Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Varamaamarsalkka ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
€65
Varamaamarsalkka —Varani
666
joka ei kuulu maatiloihin eikä perustamis- tai
liikepääomaau. Verotettavasta varallisuudesta saa
myös vähentää kaikki velat talousvelkoja
lukuunottamatta sekä verovelvollisen tai fideikomissin
suoritettavain eläkkeiden, vuotuismaksujen y. m.
henkilökohtaisten rahanarvoisten suoritusten
pääoma-arvo. Verosta vapaa on 6,000 Rmk.
pienempi varallisuus ja, jos omistajan vuositulo
ei nouse yli 900 Rmk: n, varallisuus aina
20,000 Kmk :aan. Niinikään on naishenkilö, jolla
on elatusvelvollisuus, vapautettu
varallisuusverosta, jos hänen veronalainen varallisuutensa
ei nouse yli 20,000 Rmk:n eikä hänen
vuositulonsa yli 1,200 Rmk:n. Eräissä tapauksissa
myönnetään tätäkin suuremmista aina 32,000 Rmk:aan
nousevasta varallisuudesta huojennusta. Veroa
otetaan luokittain ja sen määrä oli alkuaan
l/2 tuhannelta veronalaisesta varallisuudesta
laskettuna joka luokan alirajasta. V. 1909
korotettiin vero kauttaaltaan 25% :11a alkuperäisestä
määrästä. Tanskan v. perustuu toukok. 15 p.
1903 annettuun lakiin valtion tulo- ja
varallisuusverosta. Veroa on suoritettava aina 100
kruunun arvoisesta varallisuudesta alkaen siinä
tapauksessa, että verovelvollinen suorittaa
tuloveroa, mutta jos hän tulojensa pienuuden takia
on tästä vapautettu, alkaa v:n suorittamisen
velvollisuus 3,000 kr: n varallisuudesta. Veroa
suoritetaan 0,o tuhannelta 15,000 kr. pienemmästä
omaisuudesta, 0,8 tuhannelta 15,000-30,000 kr:n
omaisuudesta ja 1 tuhannelta 30,000 kr :ua
suuremmasta omaisuudesta. Norjan nykyinen v.,
joka on sekä kunnallinen että valtion vero, on
voimassa elok. 18 p. 1911 annetun lain nojalla.
Alimman verovelvollisen varallisuuden määrän
voivat kunnalliset viranomaiset maaseudulla
vahvistaa 1,000 kr:ksi ja kaupungeissa 5,000 kr:ksi.
Veromäärä on eri paikkakunnilla eri suuruinen
riippuen kunnallisverotuksen raskaudesta. Vero
on aina proportsionaalinen. Ruotsin
nykyinen v. perustuu lokak. 28 p. 1910 vahvistettuun
lakiin. Tämä vero on niitä läheisimmin
tuloveroon liittyvä (ks. Tulovero). —
Verotuslainsäädännön kehitys kulkee nykyään yhä
vakaantuneemmin siihen suuntaan, että v.
vii-meksiesitetyssä tuloveroa täydentävässä muodossa
otetaan käytäntöön valtion verotuksessa. Täten
voidaan raskaammin verottaa vakautettuja,
omaisuudesta saatuja tuloja, joiden verokyky yleensä
on suurempi kuin vain henkilökohtaisesta työstä
saatujen vakauttamattomien tulojen. Tämän
veron avulla saadaan myöskin sellaiset
omaisuudet veronalaisiksi, joita ei tuloa tuottavasti
käytetä, mutta joiden verottaminen kuitenkin on
täysin oikeudenmukaista. Veron
määräämisperusteena on yleensä varallisuuden pääomavero
ja vero kohdistuu vain nettovarallisuuteen, joten
velat saa vähentää omaisuudesta.
Varallisuusverotuksessa sovellutetaan yleensä pakollista
veroilmoitusta, veron progressionia ja
pienempien omaisuuksien verovapautta. — Myöskin
S u o m e s s a, jossa v :oa ei vielä ole, on
odotettavissa. että tällainen vero lähiaikoina säädetään.
Eräitä valmistelutöitä on tässä kohden jo
olemansa. V. 1898 julkaistussa maan välittömän
verotuksen uudistamista koskevassa’
lainvalmistelukunnan mietinnössä ehdotetaan valtion
tuloveroa täydentävää v:oa käytäntöönotettavaksi,
ja v. 1908 asetetun, mutta sittemmin hajonneen
verokomitean toimesta on julkaistu Iv. Willgrenin
kirjoittama esitys varallisuusverosta nimellä
»Yleiskatsaus nykyaikaiseen valtion tulo- ja
varallisuusverotukseen Europassa". Y, II.
