Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vandervelde ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
619
rahan kilometriltä ja ruokarahan päivältä sekä
käräjäkunnan manttaaliin pannun maan
omistajilta urakkasopimuksessa määrätyn maksun.
Käytännössä on viimemainitun maksun suorittaminen
eri paikkakunnilla muodostunut erilaiseksi.
Urakkamaksu suoritetaan toisinaan rahassa
kunnan varoista toisinaan luonnossa manttaalin tai
talonsavujen mukaan. Vanginkuljetusrasitukseen
ottavat osaa ainoastaan ne tilalliset, jotka eivät
ole vapautettuja sotilaskyydityksestä. Kaupungit
ovat yleensä siitä vapaat, mutta uudempien
kaupunkien peruskirjoissa on määrätty, että niiden
011 toimitettava vanki kaupunginvankilasta
lähimmän maalla olevan vanginkuljettajan luo.
Kysymys v:n uudistuksesta on jo kauan ollut vireillä.
V:sta rautateillä, jonka kokonaan kustantaa
valtio, määrätään lähemmin julistuksessa 3 p:ltä
lokak. 1889. Useammilla rataosilla on järjestetty
säännölliset vankivaunuvuorot, joiden lisäksi
tarpeen vaatiessa voidaan tilata ylimääräisiä
vankivaunuja. Vanginvartiana seuraavat vankivaunua
lääninvankilan tai tarkoitusta varten erityisesti
palkatut vartiat. Kuljetuksen helpottamiseksi on
tärkeimmillä rautatien risteyspaikoilla erityisiä
vankiasemia vankien säilyttämistä varten.
Vankien kuljetukseen rautateillä käytetään
tarkoitukseen erityisesti rakennettuja eri osastoilla ja
varmuuslaitteilla varustettuja vaunuja, mutta
tarpeen vaatiessa kuljetetaan vankeja myös
matkustajajunien 3:nnessa luokassa mahdollisuuden
mukaan eristettyinä muista matkustajista.
E. K-ja.
Vangitseminen, toimenpide, jonka kautta
henkilöltä riistetään henkilökohtainen vapaus ja
itsemääräämisoikeus. Jos joku verekseltä
tavataan rikosta tekemästä tai häntä sellaisilla syillä,
joiden nojalla tuomioistuin pitäisi hänen
rikollisuuttaan todennäköisenä, epäillään rikoksesta, on
hänet 19 p. jouluk. 1889 annetun rikoslain
voimaanpanoasetuksen mukaan vangittava 1) kun
rikoksesta ei saata tulla vähempää rangaistusta
kuin 2 vuotta kuritushuonetta, 2) kun rikoksesta
saattaa tulla vähemmän kuritushuonetta, mutta
vähintään 2 vuotta vankeutta tai alle
viimemainitunkin rangaistusmäärän, jos rikos on
varkautta, murtoa tai varastetun tavaran
kätkemistä ja jos kaikissa tässä kohdassa mainituissa
tapauksissa on syytä varoa, että asianomainen
lähtee karkuun, hävittää todisteita tai muuten estää
asian selville saamista, 3) kun rikoksesta epäilty,
olkoonpa säädetty rangaistus kuinka vähäinen
tahansa, on tuntematon ja kieltäytyy
ilmoittamasta nimeään tai kotopaikkaansa, tai hänen
epäillään antaneen siitä valheellisen tiedon, mutta
hänet on päästettävä irti niin pian kuin
luotettavat tiedot niistä on saatu. Jos päihtynyt
julkisella paikalla häiritsee yksityistä tai yleistä
rauhaa, voidaan hänet pitää vangittuna, kunnes on
selvinnyt. Sellaista henkilöä ei saa vangita, joka
rikosta tehdessään oli alle 15 vuotta.
