Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Valvatti ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
611
77 km Porista. — V., alkuaan Tyrvään
kirkonkylä, sai kauppalanoikeudet 1912, mutta jo
1700-luvulla oli kysymys kauppalan perustamisesta
V:n nykyiselle paikalle. Kunnallisen
itsenäisyyden kauppala sai 1913. V. 1915 V. lopullisesti
erotettiin Tyrvään kunnasta. Vapaussodan aikana
1918 polttivat kapinalliset huhtikuussa V:n niin
täydellisesti, että vain yhteiskoulu ja
säästöpankki sekä kymmenkunta asuinrakennusta
säilyi. K-o JI-n.
Vammaskoski, koski Tyrvään pitäjässä,
Vammalan kauppalan äärellä, jossa Rautaveteen
keräytyneet Kokemäenjoen vedet murtautuvat
kapean kannaksen poikki Liekoveteen;
putous-korkeus 0,6 m, putouksen pituus 350 m,
keski-veden aikaan 1,416 hevosvoimaa ja vesimäärä
177 m3 sek:ssa (vastaavat luvut korkean veden
aikaan: 2,240 hevosv. ja 280 m3; matalan veden
aikaan: 784 hevosv. ja 98 m3). —- Kosken yli
vie komea maantiesilta (Vammalan kauppalan ja
Tyrvään aseman välisellä maantiellä). V:n
rannalla Tyrvään kirkko. L. E-nen.
Vammeljoki, rautatieasema (V 1.),
Terijoen-Koiviston radalla Tyrisevän pysäkin ja Inon
aseman välillä, 12 km Terijoelta, 61 km Koivistolta.
Vammelsuu, kylä merenrannalla Vammeljoen
suulla Uudenkirkon pitäjässä, lähellä
Vammeljoen asemaa, 11 km Terijoelta (maanteitse).
Luotsiasema.
Vampilla. 1. Kunta, Turun ja Porin 1.,
Loimaan kihlak., Huittisten-Vampulan-Kauvatsan
nimismiesp.; kirkolle Loimaan rautatieasemalta
33 km. Pinta-ala 141,e km2, josta viljeltyä maata
(1910) 5,719 ha (siinä luvussa luonnonniityt
553 ha, puutarha-ala 11 ha). Manttaalimäärä
30 "/12, talonsavuja 67, torpansavuja 127 ja muita
savuja 374 (1907). 3,024 as. (1914); 599
ruokakuntaa, joista maanviljelys pääelinkeinona 427 :llä
(1901). 414 hevosta, 1,272 nautaa (1914). —
Kansakouluja 4 (1916). Kunnanlääkäri yhteinen
Huittisten kanssa. Säästöpankki. —
Teollisuuslaitoksia: Jonkan mylly, saha ja meijeri;
Sallilan mylly ja saha; Kukonharjan mylly ja saha;
Vampulan meijeri. — 2. Seurakunta,
hallituksen pitäjä, Turun arkkihiippak., Porin
ylä-rovastik.; viimeksi Huittisiin, mutta alkujaan
luultavasti Säkylään kuulunut kappeli, sai oman
kirkon 1590 ja oman papin 1650, määrättiin
erotettavaksi omaksi khrakunnaksi sen. päät.
16 p:ltä tammik. 1891 (ensimäinen khra v.sta
1900). — Kirkko puusta, rak. 1894. L. II-nen.
Vampyyri, slaavilaisissa ynnä Tonavan
seutujen Balkaninmaiden asukkaissa vallitsevan
kansanluulon mukaan vainajan henki, joka öisin
nousee leposijaltaan käyden eläviltä ihmisiltä
imemässä verta, jota se ravinnokseen tarvitsee.
Tämän välttämiseksi on kansalla tapana panna
vainajille evästä mukaan arkkuun tai tukkia
hänen suunsa, tai lävistää miekalla hänen
ruumiinsa y. m. s., mikä muka pidättää vainajan
haudassaan.
Vampyyri, nimitys, jota käytetään useista
lehtikuonoisiin kuuluvista siipijalkaisista
(ks. t.), erityisesti Phyllostoma (Vampyrus)
suvusta, jonka isoin laji i s o v. (Ph. spectrum)
on n. 16 cm pitkä (siivenkärkien väli 70 cm).
Se asustaa Brasiliassa ja Guayanassa ja käyttää
ravinnokseen etupäässä hyönteisiä ja hedelmiä,
eikä liene verenimijä kuten ennen luultiin.
