- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 10. Työehtosopimus-Öölanti /
657-658

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vapaasatama ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

657

Vapaasatama—Vapaavuodet

658

\’:eihin eivät kuulu varattomien eikä
sotilas-piletit, jotka voivat olla asianomaiselle itselleen
maksuttomat mutta joista rautatie myöhemmin
perii viranomaisilta maksun tilityksen mukaan.
V reillä kuljetettuja matkustajia, matka- ja
muuttotavaraa ei oteta rautatietilastossa
huomioon; Venäjällä sitä aikanaan yritettiin, mutta
sielläkin siitä on luovuttu. J. H. K.

Vapaasatama (it. porto franco), satama, johon
saa tullittomasti tuoda tavaroita kaikista maista.
Se on tarkoin rajoitettu alue, jonka katsotaan
olevan maan tullirajan ulkopuolella. V:aan
tuodut tavarat saa sieltä viedä muihin maihin
tullilaitoksen puuttumatta asiaan. Ainoastaan siinä
tapauksessa, että tavarat kuljetetaan v :sta omaan
maahan, ne joutuvat tullikäsittelyn alaisiksi.
V:sta on varsinkin se etu, että tavarain
uudestaan lastaus, lajittelu, pakkaus, vieläpä
jalostaminenkin saattaa sen alueella tapahtua ilman
minkäänlaista estettä ja tarkastusta
tullilaitoksen puolelta. Paitsi tavarasuojia, pakkahuoneita,
ajanmukaisia laitureita näkee v:issa myöskin
tehtaita, joissa jalostetaan tullivapaata
ulkomaalaista raaka-ainetta. V:ien tarkoituksena onkin
läpikulkukaupan edistämisen ohella kehittää
sellaisia teollisuudenhaaroja, joiden tuotteet viedään
ulkomaiden markkinoille. — Ensimäiset v:t
tavataan Italiassa: Livorno (1547), Genova (1596),
Napoli (1633) ja Venetsia (1661). Eanskassa oli
Marseille v:na v:sta 1669. Saksassa on
Hampurilla ja Bremenillä v:sta 1888 v:nsa.
Viimemainittujen ohessa ovat manteren tärkeimmät v:t
Triest ja Kööpenhamina (v:sta 1894;
Kööpenhaminan v:n menekkimaita ovat Norja, Ruotsi,
Suomi ja osa Venäjää). Muita Euroopan v:ia
ovat esim. Emden, Stettin, Neufahrwasser
(Dan-zigin ulkosatama), Fiume, Venetsia, Malta,
Gibraltar ja Sulina. Muutamilla satamilla on
n. s. vapaavarastot (ks. Entrepöt),
jotka laajuutensa ja merkityksensä puolesta
saattavat vetää vertoja tai voittaakkin useat
mainituista v:ista. Tähän ryhmään kuuluvat m. m.
Amsterdam, Rotterdam, Gent, Le Havre. —
Ruotsissa oli 1775-94 Marstrand v:na. Tätä nykyä
(1917) suunnitellaan v:n perustamista Tukholman
ulkopuolelle. J. F.

Vapaasukuinen, aatelinen.

Vapaasuuntainen ks. Astaattinen.

Vapaasääty ks. A a t e 1 i s s ä ä t y.

Vapaat kaupungit ks. Vapaakaupunki.

Vapaat näyttämöt (saks. Freie Biihnen).
Ransk. Antoine perusti 1887 Pariisissa „Th6ätre
Libre" (vapaa teatteri) nimisen näyttämön, jossa
hän esitytti naturalistisia ja yleensä
uudenaikaisia kappaleita, ja pani toimeen uuden,
yksinkertaisen ja luonnollisen näyttelemistyylin. Tämän
yrityksen malliin perustettiin Berliinissä 1889
yhdistys nimeltä „Freie Biihne", jonka johtavia
sieluja olivat etevä teatterinjohtaja Otto Brahm,
y. m. hänen kaltaisensa henkevät miehet. Tämän
yhdistyksen ohjelmaan kuului esittää sellaisia
kappaleita, „jotka luonteeltaan eivät ole
pysyväisten näyttämöjen käytettävissä". Koska
näihin näytäntöihin katsojina pääsivät ainoastaan
yhdistyksen jäsenet, eivät „Freie Biihnen"
esittämät kappaleet olleet sensuurin alaisia.
Ensi-mäisenä näytäntövuotena esitettiin Ibsenin
„Kum-mittelijoita", Gerhard Hauptmannin „Vor
Son-r.enaufgang" ja „Das Friedensfest", Goncourt vel-

jesten ,,Hen riette Mar^chal", Björnsouin
,,Hansikas", Tolstoj n „Pimeyden valta", L.
Anzengru-berin „Das vierte Gebot", A. Holzin ja J. Schlafin
„Die Familie Selicke", A. Fitgerin „Yon Gottes
Gnaden", y. m. Tämänkaltaisia
teatteri-yrityksiä on sittemmin perustettu muitakin Berliinissä,
Miinchenissä, Wienissä ja Kööpenhaminassa.

