- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 10. Työehtosopimus-Öölanti /
655-656

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vapaakonservatiivinen puolue ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

655

Vapaamies—

Vapaapiletti

656

kunnalliselle edistykselle välttämättömiä. Mutta
samalla kuin uus-v. korostaa yksilön merkitystä
yhteiskunnallisen kehityksen voimanlähteenä, se
huomaa, että tämän kehityksen tehostamiseksi
valtion on kansan yleisenä järjestönä
laajennuttava oikeusvaltiosta eetilliseen pohjaan
nojautuvaksi kulttuurivaltioksi. Tällaisena valtion
tulee olla kaiken sivistyselämän ylimpänä,
oikeudenmukaisesti toimivana järjestönä, sen on
käytettävillään keinoilla erittäinkin taloudellisesti
tuettava sivistyksellistä edistystä, mutta
kuitenkaan se ei saa asettua siveellistä
persoonallisuutta ahdistavaksi holhousvallaksi. Milloin
valtio oikeudenmukaisuutta silmällä pitäen ja
kierojen kulttuuriolojen, erittäinkin yksipuolisesti
kehittyneen työnjaon aiheuttamien epäkohtien
poistamiseksi soveltaa valtakeinojaan
yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin asioihin, on v:n
mukaan valtion katsottava päämääräkseen
yksilöjen avustamista todelliseen eikä vain
muodolliseen vapauteen, taloudelliseen ja henkiseen
omavaraisuuteen. Tämänsuuntaisena käsityksenä v.
on viime vuosikymmeninä erittäinkin korostanut
uskonnon ja yleensä henkisen kulttuurin
vapauttamista valtion holhousvallasta. Pyrkimykset
täyden uskonnonvapauden saavuttamiseksi ovat
v:n yleisestä kannasta johtuvia. Uskonnon
kannalta n. s. liberaalinen teologia, jolla
erittäinkin Saksassa on ollut tieteellisesti eteviä
edustajia (sveitsiläinen teologi A. E. Biedermann,
R. A. Lipsius, O. Pfleiderer, myöskin useat n. s.
Ritsehlin koulukuntaan lukeutuvat, kuten A.
Har-nack; vrt. Dogmatiikka), pyrkii
uskonnollisten käsitysten uudistamiseen siinä hengessä,
ettei uskonto todellisena, kehittyvänä
hengenliik-keenä ole sidottavissa vanhentuneisiin ja
nykyajan tieteen hylkäämän opinkaavoihin, vaan että
se voi uusin tunnuskuvin innostaa ihmissydämiä
uskomaan elämän korkeimpaan arvoon ja
toimimaan sen puolesta. [K. S. Laurila,
„Vapaamieli-syys. Mitä se on ja mitä se ei ole".]

Z. C.

Vapaamies (ruots. frälseman - rälssimies),
ratsupalveluksen suorittamisen johdosta
tiluk-siensa verovapautta nauttiva maanomistaja; jo
herra Martin maanlain suomennoksessa
käyttämä sana. K. G.

Vapaamuurari, v.-järjestön jäsen. Tämä
järjestö sai alkunsa niistä
rakennusammattikun-nista, joita keskiajalla Saksassa ja myöhemmin
varsinkin Britanniassa perustettiin jokaisen
suuremman rakennusyrityksen suorittamiseksi.
18:nnen vuosis. alussa ne alkoivat hävitä, mutta
saivat sittemmin yhtäkkiä uutta eloa uuden
tarkoitusperän ajamiseksi. Ne rupesivat
harjoittamaan „ei aineellista vaan henkistä muuraamista".
Ensimäinen tätä tarkoittava v.-loosi perustettiin
Lontoossa 1717 kuuluisan oikeusoppineen ja
luonnontutkijan J. T. Desaguliers’n ja J.
Anderson nimisen pappismiehen johdolla. Se
määritteli itsensä „eetilliseksi yhdistykseksi
hyväntekeväisyyden ja keskinäisen avun edistämiseksi".
Tarkoitusperäkseen se otti humaniteettiaatteen
ajamisen. Englannissa v.-liike sai rauhassa levitä,
mutta Euroopan mantereella hallitukset
asettuivat sitä vastustamaan, lukuunottamatta Preussia,
jonka hallitsija Fredrik Suuri oli sen lämmin
suosija. V. 1738 skotl. oppinut M. A. Ramsay
perusti Pariisissa uuden v.-järjestön, joka sai

