Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Valtiopäivät ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
603
päätettäessä edellytettiin. Tällä
lakkaamisperus-teella on perustuksensa kansainvälisen oikeuden
erikoisessa luonteessa ja erityisesti siinä
läheisessä yhteydessä, joka on olemassa tämän
oikeuden ja poliittisten valtasuhteiden välillä. Kun
sopimuksen määräykset joutuvat ristiriitaan
valtion elinehtojen kanssa, ja jos toinen
asianosainen kieltäytyy muuttamasta sopimusta, voi
toinen joutua sellaiseen asemaan, että hän on
pakotettu luopumaan sopimuksesta. Yksityinen
henkilö on velvollinen vastaamaan sitoumuksistaan
siinäkin tapauksessa, että hän joutuu häviöön.
Valtio ei voi eikä saatakkaan olla samanlaisessa
vastuussa, koska se, ollen vuosisatojen
kehityksen tulos, on kokoonpantu kokonaisesta jaksosta
sukupolvia, joiden tulevia kohtaloita ei yksikään
ihmiselimen tahto saata edeltäpäin aavistaa,
enemmän kuin johtaakkaan. — Hallitsijasukujen
keskinäiset ,,perhesopimukset" eivät ole v:ia,
vaikka niille annetaan v:n muoto. K. G. I.
Valtiososialismi on yhteiskuntateoreettinen ja
-poliittinen aatesuunta, joka tahtoo ratkaista
yhteiskunnallisen kysymyksen etupäässä valtion
toimenpiteillä. Valtion pääasiallisena
velvollisuutena on pitää huolla yhteiskunnan vähäosaisista,
poistaa heidän yhteiskunnallisen kohoamisensa
esteet sekä edistää tätä kohoamista
positiivisellakin avustuksella. Tätä varten ei kuitenkaan
ole tarpeellista, että valtio ryhtyy järjestelemään
koko -taloudellista elämää ja että se kokonaan
lakkauttaa yksilöiden vapaan taloudellisen
toiminnan, mutta valtiolle on kuitenkin
myönnettävä oikeus välittävästi ja järjestävästi käydä
käsiksi etujen vastakohtiin, jotta se voisi
jokaiselle taata hänen kokonaisuuden kannalta
mitattavien, oikeutettujen tarpeittensa mukaisen
taloudellisen ja yhteiskunnallisen aseman. Meneepä
varsinainen v. tässä kohden niin pitkälle, että
se katsoo valtrtm tehtäväksi ryhtyä välittömästi
ohjaamaan varallisuuden ja tulojen jakautumista
etenkin yhä enemmän siirtämällä
yksityistalouksille kuuluneita tehtäviä, esim. liikenteen,
pankki-olojen, kaivosliikkeiden alalla, valtiolle. V:lla ja
sosialismilla on siis yhteisiä piirteitä, mutta v.
ei ole kumouksellinen vaan vanhoillinen
aate-suunta. Se ei periaatteessa tahdo poistaa
pääomaa tai yksityistä omistusoikeutta ja se tahtoo
pitää yllä nykyistä väestöryhmitystä, perintö- ja
testamenttioikeutta. -— V:lla on ollut
huomattavimmat edustajansa Saksassa. Niistä
mainittakoon v. Wagener, Adolf Wagner ja Rudolf
Meyer. Saksassa 1878 muodostettu
valtiososialis-tinen työväenpuolue oli läheisessä yhteydessä
evan-keelisten kristillissosiaalisten ryhmäin kanssa,
vrt. Kristillinen sosialismi, palsta
1591. </• F-
Valtiosäädyt ks. Suomen
Suuriruhtinaanmaan valtiosäädyt.
Valtiosääntö, laki, jonka mukaan korkeinta
valtaa valtiossa käytetään, ks. Hallitusmuoto.
Valtiosääntöoikeus, valtion korkeinta valtaa
koskevien määräysten kokonaisuus. V :een
luetaan myöskin kuuluvaksi määräykset, jotka
koskevat alamaisia ja niiden suhdetta korkeimpaan
valtaan, valtion aluetta y. m., koska niistä käy
ilmi korkeimman vallan valtuudet, ks.
Hallitusmuoto. K. G. I.