J. H-l.

Vapaat seurakunnat, uskonnolliset
seurakunnat, jotka eivät ole liittyneet suuremmiksi
kirkkokunniksi yhteisen tunnustuksen pohjalla tai
yhteisen hallinnon alaisina, vaan kukin
itsenäisesti hoitavat asioitansa. Sellaisia on varsinkin
Englannissa ja Ameriikassa, esim. „darbyistien"
1. ,,Plymouth-veljesten" lahkossa. Saksassa niitä
syntyi 1840-luvulla radikaalis-vapaamielisissä
protestanttisissa piireissä (,,protestanttiset ystävät"
tai ,,valon ystävät") ja ne saivat 1847
uskonnonvapauden. Ne ovat kuitenkin viettäneet aivan
riutuvaa elämää. J. G.

Vapaat taiteet ovat ne taiteenhaarat, jotka
tarkoittavat pulitaau kauneusvaikutelman,
välittömän ja pyyteettömän esteettisen nautinnon
herättämistä ilman mitään varsinaisia
käytännöllisiä päämääriä. Tällaisia taiteita ovat runous,
musiikki, tanssi ja kuvaamataiteet,
lukuunottamatta rakennustaidetta ja taideteollisuutta, jotka,
kauneudellisten tarkoitusperien ohella, jopa
etusijassakin, tavoittelevat käytännöllisten ja
hyödyllisten vaatimusten tyydyttämistä. F. L.

Vapaaurheilu 1. rata- ja k en 11
ä-urheilu käsittää kaikki urheilukentällä
harjoitettavissa olevat heitto-, hyppy- ja
juoksulajit. vrt. Urheilu. Kl. U. S.

Vapaavarasto ks. Entrepöt ja
Vapaasatama.

Vapaaviljelys, peltoviljelystäpä, jossa ei
seurata edeltäpäin määrättyä kasvijär jestystä, vaan
viljellään joka vuosi kullakin peltovainiolla sitä
kasvia, joka juuri silloisissa olosuhteissa näyttää
edullisimmalta. Peltomaan käyttö määrätään siis
joka vuosi erikseen silloisten ilmastosuliteitten,
vallitsevien tai odotettavien tuotteiden
hintasuhteiden y. m. s. mukaan. Suotuisissa oloissa antaa
tämä yleensä sangen intensiivinen viljelystapa
edullisimmat tulokset, mutta se on sangen
vaativainen varsinkin maanviljelijän kykyyn,
pääoma-suhteisiin y. m. nähden. Varsinainen v. on
meidän oloissamme aivan harvinainen, mutta v:n
nimellä kulkee yleisesti sellainen säännötön
viljelystapa, joka oli seurauksena
viljanviljelys-järjestelmän rikkoutumisesta rehun kasvatuksen
vuoksi. Tällaista säännötöntä viljelystapaa on
pidettävä vain siirtymismuotona säännöllisiin,
tavallisesti koppelivil jelysjärjestelmään
kuuluviin kasvijärjestyksiin siirryttäessä. J. E. S.

Vapaavoimistelu (saks. Kiirturnen),
voimistelutunti tai sen osa, jonka kuluessa oppilaat,
opettajan valvonnan alaisina, saavat suorittaa
mitä harjoituksia he itse haluavat, kunhan ovat
toiminnassa. V. virkistää oppilaita
yksitoikkoisten riviharjoitusten jälkeen, innostaa heitä
telinevoimisteluun samalla kuin se tarjoaa opettajalle
tilaisuutta henkilökohtaiseen neuvontaan.

Kl. U. 8.

Vapaavuodet. V:n 1734 laissa, jonka mukaan
maanvuokrasopimuksessa oli yleensä määrättävä
vuotuinen vuokramaksu, oli säädetty, että
lampuodille, joka otti viljelläkseen autiotilan, voi-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Nov 21 04:09:19 2020 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/10/0345.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free