Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Valokaasumyrkytys ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
557
Valokaasumyrkytys—Valokuvaus
558
i, Helsingin kaasulaitos, Sörnäinen.
laus, Kaasuhiili, Kaasulämmitys,
Kaasumittari, Vesikaasu,
Auer-lamppu. [Ost, „Lelirbuch der chemischen
Teelinologie"; Bertelsmann, „Lehrbuch der
Leuchtgasindustrie"; Lunge, „Die Industrie des
Steinkohlenteers und Ammoniaks"; Pfeiffer,
„Das Gas als Leucht-, Heiz- und Kraftstof f";
Böhm, „Das Gasgliihlicht"; Schäfer,
„Einrich-tung und Betrieb eines Gaswerkes".] S. s.
Valokaasumyrkytys aiheutuu etupäässä
kaasussa olevan hiilimonoksidin hengittämisestä.
Tärkeimmät v:n aikaansaamat taudinilmiöt ovat
seuraavat: päänsärky ja pyörrytys, humina
korvissa, näön himmentyminen; myöhemmin ihon
kalpeus ja sinertävyys, tajuttomuus ja
hengityksen taukoaminen, minkä ohella ruumiinlämpö
alenee. Jälkitauteina mainittakoon
halvaantumisia ynnä tunne- ja puhehäiriöitä. V:ssä, joka
kovin pian saattaa viedä kuolemaan, on pikainen
apu tarpeen. Toimenpiteitä v:stä valekuolleen
henkiin herättämiseksi ovat etusijassa raitis ilma
ynnä hengityksen pikainen saattaminen jälleen
käyntiin (vrt. Hengitys, keinotekoinen).
Myöskin kaikenlaiset ruumista ja sen hermostoa
hetkellisestikin virkistävät ainekset saattavat olla
eduksi, esim. eetteriruiskutus tai
kamferttiruis-kutus. m. o-b.
Valokaskas = lyhtykaskas, ks. Kaskaat.
Valokemia, fotokemia, oppi valon kemiallisista
vaikutuksista. Valo vaikuttaa useissa aineissa
kemiallisia muutoksia. Niinpä ne kemialliset
muutokset, jotka kasvien
hiilihaponyhteyttämisproses-seissa tapahtuvat, ovat kokonaan riippuvaisia
valon kemiallisesta vaikutuksesta. Valo
aiheuttaa useissa kem. väriaineissa muutoksia, esim.
se valkaisee nämä. Valo edistää erinäisten
aineiden yhtymistä. Esim. kloori ja vety
sekoitettuna (klooriräjähdyskaasu) eivät pimeässä
muutu. Jos valo saa niihin vaikuttaa tapahtuu
räjähtäen äkisti kem. yhtyminen kloorivedyksi.
Valo vaikuttaa useasti pelkistävästi. Niin esim.
jodivety, eräät rauta-, elohopea- ja vaskisuolat
pelkistyvät valossa. Valon hopeasuoloja
liajoitta-vaan vaikutukseen perustuu valokuvaus. Valo
aiheuttaa kemiallisissa aineissa välistä
polymeri-soitumisen. Se muuttaa esim. antraseenin
diantra-seeniksi. Kaikki spektrin värit eivät ole
valo-kemiaHisesti yhtä voimakkaasti vaikuttavia.
Niinpä kasvien hiilihaponyhteyttämisessä
punaiset säteet ovat vaikuttavimpia. Valokuvauksessa
käytettyihin hopeasuoloihin siniset ja
punasiniset säteet vaikuttavat voimakkaimmin. [G.
Kummeli, „Photochemie"; H. W. Vogel, [-„Photoehe-mie".]-] {+„Photoehe-
mie".]+} s. s.
Valokuula, ampumakappale, joka
singaliute-taan ilmaan joko tykistä tai raketilla, jotta sen
antamassa valossa voitaisiin yön pimeydessä
’ -aada selkoa vihollisen edessä olevasta, seudusta
ja sen liikkeistä sekä ohjata ammuntaa.
