Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vapaussota ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
661
Vapaussota—Varaajaparisto
662
Vieraiden pääsystä vangin puheille määrää
johtaja vahvistettujen ohjeiden mukaan.
V:ta kärsivät ovat pakotettavat ahkeraan
työhön. Hyvin käyttäytyneitä
kuritushuonevan-keja, joita ei pidetä yksinäishuoneessa, voidaan
käyttää pakkotöihin ulkoilmassa ulkopuolella
vankilaa. Työ on yleensä mahdollisuuden mukaan
sovitettava vangin taipumusten ja tulevan
toiminnan mukaan. Kuritushuonevankien työ tulee
kruunun hyväksi. Vankeusvauki on oikeutettu
tekemään työtä omaksi hyväkseen, mikäli
laitokselle soveltuu, ja hän saa silloin */s
myyntihinnasta, sittenkuin työaineiden arvo ensin on
vähennetty. Oppi- tai koeluokan
kuritushuone-vanki sekä vankeusvanki, joka ei tee työtä omaksi
hyväkseen, on oikeutettu saamaan säästörahan,
kun hän kuukauden ajan on käyttäytynyt hyvin.
Johtajalla ja johtokunnalla (ks. Vankila)
on kurinpitovalta vankeihin nähden. Pienemmissä
kurinpitoasioissa on johtaja oikeutettu
johtokunnan jäsenen tai, jos sellaista ei ole, vieraanmiehen
läsnäollessa määräämään vangin
kurinpitorangaistukseen, mutta jos rikkomus ansaitsee
ankarampaa kuritusta, on se johtokunnassa käsiteltävä.
Kurinpitorangaistukset ovat valoisa tai pimeä
koppi, kova makuusija, muonan vähentäminen,
alempaan luokkaan siirtäminen ja ruumiillinen
kuritus. Vankia voidaan rangaistuslaitoksessa
kahlehtia, jos hän on karannut, sitä yrittänyt
tai osoittanut väkivaltaisuutta, jota ei muulla
tavalla voida hillitä. Kahlehtimisesta määrää
johtokunta ja syy siihen on kirjaan merkittävä.
Jos v:ta kärsivällä vapaaksi päästyään ei ole
varmaa toimeentuloa, tulee johtokunnan ryhtyä
toimenpiteisiin sellaisen hankkimiseksi. Kun
kolmeksi v:ksi tai sitä pitemmäksi ajaksi v:seen
tuomittu on kärsinyt 3h rangaistuksestaan tai
elinkaudeksi kuritushuoneeseen tuomittu
vähintään 12 v. sekä rangaistusajallaan käyttäytynyt
niin, että hänen voidaan toivoa elävän
nuhteettomasti ja hänellä vapaudessa on rehellinen
toimeentulo, tulee johtokunnan tehdä ehdctus
senaatin oikeusosastolle vangin laskemisesta
ehdonalaiseen vapauteen. Ehdonalaisessa vapaudessa
on vanki niinkauan kuin rangaistusaikaa kestää
ja on hän tällöin poliisivalvonnan alaisena.
Ehdonalaisen vapauden menettämisestä muun
syyn kuin rikoksen perusteella määrää
poliisiviranomaisten ilmoituksesta senaatin
oikeus-osasto ja rikoksen perusteella asianomainen
alioikeus. Jos ehdollisesti vapautettu menettää
vapautensa, tulee hänen kärsiä vapaaksi
päästettäessä jälellä ollut osa rangaistuksesta. E. K-ja.
Vapaussota, yleensä jokainen sota, jota joku
kansa käy vapauttaaksensa itsensä toisen kansan
ylivallasta, esim. Alankomaiden vapaussota,
Unka-lin vapaussota y. m. Saksalaiset tarkoittavat
v-lla erityisesti 1813 Napoleonia vastaan käytyä
sotaa. J. F.
Vapereau [vaprö’1, Louis Gustave
(1819-1906), ransk. kirjailija, kuuluisain „Dictionnaire
universel des contemporains" ja „Dictionnaire
universel des littgratures" nimisten
hakemisto-teosten julkaisija.
Vapeur /vapö’r] (ransk.), usva, höyry; ohut
musliinintapainen kangas.