Valtiot, eläinten, ks. Yhteiskunnat,
eläinten.
604
Valtiotaito ks. Politiikka.
Valtiotalous ks. Valtiontalous.
Valtiotieteet, nimitys, jota käytetään
varsinkin Saksassa niistä tieteistä, joiden esineenä on
valtio tai sen eri puolet. Näitä ovat:
valtiollinen historia, tilastotiede, taloustiede,
valtio-oppi, hallinto-oikeus, finanssitiede y. m.
Valtiovaliokunta, v:n 1869
valtiopäiväjärjestyksen mukaan kaikilla varsinaisilla
valtiopäivillä kahdeksan päivän kuluessa valtiopäivien
avaamisen jälkeen asetettava 16-jäseninen
valiokunta. ks. Valtiovarainvaliokunta.
K. G. I.
Valtiovalta, valtiolle kuuluvien korkeusoikeuk-
sien kokonaisuus. V. ilmenee valtiossa
lakiasäätävänä, toimeenpanevana ja tuomarivaltana.
K. G. 1.
Valtiovarain toimituskunta ks. Senaatti.
Valtiovarainvaliokunta. Suomen kansan
eduskunnan varsinaisilla valtiopäivillä viiden päivän
kuluessa valtiopäivien avaamisesta asetettava
valiokunta, jossa on vähintään kuusitoista jäsentä.
Valtiovarainvaliokunnan tulee saada tiedokseen
valtiovarain tila sekä nähdäkseen kaikki
valtiovaraston tilit ja asiakirjat. Sinne lähetetään
myöskin varsinaisten valtiopäiväin alussa
eduskunnalle annettava esitys varojen hankkimisesta
niihin tarpeisiin, joihin vakinaiset tulot eivät
riitä ja suostuntaesitykset sekä niinikään muut
esitykset ja valtiopäivillä tehdyt ehdotukset
raha-asioista, jotka ovat eduskunnan
päätettäviä. Jos suostuntaveroja havaitaan tarvittavan,
tulee valiokunnan niistä antaa eri mietinnöt,
laskien myöskin ne tulot, mitkä suostunnoista
ovat odotettavissa. V:n asiana on myöskin
määrätä palkkiot puhemiehelle, valtiopäivien ja
valiokuntain sihteereille ja palvelusmiehille,
toi-initus- ja tarkastusvaliokuntain jäsenille
samoinkuin matkakulujen korvaus edustajille.
K. G. I.
Valtiovelka on valtion käyttämää luottoa,
joka varsinkin suurten ylimääräisten menojen
peittämisessä on tärkeänä tulolähteenä. Tähän
apukeinoon turvautuminen on paikallaan, milloin
kysymys on sellaisten valtion toimenpiteiden
aiheuttamista kustannuksista, joista koituvaa
hyötyä myös tulevat polvet saavat nauttia.
Verotaakka saattaisikin tulla nykyisille
veronmaksajille kohtuuttoman rasittavaksi, jos valtion
vakinaisilla tuloilla koetettaisiin saada suoritetuiksi
myös sellaiset valtionmenot kuin esim. uusien
rautateiden rakennuskustannukset. Useimmiten
se kävisikin mahdottomaksi, ja seurauksena olisi,
että tällaiset yritykset jätettäisiin sikseen.
Monien tärkeiden uudistusten toimeenpano näin
ollen välttämättä edellyttää valtion luoton
käyttämistä. Mutta usein otetaan lainavaroja myös
sellaisiin valtionmenoihia, jotka eivät ole
luonteeltaan tilapäisiä tai joista hyötyä
todennäköisesti ei tule vastaisille valtionlainojen
korkojen suorittajille. Siten siirretään nykyhetkestä
tulevaisuuteen rasituksia, jotka
oikeudenmukaisesti olisivat elävän sukupolven kannettavia.
Varsinkin raskaita sotilaskustannuksia useinkin
pidetään ylimääräisinä, kun on kysymyksessä
joku asevarustusten uudistus, sotalaivojen tai
linnoitusten rakentaminen t. m. s. suurehko
menoerä, ja niihin käytetään rohkeasti
lainavaroja, mutta tällaisia ..tilapäisiä" sotalaitoksen
Valtiososialismi—Valtiovelka
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