Kansanedustajan v:sta on valtiopäiväjärjestyksessä
erikoisia määräyksiä. Paitsi tuomioistuimella, on
kuvernöörillä, maistraatilla, järjestysoikeudella
ja poliisikamarilla oikeus määrätä henkilö
vangittavaksi. Omalla vastuullaan ovat oikeutettuja
vangitsemaan tai vangituttamaan kruununvouti,
nimismies, pormestari, poliisimestari,
järjestysmies, kaupunginviskaali sekä muu virallinen
syyttäjä tai syyttäjän apulaiseksi asetettu. Henki-
620
lön, joka tavataan verekseltä tai pakosalta, tai
jonka v:sta kuvernööri on antanut kuulutuksen,
on jokaisella valta ottaa kiinni, mutta on siitä
viipymättä ilmoitettava asianomaiselle
poliisiviranomaiselle. Vangittu on heti vietävä yleiseen
vankilaan tai tuomioistuimeen. Tuomioistuin on
velvollinen toimittamaan vangitun henkilön
tutkimuksen kaupungissa 8 vuorokauden ja maalla
1 kuukauden kuluessa siitä kuin ilmoitus v:sta
tehtiin. Tuomioistuin, joka käsittelee vangitun
asiaa, määrää myös siitä, onko hänet edelleen
vangittuna pidettävä. Jos tuomioistuin määrää
vangitun vapautettavaksi, on hänet heti irti
päästettävä. Tuomioistuimen tekemästä, v:ta
koskevasta päätöksestä saa vangittu valittaa, eikä se
ole riippuvainen määräajasta. Paitsi
rikosoikeudellista v:ta saattaa tulla kysymykseen
siviilioikeudellinen v. yksityisoikeuksien turvaamiseksi,
ja politiaoikeudellinen v. järjestyksen ja
turvallisuuden tai useiden yleisten etujen suojaamiseksi.
E. K-ja.
Vangitsemispäätös on valetodistelu, jossa
keinotekoisilla perusteilla näennäisesti johdutaan
pätemättömään, monesti ilmeisen mahdottomaan
ja järjettömään johtopäätökseen. Muinaisajan
loogikot, sofistit y. m., esittelivät mielellään
tällaisia v:iä, käyttämällä hyväkseen sanojen
kaksimielisyyttä ja epämääräisyyttä ynnä muita
sanansaivarteluja. A. Gr.
Vangsnes, Sogne-vuonon etelärannikolta
ulkoneva niemi, Balestrandin kunnassa, Norjassa.
Saksan keisari Wilhelm II antoi 1913 pystyttää
V :lle jättiläismäisen, 12 m korkean, 14,000 kg
painavan, Fritiofia esittävän, Max Ungerin
muovaileman pronssisen kuvapatsaan, muistoksi
25 :nnestä Norjan-matkastaan. J. G. G-ö.
Vanha aika, se jakso ihmiskunnan historiassa,
joka käy ennen keskiaikaa (ks. t.). Rajana
v:n a:n ja keskiajan välillä pidetään yleensä sitä
ajankohtaa, jolloin Rooman valtakunta häviää ja
uusia, germaanilaisia valtakuntia syntyy suurten
kansainvaellusten johdosta sekä samoihin
aikoihin kristinusko pääsee voitolle
pakana-uskonnoista. Kuitenkin raja vuodeksi asetetaan milloin
375 j. Kr., jolloin kansainvaellukset alkoivat,
milloin 395, jolloin yhteinen Rooman valtakunta
jakaantui, tai 476, jolloin Länsi-Rooma hävisi.
V:n a:n huomattavimmat sivistyskansat olivat
itämailla egyptiläiset, heettiläiset, babylonialaiset,
assyrialaiset, juutalaiset, foinikialaiset,
meedialai-set ja persialaiset; Euroopassa kreikkalaiset, jotka
kohottivat v:n a:n sivistyksen korkeimmilleen,
sekä roomalaiset, jotka parhaasta päästä
omaksuivat kreik. sivistyksen. Tämä levisi myös
Aleksanteri Suuren valloitusten johdosta kauas itämaihin,
roomalaiset taas levittivät sitä länsimaihin, vrt.
Keskiaika. G. R.
Vanhain neuvosto ks. G e r o n t i t.
Vanha Kalevala ks. Kalevala ja
Lönnrot.
Vanhakartano. 1. ks. S u n d h o 1 m a. —
2. Pietniemen V. ks. P i e t n i e m i.
Vanhakatolinen kirkko ks.
Vanhakato-1 i n e n liike.
Vanhakatolinen liike syntyi
roomalaiskatolisessa kirkossa vastavaikutuksena
Vatikaanin kirkolliskokouksen (ks. t.) päätöstä
vastaan, joka julisti paavin erehtymättömyyden.
Liikkeen etupäähän asettuivat teologian profes-
Vangitseminen—Vanhakatolinen liike
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
