oli tullut maksamaan 3,i milj. mk. Se voi
alussa valmistaa n. 6 milj. m3 vuodessa, mikä
määrä jo 1912 osoittautui liian pieneksi
kaupungin kulutukselle. Laitos on kuitenkin niin
suunniteltu, että sen tuotanto helposti voidaan
saada nelinkertaiseksi, rakentamalla
lisärakennuksia. ks. Kaasu, Kivihiili, P u uutis-
Sisäkuva sivutuotteiden puhdistusosastosta.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
