Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vanhentuminen ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
631
harhaopettajia vastaan. Paavali opettaa, että
ihminen vanhurskautetaan uskosta ilman töitä.
Tästä poikkeaa jonkunverran apostoli Jaakob,
joka opettaa, että ihminen vanhurskautetaan
teoista eikä ainoastaan uskosta (Jaak. 218 seur.).
Syy eroavaisuuteen on se, että kirjoittajilla on
erilainen uskonkäsite: Paavalin mukaan on usko
turvautumista Jumalan armoon, Jaakobin mukaan
Jumalan sanan totena pitämistä, jommoinen usko
ei voi olla vanhurskauttava. Apostolien jälkeisenä
aikana unohtui Paavalin vanhurskauttamis-oppi.
Augustinus ja hänen mukaansa
roomalaiskatolinen kirkko opettaa, että v. merkitsee
vanhurskaaksi tekemistä. Skolastiikka selitti, että
v.ssa jumalallinen vanhurskaus vuodatetaan
ihmiseen. Vastoin tätä Luther uudisti Paavalin
van-hurskauttamis-opin ja antoi sille omassa
aatemaailmassaan keskeellisen merkityksen. Lutherin
mukaan v. on sama kuin syntein anteeksi
anta-mus. Osianderin riidan (ks. t.) johdosta
luterilainen kirkko hylkäsi Osianderin katolilaisuuteen
kallistuvan opin. Sovinnonkaava opettaa, että
v:ssa Kristuksen vanhurskaus luetaan
uskovaiselle. Luterilainen puhdasoppisuus tekee jyrkän
eron v:n ja pyhityksen välillä: edellinen on
Jumalan oikeudellinen toimi factus forensis),
jonka kautta Jumala Kristuksen ansion
perusteella lukee syntisen vanhurskaaksi, jälkimäisessä
Pyhä Henki jatkuvasti uudistaa ihmistä. 19 :nnellä
vuosis. on tullut tavaksi nimittää
vanhurskaut-tamis-oppia protestanttisuuden
aineelliseksi periaatteeksi, vrt.
Muodollinen periaate. [T. T. Renvall, „Om
rättfär-diggörelsen" (1875); Gustaf Johansson,
„Muistu-tuksia vanhurskauttamisoppiin" (1892).]
E. K-a.
Vanhurskauttamisoppi ks.
Vanhurskauttaminen.
Vanhuudenheikkous (marasmus senilis), se
vähitellen kehittyvä yleinen, niin hyvin
ruumiillisella kuin sielullisellakin alalla kuvastuva
heikkeneminen, minkä ihmisen vanhentuminen aikaa
myöten tuottaa. Tällaisia v:n merkkejä ovat
silmien suhtautumiskyvyn heikkoneminen, lihaksien
joustavuuden katoaminen, luiden haurastuminen,
niin että helposti katkeavat tai muuten
vähäisestäkin väkivallasta murtuvat, ihon
muuttuminen ryppyiseksi ja sen tuoreuden häviäminen,
ynnä kalkkiutumisen kehittyminen verisuonien
seinissä; kaikki oireita siitä, että elimet ja
ruumiinkoneisto yleensä alkavat olla kuluneet.
M. 0-B.
Vanhuudenkuolio (gangrcena senilis),
vanhuuden iällä sydämentoiminnan heikkoudesta ynnä
kehittyvästä arteeriskleroosista aiheutunut kuolio,
vrt. Kuolio ja Arteeriskleroosi.
M. 0-B.
Vanhuudenrengas (arcus senilis), vanhoilla
ihmisillä havaittava silmän sarvikalvon kehää
seuraava himmeä renkaantapainen muodostuma,
joka aiheutuu tämän kudoksen solujen
rasvettu-misesta. M. 0-B.
Vanhuudenvakuutus ks.
Vanhuusvakuutus.
Vanhuuseläke, määrättyyn ikään päässeelle
henkilölle lainsäännösten nojalla annettava eläke.
Tämä voidaan, kuten Englannissa ja
Austraa-liassa, myöntää jokaiselle heikossa taloudellisessa
tilassa olevalle vanhukselle, hänen tämän oikeu-
632
den saavuttamiseksi suorittamatta
vakuutusmaksuja tai vaaditaan siihen vakuutusmaksuja,
jolloin se on vanhuusvakuutuksen tuloksena, kuten
Saksassa, Ranskassa ja Ruotsissa (ks.