useissa maissa suopean vastaanoton. Englannissa
syntynyt v.-liike tahtoi säilyttää
arvosteluvapau-den kirkkoon ja valtioon nähden. Pariisissa
syntynyt liike sitävastoin asettui molempain
uskolliseksi kannattajaksi. Se levisi nopeasti
hallitusten suosimana ja kannattamana. Mutta
samalla sen aatteellinen tarkoitusperä himmeni.
V.-liike sai monin paikoin
haaveellis-taikauskoi-sen ja sairaloisen luonteen. Monet v :t olivat
taikureita, ennustajia ja henkien manaajia.
Puhtaampana liike säilyi englanninkielisissä maissa.
Ameriikan Yhdysvaltain kirjavissa rotu- ja
uskonnollisissa oloissa se oli hyvänä
kasvattajana suvaitsevaisuuteen. Sikäläisistä v:eista
mainittakoon Benjamin Franklin. Ruotsissa oli v :eita
ainakin 1730-luvulta lähtien. Suomeen
perustettiin ensimäinen v.-loosi 1756. Huomatuimmista
meidän maamme v:ista mainittakoon Suomen
sodan ylipäällikkö kenraali K. N. af Klercker,
henkien manaaja Kustaa Biörnram ja Helsingin
Kaisaniemen puistoon haudattu,
hyväntekeväisyys-harrastuksistaan tunnettu majuri F.
Granaten-hjelm. Nykyisin on v.-liike enimmin levinnyt
Pohjois-Ameriikassa, jossa sen kannattajain luku
nousee 11lz miljoonaan henkeen. Muualla sillä
lasketaan olevan kannattajia kaikkiaan n. 1/s milj.
henkeä. Järjestö jakaantuu osastoihin, n. s.
looseihin. V:ien kokoukset ovat suljettuja. Niissä
samoinkuin järjestön toiminnassa yleensä
koetetaan säilyttää vanhojen muurariveljeskuntien
traditsionia. Jäsenet jaetaan kolmeen luokkaan:
oppipoikiin, kisälleihin ja mestareihin.
Muurarien työkaluja, pukuja y. m. s. käytetään
koristeina ja symbolistisina merkkeinä. Kokoukset ja
juhlat, joissa esiinnytään erikoisessa koristellussa
puvussa, tapahtuvat tarkoin määrätyn ohjelman
n. s. rituaalin mukaan. Niiden ulkopuolella
tuntevat v :t toisensa erikoisen sovitun merkin avulla.

V:o E :nen.

Vapaankaupanoppisuunta ks. M a n c h e s-

t e r-k oulukunta.

Vapaankädenpiirustus ks. Piirustus ja
Käsipiirustus.,

Vapaapiletti (rautateillä), vapaa matkalippu,
joko sitten tilapäinen (menoa ja paluuta varten)
tai määräajaksi annettu, kuten kesä- tai
vuosi-liput. Niitä antavat rautatiehallitukset omille
virkailijoilleen, myös ylimääräisille, sekä heidän
perheenjäsenilleen (m. m. vapaita koulu- ja
lää-kärissäkäyntipilettejä) ; yksityisrautatiet ovat
yleensä toimilupansa nojalla velvolliset antamaan
v:ejä myös valtion tarkastus-, tulli- ja
postivirkailijoille v. m. s. Sitä paitsi
rautatiehallitukset antavat jonkun rajoitetun määrän n. s.
vaihtopilettejä toisten rautateiden
virkailijoille (Saksan Freikartenverbandissa
nimenomaan vain sellaisille „joiden ammatillinen
toiminta kohdistuu yksinomaan rautateihin").
Tällaisia vaihtopilettisopimuksia on olemassa myös
eri maiden, kuten Suomen. Ruotsin, Saksan ia
Ttävalta-Unkarin rautateiden kesken; vapaan
vaihtopiletin sijasta myöntävät Ranskan isot
rautatiet 50 % alennuksen. — V.. varsinkin
tilapäinen, oikeuttaa myös maksutta
kuljettamaan matkatavaraa: Keski-Euroopassa yleensä
25 kg, meidän valtionrautateillä nykyisen. 1888
annetun, ohjesäännön mukaan 75 kg.
Muuttaessaan virkailija saa vapaasti viedä koko
irtaimistonsa mukanaan.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Nov 21 04:09:19 2020 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/10/0344.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free