Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Valthorni ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
589
Valthorn
i—Valtio
590
hovipiireistä yksinkertaiseen ja luonnolliseen
maalaisympäristöön ja luomalla siitii
lemmen-kuvauksensa taustaksi ihastuttavia tuokiokuvia.
Hänen runoutensa ei kuitenkaan rajoitu vain
lemmenlyriikkaan. N. s. kuljeksivilta laulajilta
(fahrende Sänger) hän on omaksunut vanhan
lauselmarunouden (Syruchpoesie) ja kehittänyt
sitä edelleen, kohottaen sen persoonallisten ja
moraalisten aiheiden ahtaasta piiristä päivän
suurten poliittisten tapahtumain pyörteeseen ja
paisuttaen tämän poliittisen lyriikan toisinaan
valtavaksi isänmaalliseksi runoudeksi. Aikansa
myrskyisissä tapahtumissa on W:lla ollut hyvin
huomattava osa; hänen innostavat, kehoittavat
tai moittivat säkeensä, lyhyeen, iskevään muotoon
puettuina, ovat suuresti vaikuttaneet asioiden
kulkuun. — Kun keisari Henrik VI oli kuollut
1197, jättäen jälkeensä alaikäisen pojan, ja paavi
Innocentius III käytti valtakunnan heikkouden
tilaa hyväkseen vahvistaakseen maallista
valtaansa, ryhtyi W. intohimoisesti vastustamaan
näitä vallanpyyteitä ja puoltamaan valtakunnan
eheyttä. Niissä sekavissa oloissa, jotka
aiheutuivat kahden kiistelevän puolueen
hallitsija-ehdokkaitten, Oton ja Filipin, valitsemisesta
Saksan kuninkaaksi, kirjoitti . W. ensimäisen
poliittisen runonsa, asettuen siinä Filipin
puolustajaksi, ja sinkahutti paavia vastaan, joka
pitkän epäröimisen jälkeen 1201 tunnusti Oton
hallitsijaksi, vihan ja surun leimaamia säkeitä.
Mutta kun Filip oli murhattu 1208 ja Otto
joutunut entisen suosijansa Innocentiuksen vihoihin,
asettui W. empimättä Oton puolelle
kannattamaan hallitsijan oikeuksia ja taistelemaan
paavia vastaan, jota hän avoimesti syytti
petoksista ja valheista. Oton kannattajajoukko
supistui kuitenkin hyvin vähäiseksi, kun Henrik VI :n
poika Fredrik 1212 saapui Saksaan ja
kruunattiin kuninkaaksi. W:kin siirtyi vihdoin
Fred-rikin puolelle, pitäen tällöin kaiketi
henkilökohtaisiakin etujaan silmällä. Mutta kun sitten
Fredrik vuorostaan oli joutunut paavin
epäsuosioon, pysyi W. uskollisena keisarille ja jatkoi
johdonmukaista taisteluaan paavia vastaan.
VV":n myöhäisemmissä runoissa on hänen
taistelu-intonsa jo vaimentunut. Niissä vallitsee vakava
uskonnollinen henki ja eleeginen sävy.
Muistellen entisiä nuoruutensa aikoja runoilija valittaa
olojen rappeutumista ja huonontumista sekä
suuntaa katseensa pois maailmasta iäisyyttä
kohden. — W:n suuri merkitys on siinä, että hän
on laajentanut aikaisempien runoilijain
aihe-asteikkoa, yhdistäen runouteensa kaikki entiset
lyyrilliset runolajit ja suunnat sekä
omintakeisesti niitä kehittäen. Hänen runoutensa tuli
määrääväksi myös myöhemmän keskiaikaisen
lyriikan suunnalle ja hänen maalaisympäristössä
liikkuvista rakkausrunoistaan kehittyi
karkean-realistinen kylärunous, jonka etevin edustaja oli
W:n vihaama Neidhard von Reuentai (ks. t.).
[W. \Vilmanns, „Walther von der Vogelvveide"
(3:s pain. 1912); II. Paul, „Die Gediehte
Walthers von der Vogelweide" (3:s pain. 1905);
W. Wilmanns, ,,Leben und Dicliten Walthers von
der Vogehveide" (1882). Uussaks. käännöksiä
W:n runoista ovat julkaisseet m. m. Simroek,
Weiske, Schröter, Wenzel.] II. S-hti.
