- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 10. Työehtosopimus-Öölanti /
645-646

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vannucci ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

645

Van n ucci—Vanuminen

646

keisarikunnan sotalaitoksen mukaiseksi (ks.
Suo-meii sotaväki). Oli 1901-02
opetusministerinä. K. W. R.

Vannucci
u’tsij, Atto (1808-83), it. [-historioitsija, otti osaa vv. 1848-49
vallankumousliikkeeseen ja oli sen jälkeen maanpaossa
v:een 1856; toimi siitä lähtien Firenzessä
kirjastonhoitajana ja professorina; teoksia: „Storia
dell’ Italia autica" (1846-55), ,,I martiri della
libertä italiana" (1848). J. F.

Vannucci {-u’tsi], Pietro (1446-1524), it.
taidemaalari, tunnettu taidehistoriassa nimellä
Peru gin o [perudzi’no], umbrialaisen koulun
pääedustaja. Hän lienee oppinut etevän
piirustustaitonsa, varsinkin perspektiivisen kykynsä Piero
della Francescalta; väriaistiaan hän myöhemmin
kehitti Firenzessä Verrocchion työhuoneessa.
Hänen ensimäinen suurempi teoksensa on
Peru-gian raatihuoneen freskosarja v:lta 1475. V. 1481
paavi Sikstus IV kutsui hänet muutamien
muiden toscanalais-umbrialaisten taiteilijain kanssa
koristamaan Rooman sikstiiniläistä kappelia ja
Y:n tiedetään maalanneen ainakin yhden freskon,
jonka aiheena on Kristus ojentamassa
taivaan-valtakunnan avaimia Pietarille. Ensimäisissä
tauluissaan hän vielä käytti temperavärejä, mutta
käytyään Venetsiassa hän v:n 1494 jälkeen alkoi
maalata öljyväreillä. V:n 1495 vaiheilla hän
maalasi Firenzen Maddalena de’ Pazzi kirkkoon
suuren kolmiosaisen freskon, joka esittää
Magda-leenaa ja useita muita pyhimyksiä Kristuksen
ristin juurella. Taustaksi hän on kuvannut
tunnelmallisen italialaisen maiseman. Hänen kolmas
ja viimeinen suuri monumentaalinen teoksensa on
Perugian rahanvaihtoluioneiston (Cambion) osaksi
uskonnollisaiheinen freskosarja, joka valmistui
1500. Erittäin suosittuja olivat hänen
öljymaalauksensa, joista etevimpiä ovat ,,Madonna
valtaistuimella" (1493), ,,Kristuksen hautaaminen"
(1495), .Ristiinnaulitseminen", ..Jeesus
Getse-nianessa" (1496), „Pietä" ja „Maarian
taivaaseenastuminen" (1500). Elämänsä viimeisten
kahdenkymmenen vuoden kuluessa hän sai niin paljon
tilauksia, ettei hän ehtinyt niitä itse kaikkia
suorittaa, vaan jätti ne oppilaidensa tehtäviksi.
Siitä ajasta alkaen on myöskin selvä taantumus
huomattavissa hänen taiteessaan. — Hänen
teostensa tunnusmerkillisin ominaisuus on niiden
naisellisen hempeä tunteellisuus, ,,surullinen iloisuus,
kyynelöivä hymyily" ja sielukkaan haaveellinen,
uskonnollinen hurskaus. Hänen värikäsittelynsä
on lämmintä ja hienovivahteista, joskus
loista-vaakin. — Erikoinen merkitys V :11a on ollut
muutamien etevien taiteilijain, m. m. Rafaelin
opettajana. [Jordan, „Pietro V., genannt
Peru-gino" (1879) ; Williamson, „P. V., called P."
(1900); Broussolle, „La jeunesse de Pörugin et
les origines de l’6cole ombrienne" (1900).] F.L.

Wanochius
no’kkiusJ, Antero (1651-1700),
Turun yliopiston professori. W., joka oli [-talollisen poika Tyrväältä, tuli 1681 yliopistoon
historian ja käytännöllisen filosofian professoriksi
sekä 1692 teologian professoriksi. Filosofiassa
hän oli skolastikko ja vastusti valtaan pyrkivää
karteesilaista suuntaa, jumaluusopissa hän taas
oli jyrkän puhdasoppisuuden miehiä. W. julkaisi
yhteensä 80 väitöskirjaa. [H. Räbergh, „Abo
universitets lärdomshistoria" (I, s. 84-86).]

