Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Valvatti ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
-609
Valvatti—Vammala
610
Kaalivalvatti.
•seen vain silloin, kun liikkeessä on rahoja,
joiden todellinen arvo syystä tai toisesta poikkeaa
niiden nimellisarvosta.
Valvatti (Sonchus), keskikokoisia t. kookkaita
mykerökukkaisruohoja, joilla on puolisepoiset
lehdet, keltakukkaiset, tav.
runsaslukuiset mykeröt ja
eri osissa kasvia runsaasti
valkeaa maitiaisnestettä
(tästä nimi maito-ohdake).
Meillä 3 lajia. Yleisin on
p e 11 o-v. (S. arvensis),
jolla on pitkä suikertava,
hauras juurakko, tav.
pari-liuskaiset lehdet ja suuret
mykeröt; se kasvaa
varsinkin vanhoissa pelloissa ja
puutarhoissa, ollen etenkin
’jälkimäisissä hyvin kiusalli-
Inen, vaikeasti hävitettävä
rikkaruoho; eri
muunnoksena pelto-v. kasvaa myös
merenrannoilla. Jonkunverran pienempiä,
1-vuo-tisia lajeja ovat korkea v. (S. asper) ja
k a a 1 i-v. (S. oleraceusj, joita kasvaa jokseenkin
yleisesti Etelä- ja Keski-Suomessa, etupäässä
puutarhojen rikkaruohoina. K. L.
Valvoja, valtiollinen, yhteiskunnallinen,
kirjallinen ja tieteellinen kerran kuussa ilmestyvä
aikakauslehti, joka, ..Kirjallisen kuukauslehden"
ja Julius Krohnin „Suomen kuvalehden"
lakattua 1880, rupesi säännöllisesti ilmestymään 1881
(näytenumero ilmestyi joulukuussa 1880).
1880-luvulla V. jonkun aikaa ilmestyi kahdesti
kuukaudessa. V:n ensimäisen toimituksen
muodostivat J. K. Danielson, E. G. Palmön, V. Porkka,
O. E. Tudeer ja V. Vasenius. V:n
päätoimittajina ovat olleet J. R. Danielson 1881-84, Th. Rein
1885-87, E. G. Palmön 1888-91, O. E. Tudeer
1892-96, E. N. Setälä 1897-1905, Zach. CastrSn
1906-08, Helmi Setälä 1909-10, K. S. Laurila
1911-13 ja Zach. Caströn 1914-.
Valvominen, lakit., ks. Valvonta.
Valvonta, lakit. 1. Toimenpide, joka eräissä
tapauksissa lain mukaan on tarpeen jonkin
oikeuden tahi vaateen toteuttamiseksi tahi
säilyttämiseksi, esim. testamentin v. (ks. Testamentti)
ja saamisen v. konkurssissa (ks. t.). — 2.
Silmälläpito, katsonta, joka saattaa kohdistua
johonkin toimintaan, laitokseen, yritykseen,
elinkeinoon tahi henkilöön, esim. julkinen v., jota
käytetään kouluihin, vaivaishoitoon, kyytitoimeen
nähden y. m. monilla muilla aloilla. A. M-nen.
Valvontaneuvosto ks.
Hallintoneuvosto.
Valvula (lat.), anat., läppä, esim. v.
bicuspi-dalis ja v. tricuspidalis sydämessä (ks. t.),
v.pylo-rica mahalaukun ja ohutsuolen rajalla, y. m.
Valööri (ransk. valeur, < lat. vaWre = olla
voimassa), arvo, arvomäärä.
Valöörimaalaus (ks. Valööri), ensin
Ranskassa 1870-luvulla alkuun päässyt
maalaustaiteel-linen suunta, joka vaati taiteilijoita vapautumaan
vanhojen mestarien ja heidän väriasteikkonsa
jäljittelemisestä ja maalaamaan luontoa ja
elämää siten kuin kukin sen näkee oman
yksilöllisen käsityksensä ja luonteensävynsä
valaisemana. Luontoa tuli tutkia ulkona ja esittää se
tämän havainnon perustalla ottamalla ennen
20. X. Painettu »%, 18.
muuta huomioon muotojen ja liikkeiden
luonteen-omaisuus sekä ilman ja valon vaikutus
väriarvoihin (valööreihin) s. o. eri etäisyydellä
oleviin paikallisväreihin. vrt. Impressionismi
ja U 1 k o i 1 m a m a a 1 a u s. F. L.