Valthorni (saks. VSaldhom = metsätorvi) ks.
Käyrätorvi.
Valtimo. 1. Kunta, Kuopion 1., Pielisjärven
kihlak., Valtimon nimismiesp.; kirkolle
Nurinek-sesta 27 km. Pinta-ala 614,8 km2, josta viljeltyä
maata (1910) 4,440 ha (siinä luvussa
luonnonniityt 2,618 ha). Manttaalimäärä 21,4838 . 3,43 0 as.
(1915). 321 hevosta, 1,840 nautaa (1914). —
Kansakouluja 3 (1916). Kunnanlääkäri yhteinen
Nurmeksen kanssa. — 2. Seurakunta,
hallituksen pitäjä, Savonlinnan hiippak., Ylä-Karjalan
rovastik.; määrättiin erotettavaksi Nurmeksesta
uudeksi khrakunnaksi sen. päät. 5 p :ltä syysk.
1894, mikä toteutui 1908 (ensimäinen khra v:sta
1909). Kirkko puusta, rak. 1899-1901. L. H-ne.ii.
Valtimo, sydämestä poispäin vievä verisuoni,
ks. Verisuonet.
Valtimokeko ks. Sydän.
Valtimonhumina, valtimon seinien
ylenmääräisestä pingoituksesta aiheutunut humina, joka
saattaa aiheutua esim. aorttaläpän vajavuudesta,
valtimorungon puristuksesta ynnä sellaisten
lääkkeiden vaikutuksesta, jotka, niinkuin kiniini,
ovat omansa veren painetta kohottamaan.
M. O-B.
Valtimonkovetus ks. Arteeriskleroosi.
Valtimontulehdus (arteritis) esiintyy vain
harvoin äkillisenä liittyen silloin enimmäkseen
muuhun läheisen kudoksen tulehdukseen;
kroonil-lisella v:lla käsitetään yleensä arteeriskleroosia.
M. O-B.
Valtio. V:n syntyä on koetettu eri tavoin
selittää. Niin—esim. teokraattisen
koulukunnan käsityksen mukaan v. on Jumalan luoma
ja välittömästi ylläpitämä. Korkeimman vallan
v:ssa tulee tämän käsityksen mukaan kuulua
papeille. Lausetapa „hallitsija Jumalan armosta"
on jätteenä tämän mielipiteen vaikutuksesta.
Spekulatiivinen koulukunta esittää v: n
muodostuneen Jumalan tai (vanhalla ajalla)
jumalien tai ihmisten harkinnan perustuksella.
Historiallisen teorian mukaan taas on
v:n alku esitettävä historiallisen kehityksen
tulokseksi. V:n synty lienee oikeammin
johdettavissa oikeusturvan tarpeesta. Suomalla
oikeusturvaa v. samalla edistää yksityisen kansalaisen
toimintaa tämän yksilöllisten tarkoitusperäin
saavuttamiseksi. Oikeusturvan suominen on
kuitenkin ainoastaan yksi puoli v:n toiminnasta.
Nykyaikaisen v:n tehtävät ovat mitä
monipuoli-simpia. Vanhan ajan v. sai absoluuttisen vallan
yksityisen yli. Kansalaisen vapaus Kreikassa
ilmeni hänen osallisuudessaan v.-vallan
käyttämiseen. Roomassa ei v:n ylivalta yksityiseen
nähden ollut yhtä laaja. Yksityisoikeus
erottautui yleisoikeudesta. Germaanilaisilla kansoilla oli
persoonallisuuskäsite jotenkin kehittynyt.
Kristinusko vaikutti myöskin persoonallisuusaatteen
vahvistumiseen. Keskiajalla yksityiset
suojellakseen itseään v:n absoluuttista määräämisvaltaa
vastaan, yhdistyivät säätyihin, jotka koettivat
erityisten etuoikeuksien avulla turvata
asemaansa. Yhteiskunnan jakautuminen
säätyihin vaikutti v.-yhteisyysaatteen heikkenemisen.
Kirkko, keisari (Keski- ja Etelä-Euroopan
maissa) ja vasallit olivat esteenä v.-vallan
vapaalle kehitykselle. Vasta näiden kolmen
mahdin häviämisen kautta nykyaikainen v. pääsi
muodostumaan.
V. on inhimillinen yhdyskunta, joka
määrätyllä maa- (maa- ja vesi-) alueella harjoittaa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