Työkyvyttömyysvakuutus ja
Vanhuusvakuutus). Englannin lain (Old age pensions
act, 1908) mukaan saa jokainen 70 v:n ikään
tullut kansalainen viikossa 5 shillingin eläkkeen,
elleivät hänen vuositulonsa ole 21 puntaa
suuremmat, ja eläke alenee asteettain 1 shillingillä,
viikkoa kohti vuositulojen noustessa, siten että
se, jonka vuositulot ovat 31 puntaa 10 shillinkiä
suuremmat, ei enää saa mitään. Austraalian
liittovaltion lain mukaan (Act to provide for
the-payment of invalid and old-age pensions, 1908)
saa 65 vuoden ikään tullut, vähintään 25 vuotta
Austraaliassa asunut kansalainen, johon tässä
suhteessa ei lueta alkuasukkaita eikä aasialaisia,
tuloistaan riippuvan vuosieläkkeen, joka ei saa.
olla 26 puntaa suurempi ja joka muuten on niin
sovellettu, etteivät hänen kaikki vuositulonsa^
nouse 52 puntaa suuremmiksi. Tanskassa
myönnettävät eläkkeet ovat etupäässä luettavat
köyhäinhoidon alaan kuuluviksi. O. E-n.
Vanhuusvakuutus on etupäässä
työväenvakuu-tuksen haara, mutta sitä harjoitetaan osaksi
myöskin yksityisvakuutuksena henkivakuutuksen
liitteenä. Edellisessä tapauksessa se on
valtiovallan säätämä, etupäässä pakollinen vakuutus
heikossa taloudellisessa tilassa olevien
henkilöiden vanhojen päivien turvaamiseksi korkean iän
aiheuttaman ansaitsemiskyvyn vähenemisen
seurauksilta. V. liittyy yleensä täydennyksenä
työkyvyttömyysvakuutukseen siten, että henkilö
jo-ikänsä perustuksella, ilman erikoista
toteennäyttöä, katsotaan työkyvyttömäksi ja siis
oikeutetuksi eläkkeen saamiseen. Tähän on täysi syy,
koska korkeaan ikään päässyttä henkilöä, vaikka
hänellä olisikin riittävästi henkisiä ja
ruumiillisia voimia, ei mielellään oteta ainakaan
yksityis-liikkeen palvelukseen, työvoimien ehkä pian
tapahtuvan alenemisen pelosta. V:n nojalla
myönnettävien eläkkeiden suuruus määrätään
kuitenkin melkein kaikissa maissa, missä niitä
myönnetään, jonkun verran toisten perusteiden mukaan
kuin nuoremmassa iässä työkyvyttömiksi
joutuneiden eläkkeet (ks.
Työkyvyttömyysvakuutus). — Englannin ja Austraalian
vanhuuseläkkeitä ei katsota varsinaisesta v:sta
riippuviksi, koska niihin oikeutetut eivät
suorita vakuutusmaksuja, joista eläkkeen suuruus
ainakin osaksi riippuisi (ks. Vakuutus,
Työ-väenvakuutus ja Vanhuuseläke). —
Yksityisvakuutuksen alalla v. ilmaantuu eri
muodoissa. Tätä käyttämällä tahdotaan hankkia
vanhuuden turvaksi joko vuotuinen eläke tahi
määrätyssä iässä maksettava pääoma, jos vakuutettu
silloin vielä elää (pääomavakuutus elämisen
varalta). O. H-n.
Vanilja ks. Vaniljakasvi.
Vaniljakasvi fVanilla planifolia),
kämmek-käiskasveihin kuuluva epifyyttinen kiipijäkasvi,
jolla on useita metrejä pitkä varsi, paksut,
suikeat, vuorottaiset lehdet, joiden kannasta lähtee
ilmajuuri, kellanvilireät, tertuissa sijaitsevat
kukat ja litumainen, 15-20 cm pitkä, melkein
liereä, hiukan käyrä, lihakas, kellervänvärinen .
hedelmä. Kasvia viljellään hedelmän vuoksi paitsi
sen kotimaassa Itä-Meksikossa, myös monin
Vanhurskauttamisoppi—Vaniljakasvi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
