Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Valpuri ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
581
Valpuri ks. Vappu.
Walras [valrä’], Marie Esprit L6on
(1834-1910), sveits. taloustieteilijä, 1870-92
professorina Lausannessa. W. on käsitellyt
taloustiedettä matemaattisesti ja on rajahyötyteorian
keksijöitä; teoksia: „]Sl6ments d’6conomie pure,
ou th£orie de la richesse soeiale" (1874-77),
„&tudes d’6conomie soeiale" (1896), „fitudes
d’eeonomie politique appliquee" (1898).
Walsall [u&lsöl], kaupunki Keski-Englannissa,
Birminghamista luoteeseen; 92,115 as. (1911).
Useita kauniita rakennuksia (m. m. kirkko,
kaupungintalo, teatteri). Nahkateollisuutta.
Walsingham [uo’lsirjamj, Sir Francis
(1536-90), engl. valtiomies, toimi lähettiläänä ja
kuningatar Elisabetin valtiosihteerinä.
Innokkaana protestanttina hän työskenteli vastoin
katolilaisten salahankkeita, jotka olivat tähdätyt
Elisabetin kruunua ja henkeä vastaan; tässä W.
kuitenkin itse käytti salaisia urkkijoita y. m.
vehkeitä. Maria Stuartin perikatoon W.
enimmin vaikutti. Armadan hyökkäyksestä hän
ennakolta hankki tiedon, joten voitiin ajoissa ryhtyä
varustustoimiin. W. edisti myös siirtomaiden
perustamisyrityksiä. G. R.
Valssaaminen, metallien muodon
muuttaminen (venyttäminen), tai myös esim. paperin ja
kankaan kiilloittaminen, kuvioiden painaminen
(tapetti, nahka, pegamoidi), j. n. e. valssien
(ks. t.) avulla. W. W-o.
Valssattu profiili ks. Valssattu rauta.
Valssattu rauta, valssaamalla (ks. t.) saatu
kangenmuotoinen rauta, jota
poikkileikkauspinnan mukaan sanotaan pyöreä-, neliö-,
litteä-(suorakaide), 6-kulma-, 8-kulma- j. n. e. raudaksi.
Lisäksi on suuri joukko n. s. kuvio- 1.
muoto-rautoja (valssattu profiili) (ks. Kuviorauta).
Kuviorautojen mitat ovat yleensä tarkoin
määrätyt (normaaliprofiilit). IV. W-o.
Valssi (ransk. valse, ruots. vals, saks. Walzer),
uudenaikainen (19:nnen vuosis.) tanssi
3-jakoi-sessa tahtilajissa (merkitään, harvennettuna,
3/«-tahtiin). V:ia tanssittiin alkuaan
hitaanlaisesti. Nopeampi, n. s. Wieniläinen v. levisi
Lan-nerin ja molempain Straussien (ks. n.)
sävellysten mukana kaikkialle. Idealisoituja v:eja (ei
tanssia, vaan konserttiesitystä varten) ovat useat
mestarit säveltäneet (Chopin, Liszt, Brahms
y. m.). Vanhemmantyylisiä, luultavasti
Beethovenin (1819) säveltämiä v:eja jousi- ja
puhallus-seitikolle on äskettäin löydetty ja julkaistu
(H. lliemann). I. K.
Valssi (ruots. vals), pyörivä tela, ks. Vai
s-si t.
Valssihilse ks. P a j a h i 1 s e.
Valssikone, koneisto, joka käsittää useampia
valsseja niihin kuuluvine apukoneineen.
Käytetään moninaisiin tarkoituksiin, vrt. Valssit.
Valssilaitos 1. valssipaja, työpaja, jossa
valssaamalla valmistetaan erilaisia
metallituotteita, kuten levyjä, kankia, putkia ja lankaa.
Valssimylly ks. Mylly.
Valssipaino ks. Kangaspaino.