Varamaamarsälkka, 1869 v:n
valtiopäiväjärjestyksen 23 §:n, 1869 v:n
ritarihuonejärjestyk-sen mukaan se, hallitsijan nimittämä henkilö,
joka maamarsalkan (ks. t.) ollessa estettynä hoiti
hänen tehtäviään ritariston ja aatelissäädyn
puheenjohtajana.
Varamies, virkailijan tai luottamusmiehen
varalle määrätty tai valittu toimimies, joka
edellisen ollessa estettynä astuu hänen sijalleen.
Varanginniemi (norj. Varangerhalvo,
lap. Varjagnjargga), Tenovuonon ja
Varanginvuonon sekä Jäämeren ympäröimä 110 km
pitkä, 80 km leveä niemimaa. Koko sisäosa on
korkeata (keskimäärin n. 300 m yi. merenp.,
korkein vuori Stangenestind 724 m), autiota ja
asumatonta tundraylänköä; rannikon asutuista
paikoista ovat huomattavimmat: pohjoiskärjessä
Berlevaag, itäpäässä, Vuoreija ja etelärannalla
Vesisaari. — vrt. Varanginvuono.
Varanginvuono (norj. Varangerfjord), 118 km
pitkä vuono Ruijan itäosassa, suunta idästä
länteen, erottaa Varanginniemen Etelä-Varangin
rannikosta, leveys vuonon suulla n. 50 km,
Vesisaaren kohdalla ainoastaan 12 km. Vuonon
perukan erottaa Tenojoesta ainoastaan 15 km:n
maa-taival. V:n etelärannikosta pistää etelään ja
lounaaseen useita kapeita ja haarautuvia
pikku-vuonoja, joista tärkeimmät ovat Reisivuono
(Bugofjord), Näytämönvuono (Nejdenfjord),
Bok-fjord ynnä sen jatko Pitkävuono (Langfjord), sekä
Jarfjord; pohjoisrannikko sensijaan on ehjää,
lahdetonta ja niemetöntä. V:n rannikoilla on
kaikkialla suomalainen asutus valta-asutuksena.
Pohjoisrannikon huomattavimmat
asutuskeskukset ja liikepaikat ovat Vesisaari (ks. t.),
Mortensnes, Nsesseby ja Nyborg, etelärannikon
taas Kirkenesin suuri rautateollisuusseutu,
sekä Näytämö ja Reisivuono (vanha
markkinapaikka). V. ja varsinkin sen suun seudut ovat
erittäin tärkeitä suurkalastuspaikkoja;
huomattavimmat kalat saita (Vienan seiti) ja turska. —
V:lta on (Vesisaaresta ja Kirkenesistä)
varsinkin kesäisin (mutta myös talvisin) vilkas
laivaliikenne pitkin Norjan rannikkoa Tromssaan,
Narvikiin, Trondhjemiin j. n. e.; senlisäksi on
vielä paikallislaivaliikennettä ja kesäisin
laivayhteys myös Vienanmeren satamiin, Arkangeliin
y. m. — Pitkin V :n pohjoisrannikkoa kulkee hyvä
maantie, joka lähtien Vuoreijasta jatkuu
(Vesisaaren, Naessebyn ja Nyborgin kautta) Tenojoen
rannoille (Skippakuruun, Seitaan, Tanaan y. m.).
L. Il-nen.
Varangit ks. V a r j a g i t.
Varani (Varanus), Afrikassa, Etelä-Aasiassa
ja Tyynen meren saaristoissa edustettu
sisilisko-suku, käsittää nykyajan sisiliskojen
kookkaimmat lajit; osaksi vesi-, osaksi maaeläimiä.
Tunnetuin on Niilin v. (V. niloticus), n. 2 m
pituinen, pääväriltään tumman kellanvihreä,
mustapilkkuinen. Asustaa ehkä useimmissa
Afrikan joissa ja käyttää ravinnokseen erilaisia
eläimiä, munia y. m. Muinaiset egyptiläiset
kunnioittivat sitä krokotiilin munien ja poikasten
hävittäjänä. — vrt. Sisiliskot. (1. V-s.)
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