612
V:iksi nimitettyjen lehtikuonoisten joukossa on
kuitenkin ilmeisesti myöskin vertaimeviä lajeja,
jotka voivat ahdistaa sekä kotieläimiä että
ihmistäkin. Niiden merkitystä ja vaarallisuutta on
kuitenkin suunnattomasti liioiteltu.
Verta-imevistä muodoista mainittakoon veri-v:t
(Desmodus), joista pienikokoinen ruskea veri-v.
(D. rufus) on laajalti levinnyt Keski- ja
Etelä-Ameriikassa. — vrt. edell. art. I. V-s.
Van, alkuperää merkitsevä prepositsioni
alankomaalaisissa henkilönimissä (esim. van Dyck, van
der Vlugt j. n. e.). Se ei ole mikään
aatelisuuden merkki, kuten vastaava saksalainen
muoto von nimien edessä.
Van, samannimisen vilajeetin (35,100 kmJ,
308,125 as. 1911, 9 km2:llä) pääkaupunki Turkin
Aasiassa, Armeenian ylängöllä, 3,700 km2 laajan
V.-järven itäpuolella, n. 1,800 m:n korkeudella,
lähellä Persian rajaa; n. 62,000 as.
(armeenia-laisia, kurdeja, turkkilaisia). V:n korkeammalla
oleva keskusosa on muurin ympäröimä,
ulkomuodoltaan keskiaikainen. 12 armeenialaista
kirkkoa, 11 moskeiaa. Kukkulassa, jolle V. on
rakennettu, paljon luolia, joissa on löydetty
muinais-aikaisia muistomerkkejä (m. m.
nuolenpääkirjoituksia). — Harjoitetaan puuvillakankaiden
kudontaa, kalastusta, hedelmä- ja
vuohennahka-kauppaa. — V. kuului 9:nnen vuosis. lopusta
e. Kr. ajanlaskumme alkuun heettiläisille.
4:nnellä vuosis. j. Kr. hävittivät sen persialaiset.
Oltuaan sitten pitkiä aikoja armeenialaisten
hal-litsijain pääkaupunkina V. joutui 1021 Bysantille
ja 1081 seldzukeille. 14:nnen vuosis. lopulla
valloitti sen Tamerlan kaksi eri kertaa.
Myöhemmin se on ollut milloin persialaisten, milloin
turkkilaisten hallussa. J. O. G-ö.
Vana, pitkä lehdetön ja niveletön varsi, joka
päättyy kukkaan t. kukintoon. K. L.
Vanadiini, vanadiumi (Vanadis = Freya), kem.
alkuaine, metalli. Kem. merkki V. Atomi-p. 51,i.
Om.-p. 5,5. Väriltään harmaa, vaikeasti sulava.
Sitä on luonnossa vähiä määriä m. m.
rautamalmeissa ja kasvien tuhkassa. Palaa hapessa
v.-p entoksidiksi, V206 ja kloorissa
v.-k 1 o r i d i k s i, VC14. Yhtyy typpeen
muodostaen v.-n i t r i d i n, VN. Muodostaa useita
v.-happoja, esim. me ta-, o r t h o- ja p o 1
y-v.-hapot. Ensinmainittua happoa käytetään
kulta-pronssina. V.-hapon suoloja käytetään
väriaineita valmistettaessa katalysaattorina. V:ia
lisätään välistä teräkseen, josta tehdään
hienompia työkaluja. S. S.
Vanadiniitti, keltainen, ruskea tai punainen,
heksagouisesti kiteytyvä ja apatiitin kanssa
iso-morfinen mineraali, kokoomukseltaan
kloorin-pitoinen lyijyvanadaatti, ClPb5VsOia.
Harvinainen. ’ P. E.
Vanadium ks. Vanadiini.
Wanseus [-tie’-], Juhana (1680-1746), suom.
pappi ja kirjailija, yliopp. 1699, vihittiin papiksi
1705, fil. maist. 1707, Karjalan rakuunarykmentin
pappina 1710-21, syntymäseurakuntansa Orih
veden kirkkoherrana v:sta 1722. W., joka oli
erinomainen roomal. kirjallisuuden tuntija ja
taitava latinankielisten runojen sepittäjä (niistä
jotkut painettiinkin^, auttoi hyvänä suomen
kielen taitajana tehokkaasti Jusleniusta hänen
sanakirjatyössään tarkastamalla sitä sekä antamalla
siihen melkoisia lisiä.
Vammaskoski—Wanaeus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
