- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 10. Työehtosopimus-Öölanti /
587-588

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Valtakunnanoikeus ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

587

Valtaväylä—Wafther

von der Vogelweide

588

yksin on v.-oikeus. Asianhaarain muutoin ollessa
samanlaiset on etuoikeus sen maan haltialla t.
omistajalla, jolla löydös on. Jos v.-oikeuden hakija
on ulkomaalainen, ei hänelle anneta v.-kirjaa,
ennenkuin hän senaatilta on saanut v.-luvan.
Oikeutensa menettämisen uhalla on valtaajan
90 päivän kuluessa v.-kirjan antopäivästä
kuulutettava se sen seurakunnan tai niiden seurakuntain
kirkoissa, jonka tai joiden alueella löydös on;
samoin on 14 p. ennen töiden alkamista annettava
jäljennös v.-kirjasta maan omistajalle t. haltialle.
Löydöksen keksijä voi ennen v.-kirjan saamista
turvata oikeutensa löydökseen tekemällä siitä
ilmoituksen paikkakunnan kruununvoudille t.
nimismiehelle. Maanomistajalla on oikeus
nuoressa t. löyhässä maakerroksessa olevassa
löydöksessä ottaa valtaajan kera puoleksi osaa työhön
ja siitä lähtevään voittoon. Kun kaivospiiri on
laillisesti määrätty, on valtaajan siitä
suoritettava maanhaltialle korvaus, joko sopimuksen
mukaan tai virallisen arvion nojalla. V:n
esineenä ovat: kulta, hopea, elohopea, platina,
rauta, lyijy," vaski, sinkki, tina, koboltti ja
nikkeli, sekä niiden malmit, mutta ei suomalmi.
Järvimalmia saa vallata ainoastaan jo valmiin
tai tekeillä olevan tehdaslaitoksen hyväksi.
Vuoresta saadusta kullasta ja hopeasta menee
kruunulle 5 %, löyhästä maakerroksesta saadusta
senaatin määräämä vuotuinen maksu. V.-oikeuden
säilyttämiseksi on kaivosalueella vuosittain teh- |
tävä asetuksessa tarkemmin määrätty vähin
määrä työtä. Kaivostyön keskeyttämiseen on
haettava lupa teollisuushallitukselta. Kaivostöiden
lopettamisesta on valtaajan tehtävä ilmoitus
maan haltialle ja teollisuushallitukselle. (Asetus
12 p: Itä, marrask. 1883.)

Valtaväylä. Kymissä, virrassa ja joessa sekä
väyläsalmessa, s. o. salmessa, joka asemansa
puolesta tahi muutoin on vakituisena vedenjuoksu-,
keskusliike- ja kalankulkuväylänä, on
voimassaolevan vesioikeuslain mukaan 23 p:ltä heinäk.
1902 osa vesialueesta jätettävä auki veden
vapaata juoksua, laiva- ja veneliikettä, lauttausta
ja kalan kulkua varten. Tätä avoinna
pidettävää vesiväylää nimitetään v:ksi. V:nä on oleva
kolmannes veden leveyttä keskikorkeuden mukaan
ja syvimmällä kohdalla, koskessa ei kuitenkaan
leveämmältä kuin että kolmannes kosken
vesimäärästä siitä juoksee. Missä on kulku- tahi
lauttausväylä, ei v. saa olla seitsemää metriä
kapeampi. Järvessä ja meressä s. o. järvien ja
meren selillä ja lahdissa ei v:ää tarvitse olla,
mutta sensijaan on niissä riittävän leveä
kulkuja lauttausväylä auki jätettävä. Poikkeuksena
edellämainituista, v:ää koskevista säännöksistä
on määrätty, että, jos joku ennen nykyisen
vesioikeuslain antamista on saanut luvan toisin sulkea
vesistöä, saa hän edelleen nauttia sitä oikeutta
hyväkseen. Sen ohessa voidaan erinäisissä, laissa
mainituissa tapauksissa, määrätyillä ehdoilla,
saada oikeus padon rakentamiseen v :n poikki, tahi
v:n siirtämiseen, muuttamiseen ja vähentämiseen.
— Se vesialue, joka muodostaa v:n, on kyllä
tarkoin määrätty ala, mutta ei kuitenkaan
erityinen omistusesine. Se kuuluu näet ohellisena
kiinteistöön tahi kiinteistöihin, joiden osa
vesialue muutoin on, ikäänkuin v:ää ei olisi olemassa.
Säännökset v:stä siis vain rajoittavat omistajan
oikeutta veteen. Mutta kun tämä rajoitus on

sangen pitkälle menevä, on omistajan käyttövalta
v:nä olevaan vesialueeseen nähden asiallisesti
vähäinen. A. M-nen.