E. K-a.

Vantaanjoki (ruots. Vanda &)
alkaaLohjan-selän luoteisrinteeltä, Hausjärven pitäjän
Lallu-ja Erkkylänjärvestä (n. 113 m yi. merenp.), josta
joki kulkee pohjoiseen ja sitten länteen
Riihimäen aseman luo. Täältä se kääntyy etelään,
missä suunnassa se pääasiassa pysyy kulkiessaan
Nurmijärven, Tuusulan ja Helsingin pitäjien läpi
Vanhankaupungin lahteen Helsingin luona.
Hyvinkään kylän luona V. katkaisee Lohjanselän. Joen
suulta on alkulähteille vettä pitkin 87 km;
linnunteitse 54 km. V:n keskimääräinen leveys on
n. 17 m (mitattu 46 paikasta) ; kevättulvan
aikana huomattavasti suurempi. Kaikkiaan
pää-jokeen laskee 64 syrjäjokea, joista etäisimmän
lähteelle on merestä 93 km. Huomattavimmat
syrjäjoet ovat: Keravan-, Koskensillan- 1.
Tuusulan- ja Palojoki vasemmalta, Paali-, Kytä- ja
Luhtajoki oikealta. Koko vesistöalueen pinta-ala
on 1,665 km2. V:n yhteydessä on 82 järveä,
joiden pinta-ala on yhteensä n. 37 km2. Suurin
järvi on Tuusulanjärvi, 7,2 km2, ja syvin
Hirvijärvi, suurin syvyys yli 32 m. Viimeksimainitun
ja Valkjärven veden läpikuultavuus on paljoa
suurempi kuin muiden järvien. Mainittavimmat
kosket: Nukarinkoski (put.-kork. 26 m),
Myllykoski (11,4 m), Vantaankoski (5,s m),
Vanhankaupungin koski (6 m), Kellokoski (5,s m)
Kera-vanjoessa ja Numlahdenkoski (15? m)
Luhtajoessa. — Suurin osa V:ea virtaa savialueiden
ja asuttujen seutujen läpi, joten sen vesi
helposti likaantuu. Lietemäärä m3:ssä vettä on
noussut 120 g:aan, joka on lähes 1/4 Niilin
liete-määrästä. Veden läpikuultavuus on joen
loppupuoliskolla ollut yleensä sangen pieni ja
alentunut sateella mitättömän pieneksi. V :sta ottaa
Helsingin kaupunki vesijohtovetensä. L. T. Il-e.

Vanthoffiitti, suolakerrostumissa esiintyvä
natrium-magnesiumsulfaatti, 3Na2S04. MgSO.,.

P. E.

Vantti (ruots. vant), aluksen alamastoa
sivullepäin tukeva tukiköysi, joka kulkee alamaston
päästä aluksen laitaan.

Vanttiruuvi. 1. Ruuvilaitteella varustettu
työkalu, jolla merimiehet likistävät vantin t. muun
paksun köyden joko kousarin tai väkipyörän
ympärille. — 2. Taljareepin sijasta vantin tai
muun tukiköyden alapäähän kiinnitetty
ruuvi-laite, jolla tukiköyttä pingotetaan. F. W. L.

Vanu on kehruukuiduista (puuvillasta, villasta
tai silkistä) karstaamalla valmistettua
löyhä-rakenteista harso- 1. hahtuvavuotaa, jonka
koossapysyväisyys johtuu kuitujen
takertumisesta toisiinsa. Vanut ovat usein joko yhdeltä
tai molemmilta puoliltaan ohuesti liimaamalla
lujitettuja. E. J. S.

Vanua Levu ks. Fidzi-saaret.

Vanukas = putinki (ks. t.).

Vanuminen 1. vanu vaisuus on
villakuitujen ominaisuus takertua teräväsärmäisillä
suomuillaan kiinni toisiinsa muodostaen huopa- t.
sarkamaisen kuitukudoksen. Kun esim.
villakankaan vanutus suoritetaan loppuun saakka, ei
kankaasta enää löydetä sen valmistukseen
käytettyjä lankoja, sillä ne ovat vanuneet huovaksi.
Villakuitujen suomut saadaan avautumaan ja
kuitujen toisiinsa takertumista voidaan edistää,
kun kuitumassaa tai kangasta lämpimällä
saip-pualiuoksella kostutettuna mekaanisesti
survomalla tai hankaamalla muokataan. E. J. S.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:30:55 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/10/0339.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free