Vapiseminen (lat. tremor) esiintyy
säännöllisinä, nopeasti toisiaan seuraavina, yhdessä
tasossa tapahtuvina, tahdottomina heilahduksina,
jotka johtuvat vastakkaisesti toimivien lihasten
vuorottaisesta supistumisesta. V:ta on sekä
hienoa ja karkeaa että nopea- ja harvalyöntistä.
Useimmiten tavataan sitä käsissä, päässä tai
jaloissa, harvemmin kielessä, kasvoissa tai muissa
ruumiinosissa. Periaatteellisesti erotetaan v:ssa
kaksi eri päätyyppiä, toinen niistä ilmenee
ainoastaan liikkeitä tehtäessä (intentsion i-v.) ja
toinen lihasten lepotilassa ollessa. Yleisin on
kumminkin se välimuoto, joka levossa on heikkoa
ja liikehtiessä voimakkaampaa ja jota tavataan
esim. neurasteniassa, hysteriassa, alkoholismissa,
vanhuudessa y. m. Muutamissa suvuissa v.
kulkee perinnöllisenä hermoheikkouden oireena ja
alkaa silloin jo nuoruudessa, kestäen koko iän
tai väheten, jopa tykkönään lakatenkin
vanhetessa. E. Th-n.
Vapiti 1. k a n a d a n-h irvi (Cervus
cana-densis), CervMS-suvun komein laji, vrt.
Hirvieläimet.
Vaporimetri (lat. vapor = höyry, ja kreik.
metron = mitta), koje millä jonkun nesteen
alko-holinpitoisuus voidaan määrätä
höyrystymispai-neen suuruudesta. S. 8.
Vaporisatsioni (lat. vapor = höyry),
höyrystyminen (ks. Höyry).
Vappu (saks. ja engl. Walpurgis, ruots.
Vai-l>org), pyhimys, pyhän Richardin, anglosaksien
kuninkaan, tytär, antautui nunnaksi ja siirtyi
veljensä Willibaldin kera Thiiringenii,n tullen
Heidenheimin luostarin abbedissaksi, k. n. 780.
Hänen kuolinpäivänsä on 25 p. helmik. ja häntä
rukoiltiin varsinkin peltojen hedelmällisyyden
edistäjänä. V. julistettiin pyhimykseksi 1 p.
toukok. (siitä Valpurin messu, V:n päivä) ja
tämä seikka saattoi hänen nimensä yhteyteen
sanottuna päivänä vietettyjen germaanilaisten
pakanallisten kevätjuhlien kera, jotka kristillinen
taikausko leimasi noitakokouksiksi. Valpurin
yönä (30 p. huhtik.-l p. toukok.) luultiin noitien
ratsastavan luudilla tai pukeilla vanhoille
uhripaikoille, eritoten Blocksbergille (Brockenille),
harjoittaakseen vehkeitään pirun seurassa.
Noitien säikyttämiseksi pidettiin melua (laukauksilla,
torvilla y. m.) ja sytytettiin tulia kukkuloille.
Kun kirkollinen vuosi alkaa toukok. 1 p :stä, on
vapunpäivä vanhastaan ollut pappiloissamme
merkkipäivä. Kevään alkajaisjulilana sitä on
vietetty m. m. ylioppilaiden keskuudessa. Viime
aikoina siitä on tullut sosiaalidemokratian
kansainvälinen juhla- ja mielenosoituspäivä (ks.
Työväenkongressit).
Vappukukka, pieni, keinotekoinen kukkanen,
jota 1 p:nä toukokuuta myydään ,,Maitopisaran"
(ks. t.) hyväksi.
Wappäus [-e’us], Johann Eduard
(1812-79), saks. tilastotieteilijä ja maantieteilijä,
prof. Göttingenissä. Toimitti Steinin ja
Hörschel-mannin teoksesta „Handbuch der Geographie"
7:nnen painoksen (1855-71; 10 osaa), johon hän
kirjoitti johdannon ja 3 Ameriikkaa käsittelevää
osaa. Muista W:n teoksista on tärkein:
„Allge-meine Bevölkerungsstatistik" (1851-61), jolla on
ollut huomattava tieteellinen merkitys.
Vapunpäivä ks. Vappu.
Vapööri ks. Vapeur.
var., eläinten ja kasvien tieteellisissä nimissä
käytetty varietai (= muunnos) sanan lyhennys.
Varaajaparisto ks. Akkumulaattori.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