Vai Tellina (saks. Veltlin), Adda-joen idästä
länteen kulkeva, Como-järveen päättyvä
latva-laakso Pohjois-Italiassa, Reetisten ja Bergamon
alppien välissä. V. T:n korkeat reunarinteet ovat
havumetsien ja alppiniittyjen verhoamia; laakson
pohjalla on viininviljely tärkein elinkeino
(kuuluisat ovat V. T: n punaviinit). — Keskiajalla
kuului V. T. Milanon herttuakunnalle, vv. 1512-1797 se
oli Graubiindenin liiton hallussa.
Kolmikymmenvuotisen sodan aikana johti uskonkiihko V. T:ssa
siihen, että katoliset 1620 surmasivat joukon
evankelisia. Tästä aiheutui monta vuotta kestävä
verinen sota (Veltlinin sota), johon myös
itävaltalaisia, espanjalaisia ja ranskalaisia oli
osaa ottamassa. Bonaparte liitti v. 1797 V. T:n
Cisalpiiniseen tasavaltaan, 1814 se joutui
Itävallan alaiselle Lombardian-Venetsian
kuningaskunnalle ja 1859 Italialle. J. G. G-ö.

Waltharius-laulu, St. Gallenin luostarikoulun
oppilaan Ekkehardin (n. 930 j. Kr.)
tyylinäytteeksi sepittämä kuusmittarunoelma, joka on
mielenkiintoinen vanhan taruaiheensa vuoksi.
Siinä on nim. säilynyt saks. sankaritaru Walther
Aquitanialaisesta (Walther von Aquitanien), joka
yhdessä rakastettunsa Hildegunden kanssa
pakenee panttivankeudesta hunnien kuninkaan
Attilan luota ja matkalla joutuu koviin
kamppailuihin frankkien kuninkaan Guntherin ja hänen
sankariensa kanssa. H. S-hti.

Walther, Johann (1496-1570), saks.
kirkko-laulunjohtaja, Lutherin ystävä ja työtoveri.
Toimi. 1525-48 Torgaussa ja 1548-54 Dresdenissä.
jossa hän järjesti vaalirulitinaallisen hovikuoron.
V. 1524 hän auttoi Lutheria saks. messun
säive-lellisen asun muovailemisessa. Julkaisi sam. v.
ensimäisen evankelisen virsisävelmistön
(,,Geyst-lich Gesangk-Buchleyn"), sovitettuna 4-ääniselle
kuorolle. Koraalisävelmät ovat tenorissa
silloisen käytännön mukaisesti. Sävelsi passion (1552)
sekä useita motetteja. I. K.

Walther, Johannes (s. 1861), saks.
geologi, tuli 1890 professoriksi Jenaan, niistä 1906
siirtyi Halleen. W:n pääaloina ovat olleet
elimel-lissyntyisiä merisedimenttejä, varsinkin
koralliriuttoja koskevat paleontologiset tutkimukset sekä
toiseksi aavikkotutkimukset. Viimeksimainittuja
töitä varten W. on tehnyt laajoja matkoja
Afrikan ja Aasian aavikkoseuduille. Hänen teoksiaan
ovat: „Die Korallenriffe der Sinaihalbinsel"
(1888); „Allgemeine Meereskunde" (1893);
„Ein-leitung in die Geologie als historische
Wissen-schaft" (1893-94; 3 os.); „Das Gesetz der
Wiisten-bildung" (1900); „Geschichte der Erde und des
Lebens" (1908). P. E.

Walther von Aquitanien ks. W a 1 t h a r i u
s-laulu.

Walther von der Vogelweide {fon — fögal-

väide], keskiajan suurin saks. lyyrikko, syntyi
v;n 1160 vaiheilla ja kuoli otaksuttavasti 1230.
Hänen kotipaikkaansa ei varmasti tiedetä, mutta
runoilemisensa hän alkoi v:n 1180 tienoissa
Itävallassa, jossa hänen oppimestarinsa Reinniar
von Hagenau silloin sepitteli rakkauslaulujaan.
W. on valanut keskiaikaisen rakkauslyriikan
(minne-laulun) jähmettyneihin kaavoihin uutta
henkeä ja eloa. siirtämällä sen miljöön ylhäisistä

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:30:55 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/10/0310.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free