Ensi-mäiset v:t olivat valkealla liekillä palavaa
ainetta sisältäviä onttoja pyörökuulia; ne
menettivät merkityksensä rihlatykkien tultua
käytäntöön. Ruvettiin käyttämään raketteja, joista ei
ole sanottavaa hyötyä pitkillä matkoilla.
Erikoinen merkitys 011 ollut viime aikoina käytetyillä,
tykeistä ammutuilla, kauas kantavilla
valopom-meilla. M. v. TT.
Valokuvaus (fotografia < kreik. pliös - valo,
ja grapliein = piirtää, merkitä), taito valon avulla
valmistaa kuvia pinnoille, jotka ovat tehdyt
kemiallisesti valonherkiksi erinäisillä aineilla.
V.-k o n e e t, joissa valokuva otetaan
valonherkälle levylle, ovat käyttötarkoituksensa mukaan
eri tavoin rakennettuja. Pääosina ovat (ks. kuva 1)
kamera (ks. t.), jonka etuseinässä A on
lasi-linssi tai linssiyhdistelmä, objektiivi c, ja
jonka takaseinässä on himmeä lasilevy, t ä h y
s-t y s 1 a s i b. Tähystyslasille saadaan kuva
selväksi paljetta d lyhentämällä tai pitentämällä.
Tähystyslasi poistetaan ja sen paikalle asetetaan
kuvaa otettaessa kasetti, s. o. ohut,
valon-pitävä, kannellinen kotelo, johon valonherkkä levy
on suljettu. Koneissa on myös tavallisesti jalusta
(jalustakoneet, kuvaamo- ja
matkakoneet). Käsikoneista jalusta usein puuttuu.
Kuvan nopeata ottamista varten on vars.
käsi-koneissa erikoiset laitteet, n. s. e t s i j ä, jolla
määrätään kuvan rajat ja etäisyysasteikko,
jolla tarkistetaan kuvan selvyys. Käsikoneita
ovat laatikkokamerat,
läppäkame-rat, rullafilmiläppäkamerat,
peili-heijastuskamerat, pienois- ja
salakamerat. Erikoiskoneita ovat
stereo-skooppikamerat ja
kinematografi-kamerat. — V.-koneen tärkein osa on
objektiivi, josta kuvan hyvyys suurimmaksi osaksi
riippuu. Nämä ovat joko yksinkertaisia tai
kaksinkertaisia, joissa on kaksi erillään olevaa
linssiä tai linssiyhdistelmää. Hyvän objektiivin tulee
muodostaa selvä ja oikeapiirteinen kuva, sen
valovoiman ja samoin kuvakulman tulee olla suuri
ja sen muodostaman kuva-alan mahdollisimman
tasainen. Kaksoisobjektiivit ovat tasasuhtaisia,
jos niiden molemmat linssiosat ovat samanlaisia,
epäsuhtaisissa ovat osat erilaisia. Niitä on kolme
pääryhmää: periskoopit, aplanaatit ja
anastigmaatit (ks.
Anastigmaatti-nen, Aplanaatti, Linssi). Uusimmat ja
parhaimmat näistä ovat anastigmaatit, joita
valmistetaan etenkin Keski-Euroopassa.
Huomatuim-pia tehtaita ovat m. m. Carl Zeiss, C. P. Goerz,
C. A. Steinheil ja C. Reicliert (kaupassa
erinimisinä, esim. Dagor, Solar, Celor; aplanaattisia
objektiiveja ovat m. m. lynkeioskooppi,
eury-skooppi, paraplanaatti). Valokuvauksen
alkuaikoina käytettiin Clievalier’n akromaattista
objektiivia, jossa oli kruunu- ja piilasilinssit
(vrt. Akromatismi). Tämänlaatuisia ovat
vielä käytännössä olevat maisemalinssit. V. 1840
valmistivat Petzval ja Voigtländer
kaksoisobjek-tiivin. Steinheil laski teoreettisesti aplanaatin
1866. Ensimäisen anastigmaattisen objektiivin
laski A. Miethe 1887, joka myös sommitteli
kauko-objektiivin 1890. Laajakulmaisten
ob jektiivien kuva-ala on laaja ja niillä voi
läheltä kuvata laajan alan. K e r r a s t o-o b j e k-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