Vämbery, Armin (Hermann) [vämberi
ärmin] (1832-1913), juutalaissyntyinen unk.
tutkimusmatkailija ja orientalisti, matkusti 1857
Konstantinopoliin, jossa opintoja harjoittaen
oleskeli 6 vuotta, liittyi 1863 dervisiksi puettuna
pyhiinvaellusretkikuntaan ja kulki näin
Armee-nian ja Persian kautta Bukliaraan ja
Samar-kandiin asti, josta 1864 lähti paluumatkalle;
nimitettiin 1865 Budapestin yliopistoon
itämaisten kielten opettajaksi ja myöhemmin
professoriksi. Matkoistaan V. julkaisi useita
mieltäkiin-nittäviä kertomuksia, esim. „Köz6päzsiai utazäs"
(,.Matkustus Keski-Aasiassa", 1865, ilm. useille
kielille käännettynä). V. ajoi innokkaasti
Englannin keskiaasialaisen vallan asiaa, mikä
seikka luonnollisesti herätti ihastusta Englannissa
ja mielipahaa Venäjällä. V:n tieteellisistä
teoksista ovat arvokkaimmat ne, jotka sisällykseltään
ovat aineskokoelmien luontoisia, esim.
tsagatai-turkkilainen sanasto „Abuska" (1862),
„Caga-taische Spraehstudien" (1867), „Uigurische
Spracli-monumente und das Kudatku Bilik" (1870),
„Alt-osmanische Spraehstudien" (1901) ja „Jusuf und
Ahmed" (1911). Vähemmin onnistuneita ovat
sitävastoin ne V:n tutkimukset (esim.
„Etymo-logisches Wörterbuch der turko-tatarischen
Sprachen", 1878), joiden laatimiseen olisi ollut
tarpeen tarkka tieteellinen koulutus.
Unkarilaisten alkuperästä V. 1882 julkaisi laajan teoksen
(,,Der Ursprung der Magyaren") ; tämä herätti
kiivaan tieteellisen väittelyn, jossa V. lopulta
joutui alakynteen. V:n mielestä unkarilaiset
etnillisesti olivat turkkilaistataarilaista
alkuperää. Heidän kielestään hänen mielipiteensä
ovat jotenkin sekavat: milloin hän sanoo sitä
sekakieleksi, jonka yhtähyvin voi lukea
suom.-ugrilaiseksi kuin turk.-tataarilaiseksi; milloin
taas kieleksi, jota — samalla kuin se on sekä
suom.-ugrilaista että turk.-tataarilaista sukua —
tarkkaan katsoen ei voi lukea kumpaankaan
ryhmään kuuluvaksi. [E. N. Setälä, „H. V."
(Fin-niseh-ugrische Forschungen XIII, Anz. 49).]
Vammala, kauppala Satakunnassa, Turun ja
Porin läänissä, Tyrvään (ks. t.) kunnassa,
Rauta-ja Liekovettä yhdistävän Vammaskosken (4 m
kork.) rannalla, tärkeiden maanteiden
risteyksessä; 705 as. (1915). — Asemakaava
epäsäännöllinen. Valtakatu, josta haarautuu muutamia
poikkikatuja, johtaa Vammaskosken yli vievästä
sillasta läpi kauppalan. Rakennukset puisia.
Sivistyslaitoksia: yhteiskoulu (nyk. 8-luokkainen,
avattu 1904), 2 kansakoulua, veisto- ja
kutoma-koulu. Säästöpankki, Kansallisosakepankin ja
Tampereen osakepankin haarakonttorit. Vapaaeht.
palokunta, jolla komea talo. Kunnanlääkäri,
kunnaneläinlääkäri, apteekki. — Tiilestä rakennettu
kaksitorninen kirkko (valni. 1855). Vanha,
harmaasta kivestä rakennettu P. Olavin kirkko
(n. v:lta 1400) jonkun matkan päässä
kauppalasta, Roismalan kylässä. — Teollisuuslaitoksia:
sähkölaitos, osuusmeijeri, mallastehdas. —
Postikonttori; puhelinyhteys lähipitäjien kanssa sekä
kaupunkienvälisellä linjalla. Rautatieasema 1 km
kirkolta, Porin rataosalla, 59 km Tampereelta,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
