- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 10. Työehtosopimus-Öölanti /
641-642

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vankilajärjestelmä ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

611

Vankilajärjestelmä—Vankisiirtolat

642

Helsingin kuritushuone
vangin selli.

mutta sen ohella tulee myös kuvernöörien kunkin
läänissään valvoa järjestystä niissä.
Kuritushuoneiden virkamiehet ovat johtaja, saarnaaja,
lääkäri, kirjanpitäjä, työnjohtaja ja opettaja sekä
palveluskuntaan kuuluvat vahtimestarit,
työnval-vojat ja vartijat. Läänin-v :issa on muuten samat

Turun lääninvankilan ensi kerroksen pohjapiirros.

virkailijat kuin kuritushuoneissa, paitsi että
niissä ei ole vakinaisia opettajia ja että
työnjohtajat kuuluvat palveluskuntaan. V:n
paikallinen johto on johtokunnalla ja johtajalla.
Johtokuntana on kuritushuoneissa johtaja, saarnaaja
ja lääkäri sekä läänin-v :issa kaikki virkamiehet.
Kihlakunnan v:hin nähden on vielä osittain
voimassa asetus kruununvankiloista Suomessa
25 p :ltä lokak. 1824, mutta soveltuvin kohdin
noudatetaan niissä myös läänin-v :den
ohjesään-21. X. Painettu 23/,0 18.

töä. Kihlakunnan v:ssa on päällysmies,
vahtimestari ja vartia. Saarnaajan tehtävistä ja
sairashoidosta huolehtivat sivutoimenaan joku
paikkakunnalla asuva pappi ja lääkäri.
Vanki-asemilla on erityinen hoitaja, joka rautateillä
vankeja seuraavien vartiain avulla huolehtii
niissä säilytettävistä vangeista, jotka
useimmiten viipyvät ainoastaan muutaman tunnin tai
yöpyvät siellä.

Kuninkaallisen kirjeen mukaan 27 p:ltä
mar-rask. 1798 tulee jokaisessa kaupungissa olla
kau-pungin-v. sellaisten henkilöiden säilyttämistä
varten, joita siellä syytetään rikoksesta. Kaupungin
v :aa, joka on lähinnä maistraatin sekä ylinnä
vankeinhoitohallituksen ja kuvernöörin
valvonnan alaisena, ylläpitää kaupunki. Läänien
pääkaupungeissa tutkintovangit kuitenkin
säilytetään läänin-v rissa valtion ja asianomaisten
kaupunkien välillä tehtyjen sopimusten nojalla.
Niinikään on kussakin käräjäkunnassa
vangittuja henkilöitä varten säilytyspaikka, joka usein
sijaitsee vanginkuljettajan asunnon yhteydessä
Iks. Vanginkuljetus). E. K-ja.

Vankilajärjestelmä ks. Vankeinhoito.

Vankisiirtolat. Kaikkina aikoina on vankeja
käytetty suurempiin yleishyödyllisiin töihin
kuten kanavien kaivamiseen, soiden
kuivaamiseen, rautateiden rakentamiseen j. n. e. Mutta
vasta myöhemmällä ajalla on tällaisia töitä
järjestettäessä alettu ottaa huomioon myös
vankein-lioidollisia näkökohtia. Vapausrangaistusten
täytäntöönpanoa koskevassa asetuksessa (26 p :ltä
marrask. 1866), jonka kautta progressiivinen
(edistys-) järjestelmä (ks. Vankeinhoito)
tuli käytäntöön Suomessa, määrättiin m. m., että
kokonaisia vankiluokkia tai osia niistä,
lukuunottamatta alimpia, voitiin käyttää
maanviljelys-y. m. töihin ulkoilmassa kauempanakin
laitoksesta ja pitemmänkin aikaa. Muutamasta
epäonnistuneesta yrityksestä lienee kuitenkin
aiheutunut, ettei vankeja suuremmassa määrässä
käytetty sanottuihin töihin. Samalle kannalle asia
jäi senkin jälkeen kun voimassa oleva asetus
rangaistusten täytäntöönpanosta jouluk. 19 p:ltä
1889 astui voimaan, vaikka siinäkin on määräys
miespuolisten kuritushuonevankien käyttämisestä
töihin ulkoilmassa ulkopuolella rangaistuslaitosta.
Vasta 1913 on tässä suhteessa tapahtunut käänne,
kun on ruvettu perustamaan v:ita.

Tätä nykyä on Suomessa toiminnassa kaksi
vankisiirtolaa miespuolisia kuritushuonevankeja
varten, toinen Ilmajoen pitäjässä lähellä Suomen
suoviljelysyhdistyksen koekenttiä 10 km
Seinäjoen asemalta, toinen Sukevan kruununpuistossa,
3 km’ Sukevan asemalta. Edellinen alkoi
toimintansa 1913 ja jälkimäinen 1914. Aluksi
molempien siirtoloiden hallinto kuului Helsingin
kuritushuoneelle, mutta kesäkuussa 1917
siirrettiin Ilmajoen siirtola Turun kuritushuoneelle.
Siirtoloiden tarkoituksena on olla ylimpänä asteeua
progressiivisessa (edistys-) järjestelmässä. Kun
rangaistusta kärsivä kuritushuoneessa on
edistynyt niin pitkälle, että hänen katsotaan
ansaitsevan suurempaa luottamusta, lähetetään hänet
rangaistuksen loppuajaksi siirtolaan. Etupäässä
lähetetään siirtoloihin maalaisoloissa eläneitä,
mutta kaupunkilaisillekin on siirtolaelämä
osoittautunut terveelliseksi. Siirtolat ovat
välittömästi päävankilan hallinnon alaisia. Niiden hen-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:30:55 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/10/0337.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free