Valssit (ruots. vals), mekaanisia laitteita,
joiden pääosat ovat useimmiten tarkoin lieriömäinen
valssirunko, valssitapit, jotka sovitetaan
laake-reihin, sekä monessa tapauksessa näiden jatkona
kytkintapit, hihnapyörä tai muu
voimansiirto-laitos. Valssirungon vaippa on joko täysin sileä,
582
tai on siinä erilaisia uria, syvennyksiä,
koho-paikkoja tai kuvioita. — Yksinkertaisin
valssi-muoto on maataloudessa y. m. käytetty jyrä
(ks. t.). Tavallisesti on kuitenkin 2, 3, 4 tai
useampiakin v:ja asetettu ryhmään (valssikone),
useimmiten laakeroituna toistensa päälle. — Jos
kahden vastakkaisiin suuntiin pyörivän valssin
väliin työnnetään jokin esine, vetäytyy se
han-kausvoiman vaikutuksesta v:n läpi, muuttaen
tällöin muotoaan enemmän tai vähemmän. — V:eja
käytetään moneen tarkoitukseen: (kivien,
malmin, jyvien) rouhimiseen ja hienontamiseen,
(saven, maalivärien) sekoittamiseen, (paperin,
kankaiden) kiillottamiseen ja silittämiseen,
(metallien) venyttämiseen, kuivaukseen (paperi-, kem.
teollisuudessa), (tapettien, kankaiden, kirjojen,
sanomalehtien) kuviopainatukseen j. n. e. Eri
tarkoituksiin valmistetaan v. eri aineista, kuten
puusta, kivestä, posliinista, kautsusta, kovasta
valuraudasta, teräksestä y. m. Erittäin tärkeä
on v:n käytäntö metallien, etenkin raudan
muodon muuttamisessa venyttämällä
(valssaaminen). Rauta-v:ja nimitetään eri tavoin,
esim. sen mukaan, minkälaista valssitavaraa
valmistetaan: levy-, kanki-, kuvio-, rauta-, pyörä-,
lanka-, putki-, naula-v:ksi; keskenään toimivien
v:n luvun, asennon ja muodon mukaan: pari-,
kolmi-, yleis-, Mannesmannin- ja erikois-v :ksi.
V(:n vaippapinta on joko sileä (taso-v.), urilla
(ura- 1. kaliberi-v.) tai kuvioilla varustettu
(erikois-v.). Taso-v:ja käytetään levyjen, toisia
kaikkien muiden tuotteiden valssaamiseen.
Yleensä on valssivaippa lieriömäinen ja v.
yhdensuuntaisesti asetetut. Mannesmannin v:ssa,
joiden avulla valmistetaan saumattomia putkia,
ovat valssiakselit ristissä ja v:n muoto on
pullean keilamainen. Epäkeskeisesti laakeroituja
(myös soikeita) v:ja käytetään valmistettaessa
epätasapaksuja kappaleita. — Esim. levyjä
valssattaessa pari-v:lla annetaan lieskauunissa
kuumennetun rautakappaleen, valssiaineen, kulkea
useampia kertoja v:n läpi joko aina samalta
puolen välillä nostamalla (mekaanisin
apuneuvoin) levy v:n etupuolelle, tai raskaita (panssari-)
levyjä valmistettaessa v:n kummaltakin puolen,
vaihtaen välillä koko koneiston pyörimissuuntaa
(vaihto-v.). Kolmi-v:ssa levy kulkee ensin
ala-ja keski-v:n välitse ja palautetaan keski- ja
ylä-v:n välitse takaisin. Valssattua
rautatavaraa valmistettaessa kappale kulkee useita
kertoja eri urien läpi, joiden muoto asteittain
lähenee valmiin kappaleen poikkileikkauspintaa.
Yleisimmin käytetään tähän kolmi-v:ja; joskus
yleis-v:ja, joissa on kaksi paria v:ja, toinen
vaaka-, toinen pystysuorassa asennossa.
Molempien valssiparien väliin jääneen uran suuruutta
voidaan muuttaa, joten eri uria ei tarvita ja
samoilla v:lla voidaan valmistaa erisuuruisia
kankirautoja, jota tavallisilla ura-v:illa ei voida
tehdä. W. W-o.
Valsörarne 1. Valsöarne ks.
Valassaaret.
Valta, oikeustieteellisessä merkityksessä vain
sellainen v., joka perustuu voimassa olevaan
oikeusjärjestykseen, eikä puhtaasti ulkonainen
tosiasiallinen v., joka saattaa olla sen kanssa
ristiriidassa. — V. useasti = julkinen valta,
valtiovalta, toisinaan v. = toimivalta, joskus v.
-valtakunta.
Valpuri—Valta
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
